Tässä yksi näistä raiskaustapauksista. Kaikkien paitsi vastaajan nimet on muutettu. Totean heti aluksi, että jokainen asianosainen vaikuttaa älyllisesti hieman haasteelliselta ja todennäköisesti tässä on tapahtunut lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Raiskauksen osalta tapaus on kuitenkin hyvin epäselvä. Vahvistamani kohdat osoittavat miksi.
Vastaaja: Ahmed Shumon, 27v
Asianomistaja: Jonna, 14-v
Todistaja: Nuorisokodin työntekijä Taru
Todistaja: Ahmedin ja Jonnan tuttava Niina
Käräjäoikeuden ratkaisu
Näyttö
Jonna on ensin ilmoittanut, että Ahmed oli vienyt hänet väkisin makuuhuoneeseen ja raiskannut. Myöhemmin Jonna on kertonut, että hän oli ollut makuuhuoneessa puhumassa puhelimeen Ahmedin tullessa sinne. Ahmed oli käynyt vessassa laittamassa kondomin. Makuuhuoneessa Ahmed oli riisunut housunsa pois ja tuolloin paikalla oli ollut myös Niina, joka oli kieltänyt Ahmedia koskemasta Jonnaan. Niinan poistuttua huoneesta oli Ahmed ottanut myös Jonnan housut pois ja ollut tämän kanssa yhdynnässä, vaikka Jonna oli kieltänyt ja yrittänyt potkia Ahmedia pois. Jonna on kertonut Ahmedin tienneen hänen ikänsä jo ennen tätä tapahtumaa. Jonna ei ole osannut kertoa, minä päivänä raiskaus oli tapahtunut. Jonna on kertonut ristiriitaisesti siitä, oliko hän huutanut apua ja kenelle hän oli ensimmäisenä kertonut tapahtumasta sekä siitä, oliko Ahmed käyttänyt väkivaltaa.
Ahmed on kertonut, että hän oli ollut Niinan luona ja paikalla oli ollut myös hänelle entuudestaan tuntematon Jonna. Ahmed on kertonut, ettei hän ollut koskenut Jonnaan.
Todistaja Niina on kertonut, että hän oli ollut makuuhuoneessa puhumassa puhelimeen, kun Jonna oli tullut sinne ja kertonut Ahmedin raiskanneen hänet. Niina oli mennyt kysymään asiasta Ahmedilta, muttei enää muistanut mitä tämä oli vastannut. Niina ei kuitenkaan ollut pitänyt tarpeellisena ilmoittaa asiasta poliisille, koska hän ei ollut varma mitä asunnolla oli todella tapahtunut. Ahmed oli ehdottanut Niinalle seksiä sen jälkeen, kun Jonna oli kertonut tulleensa raiskatuksi ja jotain pientä oli heidän välillään ollutkin.
Todistaja Taru on kertonut, että Jonna oli kertonut hänelle Ahmedin tunkeutuneen Niinan asuntoon ja raiskanneen Jonnan siellä.
Vastaajan näkemys
Shumon Ahmed on vaatinut, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään tai että rangaistusta ainakin alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi.
Käräjäoikeus on arvioinut esitetyn näytön väärin. Asianomistajan ylimalkainen ja ristiriitainen kertomus, ojka oli muuttunutkin keskeisiltä osiltaan tutkinnan aikana, ei ollut riittävä näyttö. Asianomistajan väitettä tukevaa lääketieteellistä selvitystä ei ollut ja rikosilmoitus oli tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua tapahtumista. Ahmed oli kaiken aikaa kiistänyt häneen kohdistetut syytökset. Ahmedia ei ollut aikaisemmin tuomittu rikoksista. Joka tapauksessa Ahmedin syyksi luetut teot olivat kokonaisuutena arvioiden sellaisia, että ehdollinen vankeus oli niistä oikeudenmukainen seuraamus.
Hovioikeuden ratkaisu
Syyksi lukeminen
Jonnan väite häneen kohdistuneista seksuaalirikoksista on tullut ilmi, kun Jonna oli hänelle nuorisokodissa määrätyn liikkumiskiellon vuoksi joutunut viettämään iltaa nuorisokodin olohuoneessa. Nuorisokodissa tilapäisesti ohjaajana työskennellyt todistaja Taru on kertonut, että Jonna oli tuolloin saanut useita puheluita mieheltä ja naiselta, ärsyyntynyt puheluista ja pyytänyt Tarua ilmoittamaan soittajille, ettei Jonna p äässyt ulos. Tarun mukaan puhelimessa oli ollut mies, jolle Taru oli ilmoittanut Jonnan liikkumisrajoituksesta. Yhtäkkiä puhelimen oli ottanut nainen, joka oli sanonut, että ”sano tyttärellesi, että opettelee käyttäytymään”. Tarun Jonnalta saatuihin tietoihin perustuneen käsityksen mukaan olivat olleet Ahmed ja todistaja Niina.
Miksi raiskaaja ja raiskattu sekä raiskaajan naistuttava pitäisivät keskenään yhteyttä kuukausia tapahtuneen jälkeen?
Jonna oli puhelun jälkeen kertonut Tarulle, että mies oli pakottanut hänet yhdyntään kielloista huolimatta Jonnan vieraillessa Niinan asunnolla. Taru oli kysynyt tuolloin Jonnalta vain, oliko kondomia käytetty, mihin Jonna oli vastannut myöntävästi. Taru oli jäänyt siihen käsitykseen, että mies oli kantanut Jonnan sängylle, missä raiskaus oli sitten tapahtunut. Taru on välittänyt tiedon edelleen nuorisokodissa.
Jonnaa on kuultu esitutkinnassa kahdesti ja hänen DVD:lle taltioitu kertomuksensa on esitetty asiassa todisteena. Jonnan kuulustelukertomuksesta ilmenee, että rikosilmoitus oli tehty nuorisokodin vaatimuksesta ja että Jonna ei ollut halunnut tekijälle vaikeuksia eikä aluksi ollut poliisikuulustelussa halukas kertomaan tapahtumista. Jonna on ensimmäisessä kuulustelussa 15.6.2011 kertonut, että Niinan asunnolla Ahmed oli mennyt vessaan, ottanut kalunsa esille ja alkanut ahdistella Niinaa, joka oli kuitenkin kieltäytynyt sanomalla ”no, no no”. Jonnan oltua puhumassa puhelimeensa makuuhuoneessa oli Ahmed tullut sinne ja alkanut suusanallisista kielloista ”no, no” huolimatta vetää Jonnan housuja pois jalasta. Jonnan kielloista ja potkimisesta huolimatta Ahmed oli vaan tullut koko ajan päälle. Jonnan mukaan todistaja Niina oli samaan aikaan ollut puhumassa puhelimeensa toisessa huoneessa. Jonna on kieltänyt huutaneensa ja kertonut sen sijaan vain alkaneensa itkeä, kun oli ymmärtänyt, ettei pärjäisi Ahmedille. Jonnan mukaan hän olisi kertonut asiasta todistaja Niinalle vasta myöhemmin.
Kysyttäessä rikosilmoitukseen kirjatusta, että Ahmed olisi väkisin kuljettanut Jonnan makuuhuoneeseen, Jonna on todennut, ettei hän tiedä kummalla tavalla tilanne oli edennyt. Myöhemmässä esitutkintakuulustelussa 29.9.2011 Jonna on kertonut asian edelleen siten, että Ahmed oli tullut makuuhuoneeseen Jonnan puhuessa puhelimeen. Jonnan potkiessa Ahmedia tämä oli Jonnan mukaan tarttunut hänen jaloistaan kiinni. Uusina seikkoina jälkimmäisessä kuulustelussa on tullut esille, että todistaja Niina on ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa, ja jolloin tavalla tullut tapahtumien väliin ja esitellyt Ahmedia. Lisäksi Jonna on aiemmasta kertomuksestaan poiketen kertonut huutaneensa apua. Vastaus on kuitenkin annettu poliisin kysymykseen ”muistaakseni sä sanoit silloin ensimmäises kuulustelus, että sä olisit huutanut apuakin aluksi”. Kysymys on siten ollut virheellisesti muotoiltu.
Jonna on jälkimmäisessä kuulustelussa kuvannut tuntemuksiaan törmättyään Ahmediin myöhemmin kaupungilla ”ku mä olin mun kaveril sillee, et joo lähetään meneen, ku se on tossa” ja ”mut me oltiin Niinan kans stadis, ni sit se vaan tuli aina vastaan ja sit se oli vaan ihan hiljaa. No mua ei kyl vois vähempää kiinnostaakaan kyllä se ihminen”. Jonna on kertonut katkaisseensa Ahmedilta saamansa puhelun ja itkeneensä, kun Ahmed oli puhelimessa ”vaan sillee I want to fuck you”. Poliisin kysymykseen ”Eli siis te ootte nähny siel Niinan asunnollaki vielä sitte sen jälkeen. Kerroksä Jonna mulle nyt ihan kaikkee ku sä äsken sanoit, et te ette oo tavannut, mut” Jonna on vastannut ”Kyl mä kerron kaiken, mut tiätsä se on niinku, me oltiin niinan asunnolla, mä en puhunut, mä en ollu siel, mut Lotta kerto mulle näin, et tiätsä se puristelee, tai Niinakin, että hän puristelee mun kavereitani rinnoista ja kaikista paikkaa”.
Tapahtumien jälkeen Jonna on kertonut poistuneensa asunnosta, mutta joutuneensa jäämään odottamaan Niinaa ja Ahmedia, koska hänellä ei ollut ollut rahaa matkustaa pois. Jonna, Ahmed ja Niina ovat kaikki kertoneet, että kolmikko oli sitten matkustanut keskustaan yhdessä.
Jonnan kertomuksessa on ristiriitoja sen osalta, oliko tapahtuma alkanut olohuoneesta ”kuljettamisella makuuhuoneeseen” vai makuuhuoneesta, jossa Jonna olisi ollut istumassa. Tarun saama käsitys tapahtumien kulusta vastaa rikosilmoitukseen kirjattua. Poissuljettua ei kuitenkaan ole, että Taru ja rikosilmoituksen kirjaaja ovat ymmärtäneet Jonnan väärin tältä osin. Rikosilmoituksen kirjaus tai Jonnan vastaus poliisin kirjausta koskevaan kysymykseen ei siten osoita Jonnan varsinaista kuulustelukertomusta vääräksi. Lisäksi ristiriitaa on sen osalta, onko Jonna huutanut tilanteessa. Ristiriita liittyy kuitenkin poliisin edellä selostetulla tavalla asiasisällöltään virheelliseen kysymykseen, mikä vähentää ristiriidan merkitystä. Kuitenkin jälkimmäisessä kuulustelukertomuksessa on tullut esille joitain uusia yksityiskohtia sekä joitain selittämättömiä ristiriitoja aiempaan kertomukseen tai ainakin todistaja Niinan kertomukseen, jotka voisivat viitata sepittelyyn ja kertomuksen rikastumiseen jälkikäteen.
Ja tällaisen mahdollisesti sepitetyn ja rikastetun kertomuksen perusteella tuomitaan raiskauksesta?
DVD-tallenteelta havainnoituna Jonna on vaikuttanut ulkonäöltään, elekieleltään ja myös suulliselta ilmaisutavaltaan ikäisekseen hyvin nuorelta. Jonnan puhetapa on epäselvä, vastaukset pääosin lyhyitä ja lauserakenteet katkonaisia, mikä vaikeuttaa kertomuksen tulkintaa. Kertomuksessaan Jonna on kyennyt kuvaamaan tuntemuksiaan, jotka vastsaavat nuoren murrosikäisen tytön ajattelu- ja reagointitapaa. Kertomus sukupuoliyhteydestä vastoin Jonnan tahtoa suunsanallisista kielloista ja fyysisestäkin vastustelusta huolimatta on pysynyt alusta alkaen samana. Kertomuksen ilmitulotapa sattumalta Tarulle tukee sen uskottavuutta. Kertomus on siten vastentahtoisen sukupuoliyhteyden osalta hovioikeuden arvion mukaan uskottava.
Ahmed on hovioikeudessa kiistänyt Niinan asunnolla tapahtuneen mitään seksuaalista kanssakäymistä. Jonnan ja syyttäjän viittaamissa kohdissa esitutkintakertomustaan Ahmed on ensin 24.9.2011 kertonut, että Jonna olisi Niinan asunnolla halaillut ja suudellut Ahmedia, minkä Ahmed oli tulkinnut yritykseksi harjoittaa seksiä. mitään ei kuitenkaan Ahmedin mukaan ollut tapahtunut. Toisessa kuulustelukertomuksessaan 26.9.2011 Ahmed on kertonut Jonnan kuljettaneen hänet wc:stä makuuhuoneeseen, yrittäneen ottaa Ahmedin alushousuja pois ja tulleen makaamaan Ahmedin päälle. Myöhemmin samassa kuulustelussa Ahmed on kertonut, että Jonna oli tullut hänen päälleen ja laittanut väkisin Ahmedin peniksen sisäänsä, kunnes Ahmed oli saanut tönäistyä Jonnan pois. Ahmed on vielä kuulustelun lopuksi kertonut, että Jonna oli kovasti yrittänyt laittaa Ahmedin penistä sisäänsä, mutta Ahmed ei ollut varma oliko tämä onnistunut Ahmedin kertomus tapahtumista on siten muuttunut esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana niin, että hän on ensin kiistänyt olleensa sukupuoliyhteydessä Jonnaan. Sitten Ahmed oli myöntänyt, että sukupuoliyhteys, joskin Jonnan aloitteesta, oli tapahtunut. lopuksi Ahmed on jälleen kiistänyt mitään seksuaalista tapahtuneen hänen ja Jonnan välillä. Ahmedin kertomus on siten muuttunut keskeisiltä osin eikä hän ole kyennyt selittämään kertomuksensa muuttumista muutoin kuin viittaamalla stressiin, pyörryttämistaipumukseen ja huonomuistisuuteensa. Ahmedin esittämä syy kertomuksen muuttumiselle ei ole uskottava. On epäuskottavaa, että Ahmed olisi poliisille kuvannut seksuaalista kanssakäymistä Jonnan kanssa, ellei sellaista olisi lainkaan tapahtunut.
Se on sikäli totta, että Ahmedin kertomus on suurinpiirtein yhtä epäuskottava kuin asianomistajankin useita kertoja muuttunut kertomus. Lain mukaan näyttökynnyksen pitäisi kuitenkin olla syyttäjällä, eli asianomistajan kertomuksen tulisi olla johdonmukainen.
Todistaja Niina ei ole enää hovioikeudessa muistanut asiaa samalla tavoin kuin esitutkinnassa. Syyttäjän viitattua Niinan esitutkinnassa antamaan kertomukseen tämä on myöntänyt esitutkinnassa tehdyt kirjaukset oikeiksi. Niina on asian eri vaiheissa kertonut hieman eri tavoin siitä, oliko hän seurustellut Ahmedin kanssa vai eikö. Niina on hovioikeudessa kertonut, että Ahmed oli hänen asunnollaan esitellyt sukupuolielintään ja ehdotellut suusanallisesti seksiä. Niinan esitutkinnassa kertoman mukaan seurue oli hetkittäin ollut eri huoneissa ja oli mahdollista, että Ahmed ja Jonna olisivat olleet kahdestaan makuuhuoneessa. Niinan mukaan Jonna oli itkuisena ja hätääntyneenä kertonut hänelle vielä asunnolla ja että myös Ahmedin kanssa olisi asiasta keskusteltu. Ahmedin vastaus olisi ollut ”okei, okei, I´m stop it”. Jonnan kertomus on tältä osin ollut erilainen ja Jonna oli kertomansa mukaan puhunut asiasta ensin Mattilalla ja vasta myöhemmin Niinalle. Kysyttäessä miten Jonnan ikä on englanniksi Niina on hovioikeuden mukaan ääntänyt ”forty”. Niinan välttelevän ja vaihtelevan kertomuksen näyttöarvo ei tosin ole kovin vahva, mutta siitäkin ilmenee Jonnan kertomusta vastaten sukupuolielimen esitteleminen asunnolla ja seksin ehdotteleminen, mikä tukee Jonnan kertomusta.
Jälleen muuttunut kertomus. Näyttöarvo ei ole vahva, mutta kelpaa näytöksi raiskaustuomioon, kun vastaaja on ulkomaalainen mies?
Asiassa esitetyt televalvontatiedot Ahmedin ja Jonnan liittymistä ajalta 1.5.- 10.8.2011 osoittavat puhelinkontakteja heidän välillään olleen 13.5. ja 23.5.2011 välisenä aikana päivittäin lukuun ottamatta 17.5.2011 useita sekä kesä- ja heinäkuun 2011 vaihteessa joitakin kertoja. Jonnan ja Ahmedin välillä puhelinkontakteja on ollut ensin 7.5.2011 useita, 12.5. – 23.5.2011 lähes päivittäin, useita kertoja päivässä, kerran 6.7.2011, useita 4.8.2011 sekä kaksi kertaa 7.8.2011. Kysymys on pääsääntöisesti ollut vain lyhytkestoisista puheluista. Sekä Niina, Jonna että Ahmed ovat kertoneet tunteneensa toisensa ennen syytteessä tarkoitettuja tapahtumia vain lyhyen aikaa ja yhteydenpidon myös päättyneen nopeasti. Televalvontatiedot tukevat kertomuksia tältä osin. Yhteydenottaja Jonnan suuntaan on televalvontatietojen mukaan ollut Ahmed. Niina on kertonut tutustuneensa niin Ahmediin kuin Jonnaan Rautatientorilla. Samoin asiasta omalta osaltaan on kertonut Jonna. Ahmedin mukaan hän tapasi ensimmäisen kerran Jonnan Niinan asunnolla syytteessä tarkoitettuna aikana, kun taas Niinan mukaan kolmikko oli saapunut assnnolle yhdessä.
Jonna on kertonut, ettei hän kyennyt keskustelemaan englanniksi Ahmedin kanssa. Toisaalta jotain sananvaihtoa heidän välillään on kuitenkin ollut Jonnankin kertoman mukaan. Niinan englannin kielen taito on horjuva. On uskottavaa, että myös Ahmedin englannin kielen taito on suhteellisen rajiottunutta. Kaikkien osapuolien englannin kielen taito on siten hovioikeuden mukaan ollut niin heikkoa, ettei mitään kovin luotettavaa kommunikaatiota tällä kielellä tai millään muullakaan kielellä ole voinut osapuolten välillä tapahtua. Niina ja Ahmed ovat kertoneet harjoittaneensa seksuaalista kanssakäymistä keskenään aiemmin, ennen syytteessä tarkoitettuja tapahtumia. Syy Ahmedin vierailulle Niinan asunnolle on siten Niinan ja Jonnan Ahmedin seksuaalisviritteisestä käytöksestä kertomista seikoista pääteltynä tälläkin kertaa seksuaalinen kanssa käyminen. Jonnan nuori ikä on ollut selvästi etukäteen Ahmedin havaittavissa ja hänen on tullut tuntea lain määräykset suojaikärajasta. Ei olekaan syytä olettaa, että Ahmed olisi alun perin pyrkinyt seksuaaliseen kanssakäymiseen Niinan sijasta Jonnan kanssa. Näin on sittemmin kuitenkin tapahtunut, vaikka Jonna ei ole antanut siihen suostumustaan.
Mainittakoon, että "Jonna" ei ole suostunut todistamaan oikeudessa syytettyä vastaan, ja todisteena on käytetty DVD-tallenteita hänen poliisikuulusteluistaan. Ei siis mitään fyysisiä todisteita, rikosilmoitus tehty kuukausia ilmoitetun tapahtuma-ajankohdan jälkeen, asianomistaja puhunut vastaajan kanssa ilmiotetun tapahtuma-ajankohdan jälkeen ja ollut haluton tekemään rikosilmoitusta. Lisäksi hänen kertomuksensa on muuttunut useita kertoja samoin kuin todistaja "Niinan".
Eipä tässä ole enää syytä ihmetellä ulkomaalaisten "yliedustusta", jos tällä näytöllä tuomitaan ulkomaalaisia. Tällä näytöllä tai siis täydellisellä näytön puutteella ei nimittäin olisi tuomittu suomalaista. Jos suomalainen tuomitaan raiskauksesta, teosta on joko fyysisiä todisteita tai asianomistajan ja/tai todistajien kertomus on johdonmukainen eikä muutu eri kuulustelukerroilla. Tässähän kumpikaan noista ehdoista ei täyty.
Ilmeisesti näytön puutteen vuoksi tuomio on noin lievä, kun tuosta ei todellakaan selkene mitenkään, onko siellä tapahtunut raiskausta. Lievä tuomio ja pieni korvaussumma eivät kuitenkaan mitenkään hyvitä mahdollista väärää tuomiota.