MURHA.INFO

Poliisiylijohtaja: "Suomi häpeäpaalussa henkirikosten määrän vuoksi"

Sosiaalinen syrjäytyminen ja surmatyöt ovat nykypäivän turvallisuusuhkia Suomessa.

Päämajan kesäsymposiumi keräsi perjantaina Mikkeliin korkean tason puhujia ja täyden salin yleisöä pohtimaan, onko Suomi turvallinen maa.

Yksi alustajista oli Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi, jonka mukaan kahtiajako näkyy selvästi kutsunnoissa.

- Kyse on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvästä uhasta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoi Suomen olevan häpeäpaalussa henkirikosten määrän vuoksi. Lisäksi ilmiöön liittyy alkoholiongelma. Hänkin näki nuorten syrjäytymisen uhkatekijänä.

- Nykyilmiö on myös niin sanotut yksinäiset sudet, joiden motiiveja ei aina voi selittää sosiaalisista lähtökohdista, hän huomautti viitaten kahden koulun ja Hyvinkään ampumistapauksiin.

Paatero arvioi, että myös tunnuksellinen rikollisuus on entistä näkyvämpää, ja liivijengit hakeutuvat yhteistyöhön. Lisäksi lisääntyy iske ja pakene -tyyppinen rikollisuus etenkin Viron suunnasta sekä terrorismin rahoitus Suomesta. Myös elinkeinoelämän rakenteisiin soluttaudutaan.

Maavoimien komentaja ei nähnyt sotilaallisia uhkia näköpiirissä tällä vuosikymmenellä, vaikkei sitä voi koskaan sulkea kokonaan pois.

- Puolustusvoimien apu muille viranomaisille parantaa joka päivä sisäistä turvallisuutta. Lisäksi kriisinhallinnan turvallisuutta lisäävä toiminta ehkäisee kriisien vaikutusten leviämistä Suomeen, Jyväsjärvi kartoitti armeijan nykytehtäviä.


Poliitikkopaneeli väitteli yksilön vastuusta

Neljän hengen paneelissa ollut kansanedustaja Kari Rajamäen (sd.) mielestä ollaan jo myöhässä, jos ensimmäinen nuoren kohtaama viranomainen on poliisi.

- Sukupolvien pahoinvointiketju ei ole nuoren vika vaan tarvitaan sosiaaliviranomaisten puuttumista.

Europarlamentaarikko Sampo Terho (ps.) sanoi, että kaikki lähtee lopulta perheestä ja yksilöstä eikä kaikkea voi ulkoistaa yhteiskunnalle.

Kansanedustaja Seppo Kääriäisen (kesk.) mukaan Suomella ei ole varaa menettää 6000:ta nuorta ikäluokasta.

Kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.) puolestaan asetti toivonsa nuorten yhteiskuntatakuuseen vuoden 2013 alusta tämän ongelman ratkaisemiseksi.