MURHA.INFO

Christopher Wilder

Hänessä oli kaikki, mistä nainen vain voi miehessä haaveilla.

- Maria Izzo, naapuri

Christopher Bernard Wilder syntyi maaliskuun 13. 1945 amerikkalaiselle laivastoupseerille Corley Wilderille ja hänen australialaiselle vaimolleen. Hän meinasi kuolla syntymänsä jälkeen mutta selviytyi. Christopher oli perheen neljästä pojasta vanhin. Wilder vietti suuren osan lapsuudestaan Yhdysvalloissa eri laivastotukikohdissa, joissa hänen isänsä oli komennuksella. Kaksivuotiaana Wilder meinasi hukkua vanhempiensa uima-altaaseen. Kun hän kolmevuotiaana istui vanhempiensa kanssa autossa, hän sai kouristuskohtauksia ja pyörtyi.
Corley Wilder jäi eläkkeelle armeijasta vuonna 1959, jolloin perhe asettui pysyvästi Sawteliin Australiaan. Sawtel on pieni ja vauras Tyynenmeren rannalla New South Walesissa sijaitseva lomakaupunki. Kun Wilderit olivat asettuneet Sawteliin, Corey Wilder meni mukaan rakennusbisnekseen, ja hänestä tuli menestyvä rakennusurakoitsija.

Varhaiset rikokset

Wilderin ongelmat naisten kanssa alkoivat teini-ikäisenä. Hän tirkisteli naisia ikkunoista ja syyllistyi ystäviensä kanssa jengiraiskaukseen 17-vuotiaana. Wilder ja hänen ystävänsä raiskasivat tytön rannalla Sydneyssä. Wilder teki syyttäjän kanssa sopimuksen ja tunnusti syyllisyytensä lievempään rikokseen, sukupuoliyhteyteen pakottamiseen. Hän sai ehdonalaisen tuomion, johon kuului sähköshokkiterapiaa. Hoidon aikana Wilder alkoi olla fantasioita sähköshokkien antamisesta tytöille seksin aikana. Hänen terapeuttinsa huomasivat, että hänellä oli tarve hallita naisia ja tehdä heistä hänen seksiorjiaan. Vuonna 1968 23-vuotias Wilder meni naimisiin. Hänen vaimonsa jätti hänet vain kahdeksan päivän liiton jälkeen syyttäen häntä seksuaalisesta väkivallasta. Hän oli löytänyt tuntemattomien naisten alastonkuvia Wilderin autossaan kuljettamasta salkusta.
Marraskuussa 1969 Wilder esiintyi valokuvaajana Manlyssa rannalla näkemälleen 19-vuotiaalle sairaanhoitajaopiskelijalle ja kysyi häneltä, olisiko hän kiinnostunut alastonmallin töistä. Nainen meni hänen autoonsa. Myöhemmin Wilder sanoi naiselle, että ellei tämä suostu seksiin hänen kanssaan, hän lähettää naisesta otetut alastonkuvat naisen esimiehille sairaalaan, jossa nainen työskenteli. Nainen vei asian poliisille mutta kieltäytyi todistamasta Wilderiä vastaan, eikä asia edennyt oikeuteen.

Playboy

Samana vuonna Wilder muutti Floridaan, Yhdysvaltoihin. Hän valitsi Floridan sen lämpimän ilmaston ja trakennusbuumin vuoksi. Hän kulki isänsä jalanjälkiä ja ryhtyi sähköurakoitsijaksi. Saatuaan Yhdysvaltain ja Australian kaksoiskansalaisuuden hän perusti Sawtel Electric ja Sawtel Constructions-yhtiöt yhtiökumppaninsa L.K. ”Zeke” Kimbrellin kanssa. Lisäksi Wilder sijoitti rahaa kiinteistöbisnekseen, joka osoittautui tuottoisaksi. Hän oli perehtynyt monimutkaisiin maakauppoihin ja käytti kaupassa omaisuuden siirtoa ja pitkäaikaisia kiinteistölainoja, joiden viimeinen maksuerä oli suuri.

Wilder rakensi hienon talon vauraalle Boynton Beachin alueelle Itä-Floridaan. Hänellä oli talossaan sauna ja poreallas makuuhuoneen vieressä ja uima-allas, joka jatkui sisältä ulos. Uima-altaan pohjassa oli kuva Australian kartasta ja allasta ympäröivissä tiilissä kalojen kuvia. Talossa oli myös valokuvausstudio muotikuvauksia varten. Siellä oli erikoisvalaistus, taustakangas ja toisinaan maskeerausvälineitä. Wilder omisti kahdeksan tonttia, joiden yhteisarvo oli 338 148 dollaria. Fort Lauderdalessa Christopherilla oli neljä vuokra-asuntoa, ja hän omisti maata Luxahatcheessa. Hänellä oli moottorivene ankkuroituna yksityiseen laituriin, kustomoitu Porche 911 ja muita urheiluautoja sekä lava-auto Chevrolet El Camino ja Cadillac. Wilder oli eläinrakas ja lahjoitti rahaa valaiden pelastusyhdistykselle ja hylkeiden pelastusrahastolle. Hänellä oli kolme englanninsetteriä. Jos kilpikonna osui hänen tielleen ajomatkalla, hän jarrutti ja pysähtyi sen eteen. Wilder oli kilpa-autoilun puoliammattilainen ja teki freelance-kuvaajan töitä lehdille ja kauneuskilpailuissa. Hän harrasti surffailua ja vesihiihtoa Floridan Treasure Coastilla ja kävi laskettelemassa Vailissa, Coloradossa.

Hän oli ruskettunut ja hyvännäköinen ja puhui kilpa-autoistaan ja näytti Rolexiaan ja isoa kultaketjuaan. Ennen kuin huomasinkaan, ystäväni Lori oli lähtenyt hänen mukaansa.

- Lisa Maxwell, 19

Sinisilmäinen 180-senttinen ja noin 80-kiloinen Wilder oli hyvin ruskettunut ja fyysisesti hyväkuntoinen. Hänellä oli hiekanväriset hiukset ja siististi trimmatut viikset. Hän puhui australialaisella aksentilla ja pukeutui siististi kalliisiin vaatteisiin. Wilder tunnettiin kohteliaana ja anteliaana miehenä, ja hän kävi paljon treffeillä. Wilder kävi harvoin yhtiönsä toimistolla ja vietti päivät enimmäkseen kuntosalilla tai rannalla ja illat baareissa. Hän järjesti paljon juhlia kotonaan, ja hänen luonaan kävi paljon naisia. Jotkut heistä näyttivät katunaisilta, toiset malleilta, ja muutamat naiset tulivat hänen luokseen salkun kanssa ja viipyivät siellä viikon tai kaksi.

Lisää rikoksia

Vuonna 1971 Wilder yritti saada naisia poseeraamaan itselleen alasti ja pitää heistä otetut valokuvat itsellään. Poliisi puuttui asiaan, mutta Wilder selvisi siitä sakoilla. Vuonna 1976 Wilder keskusteli hänet talonsa rakentamisen alihankkijaksi palkanneen pariskunnan 16-vuotiaan tyttären kanssa ja kysyi tytöltä, mitä tämä aikoi tehdä lukion jälkeen. Tyttö vastasi haluavansa sihteeriksi. Sitten Wilder kysyi, haluaisiko hän haastattelijan töitä nyt. Tyttö vastasi haluavansa ja meni Wilderin autoon, jolla he lähtivät ajamaan. Kun tyttöä alkoi pelottaa, Wilder läimäisi häntä. Tyttö valehteli, että hänellä oli sukupuolitauti, jotta säästyisi seksuaaliselta väkivallalta. Wilder pakotti hänet oraaliseksiin. Tyttö ilmoitti tapahtuneesta poliisille, ja tällä kertaa Wilder joutui oikeuteen. Wilder kertoi tuomarille masturboivansa kaksi kertaa viikossa mielikuvalle tytön raiskaamisesta, eikä hän kokenut siinä olevan mitään väärää. Hän ei onnistunut saamaan sopimusta syyttäjän kanssa, ja tapaus meni oikeuteen. Valamiehistö kuitenkin hylkäsi syytteet, ja Wilder vapautettiin.

Kesäkuun 21. 1980 Wilder meni ostoskeskukseen Palm Beachille ja esitteli itsensä David Piercenä kahdelle Floridassa lomailevalle tennesseeläiselle teinitytölle. Hän sanoi työskentelevänsä Barbizon-mallikoulussa ja kysyi tytöiltä, haluaisivatko he esiintyä pizzamainoksessa. Innostuneesti kikattavat tytöt suostuivat. Wilder sopi tapaavansa tytöt West Palm Beachin Cross County-ostoskeskuksessa. Wilder osti tytöille shortsit ja korkokengät Jeffersonin tavaratalosta, jotka tytöt pukivat päälleen. Wilder käski heidän poseerata seksikkäästi, kun hän arvioi heitä. Tytöt soittivat välillä isoäidilleen. Wilder tuli puhelimeen ja sanoi hänelle, että hän palkkaa tytöt mallikeikalle.

Hän sanoi toiselle tytöistä, että heidän täytyy puhua kahden kesken hänen autossaan. Wilder antoi tytölle palan pizzaa ja pyysi häntä puremaan pizzasta, kun hän piti siitä kiinni ja puremaan niin hitaasti, että hän pystyisi näkemään, miltä se näytti.

”Silmäni ovat kamera”, Christopher sanoi tytölle.

Kun tyttö oli syönyt pizzanpalan, hänelle tuli huumattu ja sekava olo. Wilder sanoi huumanneensa hänet. Hän käski tytön ottaa vaatteensa pois ja raiskasi hänet lava-autonsa etupenkillä.

”Miksi minun täytyy tehdä näin?”, tyttö kysyi monta kertaa.

”Sinähän haluat Barbizonin malliksi, eikö niin?”, Christopher vastasi.

Kun Wilder oli päästänyt tytön menemään, tyttö soitti poliisille. Rikostutkija James Hamilton huomasi, että tyttö oli selvästi jonkin huumaavan aineen vaikutuksen alainen. Hänen puheensa sammalsi, pupillit olivat laajentuneet, eikä hän pystynyt seisomaan suorassa.

Rikostutkinta ja oikeudenkäynti

Wilder kertoi poliisille, että hänellä oli seksuaalisia ongelmia, minkä vuoksi hän kävi psykiatrilla. Hän sanoi, että työ oli hänelle koko elämä, ja kun hän oli töissä, ongelmia ei ollut mutta viikonloppuisin hänen ollessaan vapaalla joku valtasi hänet ja sai hänet tekemään näitä asioita. Wilder myönsi yrittävänsä vietellä tyttöjä esiintyen mallitoimiston edustajana. Hän kertoi, että ongelmat olivat alkaneet hänen avioliittonsa ja avioeron aikoina. Hän oli toivonut, että pääsisi ongelmistaan ja lakannut tapaamasta psykiatriaan noin kolme kuukautta sitten. Tapausta tutkivan Palm Beachin piirikunnan seriffin mielestä Wilder vaikutti katuvan tekojaan, ja hänestä tuntui pahalta ajatella niitä. Wilder ei halunnut, että häntä muistutetaan teoistaan.

Wilder teki syyttäjän kanssa sopimuksen ja myönsi syyllisyytensä seksuaalisen pahoinpitelyn yritykseen ja huumaavan lääkkeen antamiseen. Hän sai viiden vuoden ehdonalaisen tuomion, jonka ehtona oli seksuaaliterapeutilla käyminen. Wilder kävikin seksuaaliterapiassa useiden kuukausien ajan. Terapeutin näkemys oli, että Wilder edistyi hoidon aikana.

Vuonna 1982 Wilder rikkoi ehdonalaisensa ehtoja matkustamalla Australiaan tapaamaan vanhempiaan. 28. joulukuuta 1982 Wilder sieppasi kaksi 15-vuotiasta australialaista tyttöä rannalta ja pakotti heidät poseeraamaan alasti. Hän sitoi heidät, peitti heidän silmänsä ja laittoi heidät asentoihin, joissa he näyttivät alistuneilta. Sitten hän masturboi heidän yllään. Kun Wilder oli päästänyt tytöt menemään, he ilmoittivat tapahtuneesta poliisille. Wilder pidätettiin 29. joulukuuta 1982. Häntä syytettiin kahdesta sieppauksesta ja kahdesta raiskauksesta, ja hänelle asetettiin 376 000 dollarin takuu. Wilderin vanhemmat maksoivat hänen takuunsa, ja Wilder sai lentää Floridaan odottamaan oikeudenkäyntiä. Hän lupasi palata Manlyyn, Australiaan oikeudenkäyntiinsä mennessä elokuuksi 1983. Wilder anoi myöhemmin siirtoa oikeudenkäynnille vedoten työkiireisiinsä Yhdysvalloissa. Siirto myönnettiin. Sen jälkeen Wilder anoi siirtoa useita kertoja, kunnes oikeudenkäynti sovittiin järjestettäväksi huhtikuun 3. päivänä 1984.

Wilder salasi rikoshistoriansa useimmilta amerikkalaisilta ystäviltään mutta kertoi yhtiökumppanilleen Zeke Kimbrellille 15-vuotiaiden tyttöjen tapauksesta. Hän sanoi, ettei tiennyt tyttöjen olevan 15-vuotiaita, vaan luuli heitä 20-vuotiaiksi. Kimbrell suhtautui ymmärtäväisesti siihen, että Wilder oli kiinnostunut seksistä, olihan hän sinkkumies. Kun Wilderin Palm Beachin ehdonalaisvalvoja kuuli hänen pidätyksestään Australiassa, Wilder sai syytteet ehdonalaisrikkomuksesta. Hän antautui poliisille, maksoi 1000 dollarin takuunsa ja vapautui. Kuulemisistunto sovittiin toukokuun 7. päivälle 1984.

Tammy ”Tami” Lynn Leppert



18-vuotias Tammy Leppert asui äitinsä Linda Curtisin luona Rockledgessä, Floridassa. Hän oli tehnyt paljon mallin töitä ja voittanut monia kauneuskilpailuja. Hän oli näytellyt joissakin elokuvissa kuten Arpinaama ja Spring Break ja halusi tulla kansainväliseksi tähdeksi. Kesäkuussa 1983 Tammy oli alkanut riehumaan kotonaan. Hän oli huutanut ja kirkunut ja rikkonut pesäpallomailalla yhden kodin ikkunoista. Hänet vietiin Brevardin mielisairaalaan 72 tunnin valvontaan, jonka jälkeen psykiatrit vapauttivat hänet.

11 aikaan aamupäivällä heinäkuun 6. päivänä 1983 siniseen farkkuhameeseen, vaaleansiniseen paitaan ja rantasandaaleihin pukeutunut Tammy lähti ulos miespuolisen ystävänsä kanssa miehen autolla. Tammy riitaantui matkalla miehen kanssa. Mies jätti hänet seisomaan parkkipaikalle Glass-pankin ulkopuolelle Cocoa Beachille lähelle Exxon-huoltoasemaa. Tammy soitti monta kertaa tätinsä Ginger Kolschin kosmetiikkakauppaan Balloonaticsiin yrittäen tavoittaa häntä. Kolsch ei ollut kaupungissa tuolloin. Tammy jätti hänelle kolme viestiä ja sanoi soittavansa lähistöltä. Sitten hän katosi.

Rosario ”Chary” Gonzalez



25-26. helmikuuta Miamissa järjestettiin Miami Grand Prix-kisat. Kisoissa kilpaili sellaisia Grand Prix-suuruuksia kuin Emerson Fittipaldi ja A.J. Foyt. Wilder osallistui kisoihin lauantaina helmikuun 25. päivänä mustalla Porche 310HP-urheiluautollaan. Hän ajoi sijalle 17. Sijoitus oli hyvä kisassa, jossa oli mukana paljon autoja. Hän tienasi sijoituksestaan 400 dollaria. Helmikuun 26. päivänä Wilder kulki rallialueella kallis kamera kaulassaan. Hän keskusteli valokuvaajan kanssa, jolle Wilder esitteli itsensä valokuvaajana, urakoitsijana ja kilpa-autokuskina. He kävelivät Mejoral-lääkeyhtiön teltan ohi, jossa Wilder tuijotti avoimesti punaisiin shortseihin ja valkoiseen T-paitaan pukeutuneita tyttöjä, jotka jakoivat lääkeyhtiön näytteitä.

Hän oli täydellinen, niin viaton ja suloinen. Tiesin jo nähdessäni hänet ensimmäisen kerran, että tässä on tyttö, jonka kanssa haluan naimisiin.

- William Londos, Rosarion sulhanen

20-vuotias Rosario Gonzalez asui vanhempiensa Haydee ja Blas Gonzalesin sekä 18-vuotiaan pikkusiskonsa Lisetten kanssa Homesteadissa, Floridassa, 37 kilometrin päässä Miamista. Haydee ja Blas työskentelivät tilintarkastajina. Kuubalaistaustaisella Rosariolla oli ruskeat silmät ja pitkät kastanjanruskeat hiukset. Hän opiskeli tietotekniikkaa Miami-Daden opistossa ja teki osa-aikaisesti mallintöitä. Hän oli aiemmin osallistunut Miss Florida-kilpailuun. Mallintöiden lisäksi hän työskenteli osa-aikaisesti myyjänä naistenvaateliikkeessä Cutler Ridgen ostoskeskuksessa, joka oli yksi Daden piirikunnan suurimmista ostoskeskuksista. Rosario oli kihloissa 21-vuotiaan William Londosin kanssa. Heidän hääpäivänsä oli sovittu kesäkuulle 1984. Christopher Wilder oli joskus ottanut Rosariosta valokuvia. Hän oli sanonut Rosariolle, että kuva tulisi romanttisen kirjan kanteen. Rosario ei koskaan nähnyt kuvaa eikä ollut kuullut Christopherista sen jälkeen.

Helmikuun 26. päivänä Rosario ajoi aamulla tummanharmaalla vuosimallin 1980 Oldsmobilellaan Miamiin. Lääkeyhtiö Mejoral oli palkannut hänet ja 11 muuta mallia mallitoimistosta jakamaan yhtiön lääkenäytteitä Miami Grand Prix-kisoissa 25-26. helmikuuta. Rosario jakoi aspiriineja. Hänet oli palkattu töihin kello puoli yhdeksästä kolmeen asti. Hän tienasi 200 dollaria päivältä. Rosario oli hieman väsynyt, koska oli keskustellut kihlattunsa William Londosin kanssa kahteen asti yöllä häiden järjestelyistä. Hän kävi hakemassa oman lääketarjottimensa puoli yhdeksältä Mejoralin teltalta ja meni jakamaan näytteitä Bayfront Parkin eteläpuolelle. Hänellä oli päällään punaiset shortsit ja valkoinen T-paita, jossa luki edessä ”Mejoral”. Työskenneltyään kello yhteen asti Rosario vei tarjottimensa Mejoralin telttaan Paviollon-hotellin ulkopuolelle, otti lompakkonsa ja sanoi käyvänsä lounastauolla. Hän lähti harmaata Cadillacia ajavan vanhemman miehen kanssa, jolla oli kalliit valokuvausvarusteet, ja joka vaikutti olevan ammattikuvaaja. Rosario ei ollut puoli kolmeen mennessä palannut takaisin eikä hakenut palkkasekkiään. Hänen työvuoronsa olisi päättynyt kolmelta. Hänen kollegansa etsivät häntä tuloksetta.

Haydee ja Blas Gonzalez odottivat Rosariota kotiin kello kuuteen mennessä. Kun hänestä ei ollut kuulunut mitään seitsemään mennessä, he huolestuivat ja soittivat Pavillon-hotelliin kysyäkseen, oliko kukaan nähnyt häntä. He soittivat myös sairaaloihin siltä varalta, että Rosario olisi joutunut auto-onnettomuuteen. Kun Rosariosta ei ollut kuulunut mitään kello yhteen mennessä yöllä, eikä kukaan tiennyt, missä hän on, Gonzalezit soittivat Miamin poliisille ja ilmoittivat tyttärensä kadonneeksi. He suorittivat yöllä myös omia etsintöjä Miamin keskustassa ja löysivät Rosarion auton kolmen aikaan aamuyöllä lukittuna ja pysäköitynä DuPont Plaza-hotellin lähelle. Tiistaina 28. helmikuuta poliisi pyysi yleisövihjeitä katoamisen selvittämiseksi. Miamin poliisi sanoi tutkivansa katoamista henkirikoksena.

Minun elämäni piti alkaa ensi kuussa. Hän oli ainoa tyttö, jonka olin ikinä tavannut, josta oikeasti välitin. Minua vaivaa tietoisuus siitä, etten koskaan löydä ketään toista naista, joka vetäisi vertoja hänelle. Hän oli täydellinen.
- William Londos, Rosarion sulhanen

Elizabeth ”Beth” Kenyon



Suurempi kuva Elizabeth Kenyonista

23-vuotias Elizabeth Kenyon oli häikäisevän kaunis nainen, joka käänsi miesten päät joka puolella, mihin meni. Hänellä oli paksut ruskeat hiukset ja pähkinänruskeat silmät. Hän oli voittanut Orange Bowl Princess-kauneuskisan vuonna 1982 ja päässyt Miss Florida-kisan finaaliin.



Elizabeth asui kämppäkaverinsa kanssa Coral Cablesissa Etelä-Miamissa ja opetti Coral Cablesin lukiossa käytöshäiriöisiä nuoria. Edellisenä vuonna hän oli opettanut lahjakkaita nuoria. Lisäksi hän valmensi cheerleadereita, joiden kanssa hän kävi pesäpallo-ottelussa kolmesti viikossa. Elizabeth oli sanonut muille opettajille olevansa pettynyt opettajan työhön. Hän kävi joka viikonloppu vanhempiensa Dolores ja William ”Bil” Kenyonin luona Pompano Beachilla. Elizabethin isä Bill Kenyon oli Boynton Beachilla työskentelevä liikemies.

Hänellä oli aina tarjota ruusu, kun nainen tuli huoneeseen.

- Dolores Kenyon, Elizabeth Kenyonin äiti

Elizabeth oli käynyt treffeillä Christopher Wilderin kanssa noin vuotta aiemmin. Wilder oli tehnyt Elizabethiin vaikutuksen kohteliaisuudellaan. Elizabeth ihaili hänen hyvää makuaan ja hyviä tapojaan. Wilder kohteli Elizabethia kuin prinsessaa. Hän maksoi Elizabethin kilpa-autokoulun ja vei häntä hienoihin ravintoloihin. Kerran kun Elizabeth oli matkalla kilpa-autokouluun unohtanut aurinkolasinsa, Wilder kävi ostamassa hänelle kalliit aurinkolasit matkan varrella. Elizabeth sanoi, että jos Wilder on tarpeeksi hullu ostaakseen hänelle niin kalliit lasit, niin ostakoon. Wilder sanoi Elizabethin ystäville rakastavansa häntä, ja että hän haluaa viedä hänet Australiaan ja tehdä hänestä ”prinsessan”. Wilderin olohuoneen seinällä oli kaksi kuvaa Elizabethista Miss Florida-kisoissa. Kun Wilder palasi Australiasta, hän toi Dolores Kenyonille koalamattoja ja –nenäliinoja. Hänen kohteliaisuutensa teki vaikutuksen Elizabethin vanhempiin. Muutaman treffin jälkeen Wilder oli kosinut Elizabethia. Hän sanoi Elizabethille, että tämä oppisi rakastamaan häntä. Elizabeth oli vähän hämmästynyt kosinnasta. Hän koki, että häntä 17 vuotta vanhempi Wilder oli liian vanha hänelle. Hän sanoi Wilderille, että hän haluaa heidän olevan vain ystäviä. Hän nauroi äidilleen, ettei ollut koskaan edes suudellut Wilderiä, ja tämä jo kosi häntä. He pysyivät kuitenkin ystävinä. Wilder osasi kuunnella Elizabethia, kun tämä puhui ongelmistaan, ja he pystyivät kommunikoimaan hyvin toistensa kanssa.

Maaliskuun 4. päivänä 1984 Elizabeth lähti asunnostaan Coral Cablesista vierailemaan vanhempiensa luo Pompano Beachille. Vierailun aikana Elizabethin isä huomasi mustelmia hänen käsivarsissaan. Elizabeth sanoi menneensä tappelun väliin koulun pihalla. Hän lähti vanhempiensa luota yhdeksän aikaan illalla ja ajoi kotiinsa, jonne hän tuli kymmenen aikaan. Seuraavana aamuna maaliskuun 5. päivänä Elizabeth lähti töihin koululle. Hänen työpäivänsä loppui kolmelta. Pidettyään cheerleader-harjoitukset hän lähti mukanaan urheilukassi, jossa oli hänen treenivaatteensa ja kiharrin. Ennen lähtöä hän puhui koulun lain- ja järjestyksenvalvonnasta vastaavan poliisin Mitch Fryn kanssa koulun parkkipaikalla. Sitten hän ajoi pois Chrysler-avoautollaan. Seuraavana päivänä Elizabeth ei tullut töihin, ja Mitch Fry soitti hänen kämppäkaverilleen, joka sanoi, ettei Elizabeth ollut tullut kotiin edellisyönä eikä ollut soittanut kertoakseen, missä oli. Elizabethin vanhemmat soittivat hänen ystävilleen ja sairaaloihin, eikä kukaan ollut kuullut Elizabethista. He ilmoittivat poliisille tyttärensä kadonneeksi.

Epäilty

Elizabethin katoamista seuraavana päivänä Christopher Wilder nähtiin töissä yhtiönsä toimistolla kädet naarmuilla. Wilder selitti sihteerilleen ja yhtiökumppanilleen, että hänen kaksi koiraansa olivat tapelleet ja rikkoneet talon lasisen liukuoven. Bill Kenyon palkkasi yksityisetsivä Kenneth Whittakerin tutkimaan Elizabethin katoamista. Whittaker oli entinen FBI:n Miamin jaoston johtava erikoisagentti, ja hänellä oli takanaan 27 vuoden ura FBI:ssä. Hänen palvelunsa maksoivat 1000 euroa tunnilta.

Elizabethia aiemmin tapaillut vakuutusalan mies Ron Stone yritti auttaa Elizabethin katoamisen tutkinnassa. Hän meni Coral Cablesiin Shellin huoltoasemalle, jossa Elizabethilla oli tapana tankata autonsa. Hän näytti huoltoaseman työntekijöille Elizabethin kuvaa. Yksi työntekijöistä, Richard Norman, sanoi nähneensä Elizabethin huoltoasemalla iltapäivällä 5. maaliskuuta. Elizabeth oli juuri ojentamassa luottokorttiaan maksaakseen bensan, kun mies ajoi hänen taakseen harmaalla Cadillac Eldoradolla ja maksoi hänen laskunsa käteisellä. Mies oli käskenyt Elizabethin kiirehtiä lentokentälle. Elizabeth oli kysynyt mieheltä, onko hän pukeutunut tarpeeksi hyvin, johon mies vastasi, että hänelle annetaan vaatteet paikan päällä. Elizabeth oli kysynyt myös, että kuka ottaa hänestä kuvat, johon mies oli vastannut ottavansa ne itse. Huoltoaseman työntekijä valitsi useiden hänelle näytettyjen kuvien joukosta Christopher Wilderin kuvan mieheksi, jonka Elizabeth oli tavannut huoltoasemalla.

Herään joka aamu ajattelemaan sitä. He eivät voi todistaa hänen olevan kuollut, eivätkä he voi todistaa hänen olevan elossa.

- Dolores Kenyon

Maaliskuun 11. päivänä Elizabethin auto löytyi Miamin kansainväliseltä lentokentältä. Elizabeth ei ollut pakannut matkaa varten, eikä hänen nimeään ollut Miamista viime päivien aikana lähteneiden lentojen matkustajaluetteloissa. Poliisi tutki Elizabethin tapausta edelleen katoamisena, eikä heillä ollut mitään todisteita siitä, että Christopher Wilderillä olisi jotain tekemistä katoamisen kanssa. Bill Kenyon soitti Wilderille, joka sanoi olleensa yhtiönsä toimistolla Boynton Beachilla siihen aikaan, kun Shellin työntekijä sanoi nähneensä hänet huoltoasemalla Elizabethin seurassa. Bill Kenyon ja Elizabethin veli William ”Billy” Kenyon Jr. kävivät kerran tarkkailemassa Wilderin taloa. He ajoivat sen ohi hiljentäen Wilderin talon kohdalla, jolloin Wilder raotti verhoa ja katsoi ulos. Bill ajoi pois paikalta. Kenyoneilla oli mukanaan ase, ja nuorempi Kenyon halusi mennä Wilderin kotiin ja pakottaa tämä kertomaan Elizabethin olinpaikka.

Yksityisetsivä Kenneth Whittaker kävi haastattelemassa Wilderiä Elizabethin katoamisesta. Wilder sanoi huoltoaseman työntekijöiden erehtyneen, koska hän oli ollut töissä koko päivän. Hän sanoi olleensa ensin useissa rakennutuskohteissa ja sitten toimistolla puoli neljästä eteenpäin. Hän toi yhtiönsä miespuolisen työntekijän paikalle vahvistamaan alibinsa, minkä tämä tekikin. Whittaker ja hänen mukanaan ollut toinen entinen poliisi sanoivat työntekijälle etsivänsä Elizabeth Kenyonia, johon työntekijä vastasi kysymällä, tarkoittivatko he tyttöä, jonka auto löytyi lentokentältä. Tietoa Elizabethin auton löytymisestä ei oltu julkaistu. Hämmentynyt työntekijä kysyi Wilderiltä, että eikö Wilder sanonut hänelle niin. Wilder sanoi kuulleensa auton löytymisestä Elizabethin äidiltä. Elizabethin äiti kiisti tämän myöhemmin, ja työntekijä myönsi jälkeenpäin valehdelleensa Wilderin alibista. Tämä ei ollut ollut toimistolla koko päivänä. Poliisilla ei kuitenkaan ollut riittävästi todisteita kotietsintäluvan saamiseksi. Kuulusteltaessa Wilder oli aina avulias, kohtelias ja horjumaton.

Elizabethin isä tarjosi 50 000 dollarin palkkion tiedoista, jotka johtaisivat Elizabethin löytymiseen elossa. Kenyonit käyttivät kymmeniä tuhansia dollareita katoamisilmoituksiin, meedioihin ja yksityisetsiviin löytääkseen Elizabethin. Miami Daden poliisit julkaisivat Miami Herald-lehdessä tietoa Elizabeth Kenyonin ja Rosario Gonzalezin katoamisista. Lehdessä kerrottiin, että varakasta urakoitsijaa ja kilpa-autokuskia epäillään katoamisista. Lehti ilmestyi kolme päivää Christopher Wilderin 39-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Maaliskuun 13. päivänä Wilder saapui sovitusti seksuaaliterapeutilleen. Hänen terapeuttinsa Ginger Rush kysyi, onko hänellä jotain tekemistä Rosarion katoamisen kanssa. Wilder katsoi häntä silmiin, ja vastasi, ettei hän tiedä siitä mitään.

Keskiviikkona 14. maaliskuuta FBI tuli epävirallisesti mukaan auttamaan Elizabeth Kenyonin ja Rosario Gonzalezin katoamisten tutkinnassa. Dolores ja Bill Kenyon olivat pyytäneet apua senaattori John LaFalcelta ja Sean Alfonselta sekä entiseltä Wisconsinin kuvernööriltä, Lee Sherman Dreyfusilta, jotka olivat painostaneet FBI:tä osallistumaan tutkintaan.

Colleen Emily Orsborn



15-vuotias Colleen Emily Orsborn asui Daytona Beachilla äitinsä ja viiden sisaruksensa kanssa. Colleen oli perheensä nuorin lapsi. Hän kävi Campbellin yläastetta. Hän oli aiemmin käynyt St. Paulin katolista koulua, josta hänet oli erotettu käytösongelmien vuoksi. Colleenilla oli tapana lintsata tunneilta.
Maaliskuun 15. päivänä 1984 Colleen myöhästyi koulubussista. Hän päätti lintsata koulusta ja viettää päivän rannalla. Colleen nähtiin rannalla vaaleanpunaiseen uimapukuun ja rantasandaaleihin pukeutuneena, jonka jälkeen hän katosi. Colleenin luokkatoveri kertoi poliisille, että vanhempi mies oli tarjonnut Colleenille 100 dollaria kuvauksesta. Poliisi näytti hänelle valokuvia, joiden joukosta hän valitsi Christopher Wilderin kuvan. Wilder oli kirjautunut Daytona Beachilla Howard Johnson´s-motelliin maaliskuun 15 päivänä. Hän oli osallistunut kilpa-ajoihin 24 Hours of Daytona-kisoissa Daytona International Speedwaylla. Samana päivänä hän kuljeksi rannalla pysähtyen puhumaan nuorille naisille. Muutama päivä Orsbornin katoamisen jälkeen nuoren tytön ruumis löytyi lammesta Daytona Beachilta. Kuolinsyyntutkijan mukaan ruumis ei ollut Orsbornin.

Pakomatka

Perjantaina 16. maaliskuuta Wilder soitti yhtiökumppanilleen Zeke Kimbrellille. Hän kertoi olevansa Tallahasseessa ja sanoi, että hänellä on ongelmia. Hän sanoi, että häntä yritetään lavastaa syylliseksi tyttöjen katoamisiin. Kimbrell yritti rohkaista häntä palaamaan ja näyttämään poliisille, ettei hänellä ole mitään tekemistä asian kanssa. Wilder tuli kymmenen aikaan illalla Boynton Beachille tapaamaan Kimbrelliä. Hän itki ja sanoi, ettei aio mennä vankilaan.
Lauantaina 17. maaliskuuta Wilder vei kolme koiraansa kenneliin, nosti 50 000 dollaria tililtään ja osti vuosimallin 1973 Chrysler New Yorker-sedanin. Hän pakkasi laukkunsa, otti mukaan metsästysveitsen, metsästyskiväärin ja Texacon ja Visa luottokortit, jotka oli hankittu L.K. Kimbrellin nimellä. Hän hyvästeli Kimbrellin ja ajoi pois. Wilder oli aiemmin sanonut, että hän kestää huonosti stressiä. Seuraavana päivänä 18. maaliskuuta Wilder kirjautui sisään Holiday Inn-hotelliin West Cocoalla.

Theresa ”Terry” Waite Ferguson



21-vuotias Terry Ferguson asui vanhempiensa kanssa Indian Harbor Beachilla, Floridassa. Terryn isäpuoli oli paikallinen poliisipäällikkö. Terry oli kaunis tyttö, jolla oli suuret ruskeat silmät, täyteläinen suu ja pitkät, paksut tummat hiukset. Hän haaveili mallin urasta. Terry työskenteli laaduntarkastajana Indian Harbour Beachilla sijaitsevassa silkkipainatusyhtiössä World Class Incissä. Hänet oli ylennetty tarkastajan työhön uudenvuodenaattona, ja hän piti työstään.
18. maaliskuuta 1984 Terry ajoi Merrit Square-ostoskeskukseen Merrit Islandiin. Hän kävi useissa ostoskeskuksen kaupoissa, ja hänet nähtiin siellä viimeksi noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä.

Hän on erittäin luotettava. Hän soitti aina, jopa keskiyöllä, kertoakseen meille, jos hän tuli puoli tuntia myöhässä. Hän ei koskaan jättänyt ilmoittamatta. Ei ikinä.

- Don Ferguson

Terryn piti palata kotiin kello kahdeksaan mennessä syömään poikaystävänsä kanssa. Kun Terrya ei kuulunut kotiin yhdeksään mennessä, hänen isäpuolensa Don Ferguson alkoi huolestua. Terrylla oli tapana ilmoittaa, jos hän tulisi myöhässä kotiin. Puoli yhdentoista aikaan illalla Don Ferguson lähti etsimään Terryä. Hän löysi Terryn vuosimallin 1977 Pontiac Sunbirdin ostoskeskuksen parkkipaikalta. Autossa oli vaatteet, joissa Terry oli lähtenyt ulos. Hänellä oli tapana lähteä tavallisissa vaatteissa kotona ja vaihtaa matkan varrella parempiin vaatteisiin, joten siinä ei ollut mitään epätavanomaista.
Joskus kolmen ja puoli neljän välillä maaliskuun 18. päivänä Christopher Wilder soitti Canaveral Grovesin läheltä hinausauton paikalle. Tie, josta hän soitti, tunnettiin kuhertelupaikkana. Wilder sanoi eksyneensä sinne. Hänen autonsa oli juuttunut hiekkaan tien varteen. Hän oli pitänyt moottoria käymässä niin kauan, että auton renkaat olivat painautuneet syvälle hiekkaan, eikä hän saanut sitä liikkeelle. Wilder sanoi, että hänen autonsa lukitussa lavassa on tavaraa, mutta hänellä ei ole avainta mukana, eikä lavalla ole mitään, mikä auttaisi häntä kaivamaan auton pois hiekasta. Hän maksoi hinauksen L.K. Kimbrellin nimissä olevalla luottokortilla. Sitten hän ajoi Cocoa Beachille motelliin, johon hän kirjautui Kimbrellin nimellä. Kun Terry Fergusonin katoamisesta oli uutisoitu, todistaja ilmoittautui poliisille ja sanoi nähneensä Terryn puhuvan pitkän vanhemman miehen kanssa. Hän valitsi kuvien joukosta Christopher Wilderin kuvan.

Maaliskuun 21. päivänä Terryn ruumis löytyi kellumasta sillan alta Green Swamp-kanaalista Polkin piirikunnasta. Hänen jalkansa, kätensä ja kaulansa oli sidottu köydellä. Hänet oli pahoinpidelty raa´asti, ja hänet oli kuristettu kuoliaaksi. Hän oli ollut kuolleena kaksi päivää ennen löytymistään.

Linda Erica Grober

19-vuotias vaalea ja viehättävä Linda Grober oli kotoisin Fort Piercestä ja opiskeli Floridan osavaltionyliopistossa Tallahasseessa. Maaliskuun 20. päivänä Linda lähti yliopiston kampuksen lähellä sijaitsevaan Governor´s Square-ostoskeskukseen. Ostoskeskuksessa hän tapasi liituraitapukuun sonnustautuneen miehen, joka sanoi olevansa mallitoimiston agentti. Hän sanoi, että Lindalla on raikkaat kasvot ja Linda on juuri sitä, mitä hän etsii. Hän lupasi Lindalle 25 dollaria tunnilta kuvauksesta, joka järjestettäisiin läheisessä puistossa. Mies vaikutti aidolta eikä käyttäytynyt lainkaan tunkeilevasti. Linda lähti miehen mukaan tämän autolle, jossa mies näytti muotilehtiä ja sanoi joitakin niissä olevia kuvia hänen ottamikseen.

Jokin miehessä alkoi kuitenkin epäilyttää Lindaa. Hän kiitti tarjouksesta mutta sanoi jättävänsä sen väliin. Mies löi häntä lujaa vatsaan ja kasvoihin ja työnsi hänet autoon. Linda ei saanut henkeä eikä kyennyt tappelemaan vastaan. Sitten mies ajoi lujaa pois paikalta.

Mies pysäytti auton metsäisen alueen viereen, jossa hän teippasi Lindan suun ilmastointiteipillä ja sitoi hänen kätensä pyykkinarulla. Sitten hän ajoi vähän matkaa ja pysähtyi pian uudelleen. Nyt hän laittoi Lindan auton lavalle. Hän ajoi Bainbridgeen, Georgiaan. Bainbridgessä hän avasi auton lavan ja laittoi Lindan makuupussiin. Pimeyden turvin hän kantoi Lindan olkapäällään motellihuoneeseen ja käski Lindan olla hiljaa tai hän tappaisi tämän.

Hän pakotti Lindan riisuuntumaan ja makaamaan vieressään, kun hän masturboi. Sitten mies pakotti Lindan seksuaalisiin tekoihin ja raiskasi hänet kaksi kertaa. Koko tämän ajan mies katsoi samalla televisiota. Sitten mies otti yöpöydän lampun ja katkaisi sen johdon kahtia. Hän veti eristeitä pois johtojen päistä ja laittoi sähköjohdon takaisin seinään. Hän kiinnitti johtojen paljaat kuparilangat Lindan varpaisiin ja jalkateriin ja painoi katkaisijasta monta kertaa. Sähköiskut aiheuttivat kipua, mutta eivät olleet tarpeeksi voimakkaita tappaakseen. Sitten mies otti pikaliimaa, laittoi sitä Lindan silmäluomiin ja laittoi silmät kiinni. Hän viimeisteli työnsä kuivaamalla silmät hiustenkuivaajalla, jotta liima ottaisi paremmin kiinni. Linda pystyi kuitenkin näkemään vähän pienistä raoista.
Mies katseli televisiota surffaillen eri kanavilla, kunnes näki aerobic-ohjelman. Hän käski Lindan nousta ylös ja tanssia alasti aerobic-ohjelman musiikin tahdissa. Linda ei pystynyt näkemään juuri mitään mutta totteli. Lindan jalat olivat sidottuina, eikä hänen tanssinsa vastannut miehen odotuksia. Mies vauhditti tanssimista antamalla Lindalle lisää sähköiskuja.

Pian mies alkoi keskittyä televisioon eikä kiinnittänyt enää huomiota Lindaan. Linda näki tilaisuutensa tulleen. Hän alkoi liikkua kohti kylpyhuonetta. Mies otti Lindan kiinni ja löi häntä hiustenkuivaajalla päähän. Mies oli sanonut Lindalle, että jos tämä yrittäisi paeta, hän tappaisi Lindan. Linda oli nyt kohdannut sen mahdollisuuden, ja hän oli kauhuissaan. Silti hän tappeli miestä vastaan. Linda potki, löi ja puri miestä, ja mies teki saman hänelle. Hetkessä Linda pääsi syöksymään kylpyhuoneeseen ja sai lukittua oven. Lindan toinen silmä oli haavoittunut ja vuosi verta, mutta hän oli turvassa. Linda irrotti teipin suustaan ja kääntyi viereisen hotellihuoneen vastaista seinää vasten ja kirkui niin kovaa kuin pystyi. Kello oli noin yksitoista illalla. Huuto herätti muut vieraat. Yksi mies yritti kuunnella, mistä huuto kuului ja suunnata sinne päin.

Linda kuuli oven läimäisyn. Hän odotti puoli tuntia sen jälkeen ennen kuin uskaltautui raottamaan ovea ja katsomaan ulos. Hän näki, että mies oli pakannut tavaransa ja lähtenyt. Hän oli ottanut Lindankin vaatteet mukaansa. Hän ajatteli, että mies voi silti tulla vielä takaisin ja otti lakanan peittääkseen alastoman ruumiinsa. Sitten hän juoksi hakemaan apua. Hän ajatteli, että voisi törmätä mieheen hetkenä minä hyvänsä, ja että mies voisi vieläkin tappaa hänet. Linda pääsi kuitenkin juoksemaan motellin toimistoon. Linda meni hiukset verestä märkinä hotellin yöpäällikön luo, joka soitti heti poliisit ja ambulanssin. Yöpäällikkö näki, että Lindan silmissä oli jotain vikaa, ja joka puolella hänen vartaloaan oli mustelmia. Lindan huudon kuullut ja sitä kohti kävellyt mies oli nähnyt toisen miehen juoksevan alasti salkun kanssa ulos. Poliisi tuli nopeasti paikalle ja näytti Lindalle kuvariviä, jossa oli kahdeksan kuvaa. Linda valitsi kuvien joukosta Christopher Wilderin kuvan. Lindan sieppauksen jälkeen FBI tuli virallisesti mukaan tutkintaan. Christopher Wilderistä annettiin liittovaltion etsintäkuulutus.

Christopher Wilder ajoi seuraavaksi Tallahasseehen, Floridaan ja sieltä Texasiin. Seuraavaksi yöksi hän meni Best Western Gulf Coast Inn-motelliin Winnieen, Texasiin.

Terry Diane Walden

Valokuvat eivät tee hänelle oikeutta. Hän oli todella kaunis nainen mutta naiivi. Hän oli myös fiksu. Hänellä oli 3,57 keskiarvo koulussa. Hän menestyi hyvin opiskeluissaan ja piti siitä.

- Joan Walden, Terryn anoppi

24-vuotias Terry Walden oli erittäin kaunis vaaleaverikkö, joka sai paljon ihailevia katseita osakseen. Hän asui Beaumontissa, Texasissa, miehensä David Waldenin kanssa. Heillä oli 4-vuotias tytär, Mindy Michelle. 9-vuotias Sabrina Lee, joka oli Davidin tytär edellisestä avioliitosta, asui myös heidän luonaan. Terry ja David olivat tavanneet, kun Terry oli ollut 14- tai 15-vuotias mutta olivat odottaneet, että hän täyttäisi 18, ennen kuin menivät naimisiin. Terry opiskeli sairaanhoitajaksi Lamarin yliopistolla, ja John työskenteli koneistajana Goodyearin kemikaaliyhtiössä.

21. maaliskuuta 1984 Terry herätti yövuorossa olleen miehensä ja kertoi hänelle, että partainen vanhempi mies oli lähestynyt häntä Lamarin yliopiston kampuksella ja sanonut, että Terryn pitäisi olla malli. Mies oli pyytänyt Terryä alastonkuviin, joista saisi paljon rahaa. Mies oli tarjoutunut kävelemään hänen seurassaan parkkipaikalle. Hän oli pyytänyt Terryä autoonsa katsomaan joitakin hänen aiempia töitään. Terry sanoi miehelleen, että hän oli kieltäytynyt tarjouksesta.

Perjantaina 23. maaliskuuta Terryn mies palasi yövuorosta vähän kello kuuden jälkeen aamulla. Terry puki Mindyn tarhaa varten, kun Sabrina valmistautui kouluun menoon. Terry laittoi Mindyn perheen uuteen autoon. Heillä oli uusi auto, ruosteenruskea vuosimallin 1981 Mercury Cougar XR7. Terry ajoi Mindyn sillä Baby Red Bird-tarhaan. Hän antoi Mindylle suukon poskelle ja sanoi hakevansa hänet myöhemmin. Terry aikoi tavata päivällä opiskelukaverinsa Lamarin yliopistolla. Heidän piti käydä yhdessä läpi opiskeluun liittyviä asioita, joita he ajattelivat tulevan seuraavaan kokeeseen. Terryn piti käydä myös Parkdalen ostoskeskuksessa tekemässä ruokaostokset, viedä 300 dollaria pankkitililleen ja hakea kuvia hänen veljensä tyttövauvasta. Hänen piti palata kotiin puoli kahteen mennessä. Terryn ystävä näki hänen kiirehtivän oppilashallin läpi Lamarin yliopistolla puoli kahdentoista aikaan päivällä. Yliopiston kampus oli lyhyen matkan päässä Mindyn tarhasta.

Hän oli naiivi. Hän vain oli sellainen. Ei ajatellut yhtään sitä, millainen tämä mies saattaisi olla. Hän käveli miehen kanssa parkkipaikalle.

- Joan Walden, Terryn anoppi

Terry ei saapunut tapaamiseen opiskelukaverinsa kanssa. Viiden aikaan iltapäivällä tarhasta soitettiin Johnille, ettei Terry ollut hakenut Mindyä. John soitti heti poliisille. Samana iltapäivänä koulusta palannut tyttö ilmoitti nähneensä valkoisen Chryslerin ajavan peltojen läpi kulkevaa kapeaa soratietä, Walden-tietä, Beaumontissa. Parrakas mies ajoi autoa, ja matkustajanpaikalla oli nainen, jolla oli punainen takki. Hän nojasi päätään ikkunaa vasten. Noin tuntia myöhemmin tyttö oli nähnyt saman ajavan huimaa vauhtia takaisin. Kuski oli tuolloin ollut yksin etupenkillä.

Maanantaina 26. maaliskuuta Terryn ruumis löytyi kellumasta kasvot alaspäin kastelukanavasta padon läheltä Beaumontin länsipuolelta. Hänellä oli päällään pusero, farkut ja pitkähihainen tummanpunainen takki. Hänen ranteissaan ja nilkoissaan oli jälkiä sitomisesta, ja hänen suustaan löytyi teipinjälkiä. Kanavan penkalta löytyi useita eri tyyppisiä köysiä ja hopeanväristä ilmastointiteippiä. Terryä oli puukotettu kolme kertaa rintoihin, ja hänet oli jätetty vuotamaan kuiviin. Puukoniskut olivat niin syviä, että ne lävistivät hänen sydämensä, keuhkonsa ja vasemman keuhkovaltimonsa. Yksi rintaan osuneista puukoniskuista oli tullut hänen selkänsä läpi. Häneltä oli murtunut monia kylkiluita. Hänessä ei ollut merkkejä raiskauksesta. Kuolinsyy oli verenhukka. Ei tiedetä, oliko Terry sopinut tapaavansa mallintöitä tarjonneen miehen, vai tiesikö mies muuten, missä Terry oli.

Huhtikuun 5. päivänä, 13 päivää Terryn sieppauksen jälkeen, Christopher Wilderin Chrysler löydettiin pysäköitynä Beaumontista läheltä Barbizonin mallitoimistoa, joka sijaitsi 15 minuutin ajomatkan päästä kastelukanavasta, josta Terryn ruumis löytyi.

Dallas



Christopher Wilder

FBI:n rikostekniikan tutkijat kutsuttiin Washingtonista tutkimaan Wilderin autoa ja etsimään siitä sormenjälkiä, kuitteja, hiuksia, verijälkiä ja muita todisteita, jotka auttaisivat tutkinnassa. Autosta löytyi Terry Fergusoninverta ja hiuksia. Terry Waldenin Mercury Cougar oli kateissa.

24. maaliskuuta Christopher Wilder majoittui Holiday Inn-hoitelliin Oklahoma Cityssä, Oklahomassa. Oklahomasta hän ajoi 400 kilometriä Dallasiin, Texasiin. Siellä tapasi mallin North Parkin hienossa ostoskeskuksessa. Wilder pyysi mallilta hänen puhelinnumeronsa ja sanoi ottavansa häneen yhteyttä jälkeenpäin, kun hänellä olisi tarjota töitä. Wilder soitti mallille muutamaa päivää myöhemmin mutta ei palannut Dallasiin.

Seuraavan yön hän vietti Holiday Inn South-motellissa, johon hän kirjautui L.K. Kimbrellin nimellä. Hän joi vodkatonicin motellin Spanish Cove-baarissa ja kuunteli Debbie and the Spurs-yhtyettä, joka oli paikallinen country-yhtye. Wilder kysyi yhtyeen rumpalilta, Eddie Fergusonilta, saisiko hän valokuvata yhtyettä. Eddie vastasi, että hän otti itse valokuvat yhtyeestä, eivätkä he tarvitse valokuvaajaa. Eddien vaimo Debbie oli yhtyeen laulaja. Debbie oli viehättävä tummatukkainen ja ruskeasilmäinen nainen. Hän oli nelihenkisen yhtyeen ainoa nainen. Seuraavaksi Wilder suuntasi huomionsa baarin tarjoilijaan, 27-vuotiaaseen Joy Claireen. Wilder vaihtoi pöytää, jotta Claire tarjoilisi hänelle. Christopher tuijotti Clairea ja kysyi häneltä, oliko hän ikinä työskennellyt mallina ja haluaisiko hän tehdä mallin töitä. Claire oli unelmoinut mallin töistä nuorempana, mutta hän piti itseään liian lyhyeksi ollakseen malli. Wilder sanoi Clairen olevan hyvin kuvauksellinen.

Wilder kirjautui ulos motellista maaliskuun 25. päivänä ja lähti läheiseen Crossroads-ostoskeskukseen, jossa hän puhutteli naista, joka ei ollut kiinnostunut hänen ehdotuksistaan. Christopher ajoi kaupungin toiselle puolelle Penn Square-ostoskeskukseen.

Suzanne ”Sandy” Wendy Logan



21-vuotias Suzanne Logan asui Oklahoma Cityssä ja työskenteli sihteerinä vakuutusyhtiö American Fidelity Assuration Co:ssa. Suzanne oli mennyt naimisiin Bryan Keith Loganin kanssa kesäkuun 11. päivänä 1983. Suzanne haaveili mallin urasta ja oli kolme vuotta aikaisemmin tehnyt mallinportfolion, johon hän laittoi kuviaan mallintöiden toivossa.
25. maaliskuuta 1983 Suzanne ajoi miehensä töihin ja ajoi sitten Pen Square-ostoskeskukseen Oklahoma Cityyn. Hän teki ostoksia ja kulutti aikaa Penn Squaressa ennen kello neljäksi sovittuja Tupperware-kutsuja, joiden järjestäjäksi hän lupautui. Ostoskeskuksessa hänen nähtiin juttelevan parrakkaalle miehelle, jolla oli kamera kaulassa. Puoli neljältä hän soitti Tupperwaren toimistoon ja sanoi myöhästyvänsä kutsuilta. Hän sopi siirtävänsä niitä kello kuuteen illalla. Hän ei saapunut paikalle. Bryan Logan, jonka kanssa Suzanne oli ollut naimisissa vasta yhdeksän kuukautta, ilmoitti hänet kadonneeksi.

Suzannen katoamispäivänä Christopher Wilder oli varannut L.K. Kimbrellin nimellä huoneen 30 I-35-motellista, Newtonista, Kansasista. Hän oli toivonut hiljaista kulmahuonetta, joka oli syrjässä muiden vieraiden huoneista. Motellin seinät olivat paksut. Maaliskuun 26. päivän aamuna siivooja Connie Schmidt koputti huoneen ovea katsoakseen, viettivätkö vieraat huoneessa toisen yön.

”Emme ole valmiita vielä!”, siivooja kuuli miesäänen huutavan.

Kun siivooja palasi huoneeseen kaksi tuntia myöhemmin, hän löysi kaksi ruiskua roskakorista ja veriläiskiä lakanan yläpäästä. Verta oli roiskunut myös käsipyyhkeeseen. Hän heitti ruiskut pois ja kantoi veriset lakanat pyykkihuoneeseen.

Pilvisenä päivänä 26. maaliskuuta kalastaja löysi Suzannen ruumiin kellumasta Millford-järveltä Millfordin luonnonsuojelualueelta Junction Citystä, Kansasista. Hänellä oli päällään valkoinen pusero ja farkut. Hänen farkkujensa taskussa oli pyykkinarua, jota oli käytetty hänen ranteidensa ja nilkkojensa sitomiseen. Suzannella ei ollut sukkia jaloissaan. Suzannea oli kidutettu, ja hänet oli raiskattu. Hänen kasvonsa olivat mustelmilla, ja hänen ruumiinsa oli turvonnut. Häntä oli puukotettu vasempaan rintaan. Hänellä oli puremajälkiä molemmissa rinnoissaan ja pieniä pistohaavoja selässä. Hänen häpykarvoituksensa oli ajeltu, ja hänen pitkät vaaleat hiuksensa oli leikattu. Hän oli kuollut alle tunti ennen löytymistään. Hänen ruumiiseensa johtanut verivana ei ollut löydettäessä vielä kuivunut. Hänet tunnistettiin vasta 10 päivän kuluttua. Suzannen lompakko ja viisi kultasormusta löytyivät neljän viikon kuluttua Terry Waldenin Cougarista.

Sheryl Lynn Bonaventura



Coloradon Grand Junctionissa asuva 18-vuotias Sheryl Bonaventura oli perheensä nuorin tytär. Pitkäjalkainen Sheryl oli tehnyt aiemmin mallin töitä ja toivoi saavansa niitä lisää. Torstaina 29. maaliskuuta Sheryn suunnitteli menevänsä Grand Junctioniin kahteen mennessä iltapäivällä tapaamaan poikaystäväänsä Aspeniin. Hän söi lounasta äitinsä Sandyn kanssa ja puhui lyhyen puhelun isänsä kanssa. Sheryl pakkasi laukkunsa Aspenin matkaa varten ja pukeutui matkaa varten tiukkoihin, haalistuneisiin farkkuihin, polvipituisiin, ruosteenruskeisiin ja hopeapäisiin cowboy-saappaisiin, kultasormuksiin, kultarannekoruihin ja valkoiseen neulepuseroon, jonka edessä luki ”Cherokee”. Kun Sandy kehotti tytärtään ajamaan varovaisesti, Sheryl vastasi sanomalla, että hän huolehtii liikaa. Sheryl meni Riflessä sijaitsevan ostoskeskus Mesan ruokakauppaan ostamaan jäätelöä. Ennen sitä hän meni parhaan ystävänsä Kristal Cesarion kanssa juomaan limsaa ostoskeskuksen One of a Kind-pizzeriaan.

Hänellä oli hyvin intensiiviset silmät ja säteilevät silmät, sellaiset, mitä sanoisin hiiren silmiksi. Hyvin pyöreät, niin kuin rotalla.

- Karen Spurlock

Maaliskuun 29. päivän aamuna Christopher Wilder ajoi Grand Junctioniin, joka sijaitsi Coloradossa 395 kilometrin päässä Denveristä. Hän kävi parturissa. Hän halusi leikata vähän hiuksia korvien päältä ja vähän takaa. Hän puhui parturi Virgil Titukselle kilpa-autoilusta ja Floridan kodistaan. Hän kysyi Virgililtä, missä oli lähin ostoskeskus. Virgil osoitti hänet tien päässä sijaitsevaan Mesan ostoskeskukseen. Ostoskeskuksessa Wilder tapasi 23-vuotiaan Karen Spurlockin, jolla oli olkapäille ulottuvat vaaleat hiukset ja kirkkaansiniset silmät. Hän kysyi Karenilta, oliko tämä kiinnostunut mallin töistä, johon Karen vastasi, että ei oikeastaan ollut. Wilder sanoi, että se on vahinko, koska hänellä on hyvä ryhti. Karen käveli poispäin, mutta Wilder seurasi häntä naisten alusvaateosastolle.

Hän sanoi edustavansa denveriläistä mallitoimistoa. Kun Karen sanoi, että hänen miehensä tuntee jonkun, joka työskentelee samassa toimistossa, Wilder turhautui. Hän näytti Karenille käyntikorttejaan ja veti ne takaisin itselleen, ennen kuin Karen ehti lukea niitä.

”Katso nyt, olen laillinen mallitoimiston työntekijä. Näytän tämän vain, että näet, että olen aito”, Christopher sanoi.

Sitten hän näytti Karenille sanomalehtileikettä, jossa mallitoimisto mainosti etsivänsä nuoria cowboy-tyttöjä. Wilder sanoi Karenille, että tämä oli liian vanha siihen ja käveli pois.

Tunteja myöhemmin Sheryl Bonaventura nähtiin Christopher Wilderin kanssa 250 kilometriä etelämpänä Silvertonin vuoristoisessa 500 asukkaan kaivoskaupungissa. He pysähtyivät käymään vessassa Silverton Drive-in-ravintolaan. Heidän mukanaan oli myös toinen teini-ikäinen tyttö. Sherylin isoisä oli työskennellyt ravintolassa leipurina aikaisemmin, ja ravintolan työntekijät tiesivät hänet. Sheryl keskusteli ravintolan omistajan Cathryn Lichliterin kanssa. Wilder seisoi tuolloin koko ajan Sherylin lähellä. Hän sanoi olevansa valokuvaaja ja sanoi, että he olivat menossa ottamaan valokuvia. Sheryl vaikutti hyvin innostuneelta kuvauksista. Hän sanoi, että he ovat menossa Las Vegasiin.

Illalla Wilder ja Sheryl kirjautuivat herra ja rouva L.K. Kimbrellinä Thunderbird Lodge-motelliin Durangossa, Coloradossa, 56 kilometrin päässä Silvertonista. Wilder maksoi huoneen käteisellä. Seuraavana päivänä heidät nähtiin Four Corners-muistomerkin luona 120 kilometrin päässä Durangosta. Siellä New Mexicon, Arizonan, Utahin ja Coloradon osavaltiot kohtaavat toisensa. Navahon intiaani myi hopeisia ja turkoosinvärisiä koruja muistomerkin luona. Wilder tuli ulos autosta ja osti koruja. Kun Sheryl yritti tulla ulos autosta, Christopher käveli auton matkustajanpaikalle ja työnsi hänet takaisin sisään. Sitten Wilder meni takaisin autoon ja ajoi lujaa pois. Noin kolmen aikaan iltapäivällä maaliskuun 30. päivänä Wilder ja Sheryl kirjautuivat Page Boy-motelliin Pagessa Arizonassa herra ja rouva L.K. Kimbrellinä.

Seuraavana aamuna huonesiivooja näki Wilderin vievän Sherylin huoneestaan. Myöhemmin aamulla Wilder käveli yksin ravintolaan Springdalessa, 144 kilometrin päässä Pagesta. Sen jälkeen Sherylistä ei ollut havaintoja.

Sherylin perhe ja sukulaiset yrittivät etsiä häntä. Sherylin isä jakoi yhdeksän sukulaisen ja ystävän kanssa lehtisiä Las Vegas Stripillä ja toivoivat, että joku olisi nähnyt Sherylin. Ohi ajava moottoripyöräilijä löysi Sherylin alastoman ruumiin 4. toukokuuta vanhan Utahin osavaltion valtatien varresta. Hän oli saanut monta puukoniskua rintaan, joista yksi lävisti hänen sydämensä. Häntä oli myös ammuttu kerran käsivarteen. Hänen vasen rintansa oli silvottu. Hänen arvioitiin kuolleen maaliskuun 31. päivänä, kaksi päivää sen jälkeen, kun hänet nähtiin ravintolassa Wilderin kanssa.

Kai me sen tiesimme, mutta emme halunneet tietää. Ainakin nyt me saamme jonkinlaisen mielenrauhan.

- Jim Bonaventura

Maaliskuun 31. päivän yönä Wilder yöpyi Best Western Ambassador East-motellissa Las Vegasissa. Hän kirjautui hotelliin sisään L.K. Kimbrellin nimellä. Huhtikuun 1. päivän aamuna Wilder lähti motellista ja kirjautui Gold Key-motelliin. Gold Key oli pieni kolmekerroksinen motelli Las Vegas stripillä.

Michelle Korfman




17-vuotias Michelle Korfman oli kunnianhimoinen nuori nainen. Hän kävi Boulder Cityn lukion viimeistä luokkaa. Michelle halusi malliksi, mutta hänellä oli muitakin haaveita. Hän halusi Yhdysvaltain presidentiksi 35 vuoden ikään mennessä. Michellella oli pitkät ja paksut hiukset, ja hänessä oli potentiaalia malliksi. Michellen isä Tony Korfman oli Boulder Cityn Gold Strike Inn-casinon toimitusjohtaja.

Michelle oli lukenut Las Vegasissa 1. huhtikuuta Las Vegasissa järjestettävästä muotinäytöksestä Seventeen-lehdestä, joka sponsoroi näytöstä. Hän ajoi yksin muotinäytökseen Las Vegasiin ruskealla vuosimallin 1982 Camarollaan, jonka autossa luki ”Daddy´s girl”. Hän oli sanonut vanhemmilleen, ettei halunnut heidän häiritsevän hänen keskittymistään eikä siksi halunnut heitä mukaan. Poikaystävälleen hän ei ollut kertonut osallistumisestaan. Tämä oli Michellen ensimmäinen kerta mallina.


Epäilty kuvattuna muotinäytöksessä

Muotinäytöksen aikana Michellen nähtiin puhuvan kaljuuntuvalle partaiselle miehelle, jonka kuultiin sanovan Michellelle, että hän voisi avata hänelle portit mallimaailmaan. Sama mies oli lähestynyt ainakin kolmea muuta naista useissa ostoskeskuksen muotinäytöksissä ja tarjonnut heille mallin työtä lehtikuvauksessa. Michelle oli muotinäytöksessä puoli viiteen asti, jolloin se päättyi. Sitten hän katosi.

Me jatkamme etsintöjä. Me etsimme autiomaasta, vuorilta, vesistöistä. Me emme koskaan lakkaa etsimästä Michelleä.

- Linda Korfman, Michelle Korfmanin äiti

Michellen isä Tony Korfman tarjosi 10 000 dollarin palkkion vihjeestä, joka johtaisi Michellen löytymiseen elossa. Hän lähetti 25 000 julistetta maan jokaiseen ostoskeskukseen ja käytti kolmen kuukauden ajan helikoptereita ja etsintäpartioita Michellen etsinnöissä Etelä-Nevassa Hooverin padon ja Mead-järven ympäristöistä. Michellen katoamisen jälkeen hänen poikaystävänsä muutti Michellen vanhempien luo. Hän etsi Michellen vanhempien ja ystävien kanssa Michelleä päivisin ja iltaisin Nevadan autiomaasta. Michellen äiti Linda Korfman lensi yksityiskoneella ja etsi Michelleä ilmasta käsin syrjäisiltä teiltä Nevadasta ja Kaliforniasta. Myös Tony Korfman osallistui ilma-etsintöihin ja järjesti etsintöjä Lead Meadissa ja Las Vegasia ympäröivillä autiomaa-alueilla.
Kuusi viikkoa Michellen katoamisen jälkeen kaksi pyöräilijää löysi hänen ruumiinsa San Gabrielin vuoriston syrjäisestä osasta. Ruumis tunnistettiin hammaskartoista kesäkuun 15. päivänä 1984. Michellen vanhemmat perustivat stipendirahaston Michellen nimiin Valley-pankin Boulder Cityn konttoriin.

Pahin mielikuva, mitä minulla on, on kuva hänen elämänsä viimeisistä viidestä minuutista. Tiedän mielessäni, että hän huusi minua apuun, enkä voinut olla siellä auttamassa häntä.

- Tony Korfman

Toistuva kaava

Wilder ei mennyt oikeudenkäyntiinsä Manlyyn, Australiaan huhtikuun 3. päivänä. Hän yöpyi tuolloin Proud Parriot-motellissa Lomitassa, Kaliforniassa.

Kai hän oli liian kiireinen tappamaan ihmisiä USA:ssa.

- Bob Bell New South Walesin poliisipäällikkö

Christopher Wilderiä epäiltiin Rosario Gonzalezin ja Elizabeth Kenyonin katoamisista, Suzanne Loganin, Sheryl Bonaventuran ja Michelle Korfmanin surmista ja Linda Groberin sieppauksista. Sen jälkeen, kun Wilder oli lähtenyt kotoaan maaliskuussa, hän oli etsinyt kauniita nuoria naisia tavaratalojen muotinäytöksistä. Hänellä oli mukanaan kalliit valokuvaustarvikkeet ja väärennettyjä käyntikortteja, jotka näyttivät hänen olevan mallitoimiston edustaja. Hän tarjosi tytöille valokuvausta ja sanoi, että valokuvat julkaistaisiin maanlaajuisesti ilmestyvissä lehdissä. Hän kertoi naisille heidän olevan häkellyttävän kauniita ja sanoi heidän sopivan hyvin malliksi. Hän lähestyi keskimäärin yhtä naista päivässä. Toisinaan hän vain otti valokuvia nuorista naisista eikä käyttäytynyt mitenkään epäilyttävästi koko kuvauksen aikana. Yksi nainen meni Wilderin kanssa tyhjään taloon Boca Westille. Wilder sanoi, että kyseessä on koekuvaus BMW:lle. Wilder käyttäytyi täysin asiallisesti kuvauksen aikana. Hän ei koskaan soittanut naiselle kuvauksen jälkeen.

Christopher Wilderin veli Stephen Wilder lensi maaliskuussa Australiasta Yhdysvaltoihin auttamaan Wilderin etsinnöissä. Michelle Korfmanin isä lennätti filmiryhmän Floridaan nauhoittamaan Stephen Wilderin vetoomus veljelleen. Stephen pyysi nauhalla Wilderiä soittamaan Korfamanille yhdelle Korfmanin avaamista neljästä maksuttomasta kaukopuhelinlinjasta. Nauha piti julkaista televisiossa huhtikuun 13. päivänä. Stephen auttoi etsinnöissä ja kertoi paikoista, joissa Wilder oli viettänyt aikaa asuessaan Yhdysvalloissa lapsena. Moni niistä paikoista, johon Christopher Wilder oli matkustanut, oli samoja, joissa hänellä oli ollut tapana käydä lapsena. Wilder oli matkustanut Floridasta Georgiaan, sieltä Louisianaan, Alabamaan, Texasiin, Oklahomaan, Kansasiin, Coloradoon, Utahiin, Nevadaan ja Californiaan. Seuraavaksi Wilder ajoi Arizonaan, sitten takaisin Indianaan. Wilderin naapurit olivat hämmästyneitä siitä, että kohteliaana tunnettua Wilderiä epäiltiin tällaisista rikoksista.

En voi uskoa, että hän on tehnyt sellaista

- Maria Izzo, Wilderin talon viereisessä talossa asunut naapuri

Tina Marie Risico

Kuva Tina Marie Risicosta

16-vuotias Tina Marie Risico oli vähän pyöreä ja ongelmainen tyttö. Hänen äitinsä Carol Sokolowski oli ollut teini-ikäinen Tinan syntyessä. Hänen vanhempansa olivat eronneet. Carol oli viehättävä kolmekymppinen blondi, jolla oli skorpionitatuointi käsivarressaan. Hän oli vuoteen 1984 mennessä ollut kolme kertaa naimisissa ja eronnut kaikista miehistään. Tina asui äitinsä ja isoäitinsä kanssa hiljaisella kadulla siistissä beigen värisessä talossa Torrancessa, Kaliforniassa. Carol eli usein sosiaaliavustusten varassa ja lähti ajelemaan moottoripyöräjengien kanssa jättäen Tinan kotiin. Tina rullaluisteli ja otti paljon aurinkoa vapaa-aikanaan. Hänellä oli poikaystävä.

Huhtikuun 4. päivänä Tina soitti poikaystävälleen ja sanoi menevänsä kouluun ja koulun jälkeen työpaikkahaastatteluun Del Amon ostoskeskukseen, joka sijaitsi Torrancen pohjoispuolella noin 24 kilometrin päässä Los Angelesin keskustasta. Hän meni hakemaan töitä Del Amo Fashion Center-vaatekaupasta. Hänet nähtiin viimeksi kaupassa varttia vaille kaksitoista päivällä, jonka jälkeen hän katosi. Hänestä tehtiin katoamisilmoitus heti.



Samana päivänä Wilder ajoi El Centron pikkukaupunkiin Kaliforniaan ja sisäänkirjautui El Doradon motelliin nimellä Larry Kimbrell. Hän oli 19 kilometrin päässä Meksikon rajalta. Seuraavana päivänä 5. huhtikuuta Wilderin nimi lisättiin FBI:n kymmenen etsityimmän rikollisen listalle etsityimmäksi rikolliseksi. Television erikoislähetyksessä häntä kuvattiin äärimmäisen aggressiiviseksi henkilöksi. Viiden aikaan huhtikuun 5. päivänä Wilder ja Risico lähtivät El Centrosta Waldenin Mercury Cougarilla. Wilder päätti ajaa vastakkaiseen suuntaan itään päin. Huhtikuun 5. päivän iltana Wilder sisäänkirjautui Motelli 6:een Prescottissa, Arizonassa. Seuraavana päivänä hän osti bensaa Texacon huoltoasemalta Gallupista, New Mexicosta. Seuraavana päivänä hän varasti rekisterikilvet Fayettevillestä, Arkansasista, 1482 kilometrin päässä Gallupista. Sitten kukaan ei nähnyt Wilderiä tai Risicoa kolmeen päivään.

Dawnette Sue Wilt



16-vuotias Dawnette Sue Wilt asui Dryerissä, Indianassa ja opiskeli lukion ensimmäisellä luokalla. Huhtikuun 10. päivänä 1984 Dawnette lähti hakemaan kesätyötä Westlaken ostoskeskuksesta läheltä Garya. Hänellä oli päällään sininen mekko, jonka hänen äitinsä Cheryle Wilt oli ostanut hänelle työhaastatteluita varten.

Kun Dawnette täytti työhakemusta Suzie´s-vaatekauppaan, tyttö tuli hänen luokseen ja sanoi olevansa töissä Suzie´s-liikkeessä. Tyttö sanoi Dawnettelle, että hän näyttää siltä, että sopii työhön. Hän pyysi Dawnettea odottamaan ulkona ostoskeskuksen sisäänkäynnin luona, kun hän hakee kaupan johtajan paikalle. Muutaman minuutin kuluttua tyttö tuli miehen kanssa sisäänkäynnin luo, missä Dawnette odotti. Mies kysyi Dawnettelta muutaman kysymykseen. Kun Dawnette oli vastannut niihin, hän sanoi Dawnetten tienaavan 4,50 euroa tunnilta myyjänä. Hän sanoi haluavansa Dawnetten tekevän myös mallin töitä. Mies sanoi, että koska Dawnette oli alaikäinen, hänen vanhempansa pitäisi allekirjoittaa suostumuksensa lomakkeelle, jotka olivat salkussa hänen autossaan. Dawnette, toinen tyttö ja mies kävelivät auton luo, jossa mies veti esiin .356 kaliiberin magnumin.

”Mene sisään, olen tosissani. En epäröi tappaa sinua”, mies sanoi.

Tyttö oli Tina Marie Risico ja mies Christopher Wilder. Wilder pakotti Dawnetten takapenkille. Wilder sitoi hänen kätensä ja jalkansa ja laittoi hänen silmiinsä ja suuhunsa ilmastointiteippiä. Hän antoi Dawnetten auton avaimet Tinalle ja käski hänen seurata perässä Dawnetten kolhiintuneella/parhaat päivänsä nähneellä punaisella vuoden 1977 Chevy Malibulla. He ajoivat länteen Illinoisin osavaltioon. Wilder päätti hankkiutua eroon Dawnetten autosta 80 kilometrin matkan jälkeen ja jätti sen motellin luo Chicagon esikaupungissa Doltonissa.

Tina ajoi autoa ja Wilder raiskasi Dawnetten takapenkillä. He ajoivat itään Ohioon päin ja ajoi Wauseonin kaupunkiin, josta Wilder varasi huoneen Del Mar Motor Lodge-motellista. Wilder kidutti Dawnettea motellissa sähköshokeilla. Seuraavana päivänä 11. huhtikuuta he kulkivat Ohion ja Pennsylvanian läpi New Yorkin osavaltioon. Matkan aikana Dawnette oli sidottuna, ja tangolle ripustetut vaatteet peittivät hänet takapenkillä.

Wilder vaati, että tytöt sanovat häntä puhutellessaan herraksi tai rakkaaksi. Wilder kysyi toistuvasti heiltä, että ketä tottelet, johon heidän piti vastata, että ”sinua rakas” tai ”sinua herra”. Hän sanoi myös tappaneensa muita naisia ja tappavansa heidätkin, jos he eivät tottele, johon heidän piti vastata ”kyllä rakas” tai ”kyllä herra”. Wilder sanoi myös tappavansa heidät ja käski heidän tavata sana ”tapan”. ”T-A-P-A-N, he tavasivat.

Huhtikuun 11. matkalla New Yorkin suurkaupunkialueen pohjoispuolelle he pysähtyivät Niagaran vesiputouksilla. Wilder ja Risico kävivät katsomassa putouksia. Dawnette jätettiin piiloon takapenkille. Illalla Wilder varasi huoneen Exit 45-motellista Syracusesta Rochesterista kaakkoon päin. Motellissa Dawnette raiskattiin, ja häntä kidutettiin uudelleen. Dawnette mietti Tinaa, joka ei koko aikana auttanut häntä tai edes katsonut häntä.

Wilder ja tytöt katsoivat TV:tä motellissa, kun he näkivät Tina Risicon äidin Good morning America-ohjelmassa vetoamassa sieppaajaan, jotta tämä palauttaisi Tinan. Wilder meni paniikkiin ja käski tytöt nopeasti ulos motellista autoon. Wilder ajoi 45 minuutin matkan etelään syrjäisiä teitä pitkin metsäiselle alueelle Penn Yanin lähelle Barringtoniin, New Yorkiin. Wilder pysäköi auton soratielle, avasi sidokset Dawnetten käsistä ja jaloista ja työnsi hänet metsää kohti. Tina jäi autoon odottamaan. Hänen silmissään ja suussaan oli vielä ilmastointiteippiä, eikä hän nähnyt eteensä/mitä Wilder teki.

”Kävele tänne.”

”Jatka kävelyä”, Wilder ohjeisti.

Muutaman sadan metrin päässä tieltä Wilder pakotti Dawnetten maahan ja sitoi hänen kätensä hänen jalkoihinsa. Dawnette heilautti päätään edestakaisin saadakseen henkeä, kun Wilder yritti tukehduttaa häntä. . Dawnette heilautti päätään edestakaisin saadakseen henkeä ja pääsi irti Wilderin otteesta. Sitten Wilder otti esiin veitsen ja iski sillä kerran Dawnettea rintaan ja kaksi kertaa selkään, jolloin Dawnette lyyhistyi maahan. Dawnette ei tiennyt tulleensa puukotetuksi, ennen kuin hän tunsi veren valuvan. Hän esitti kuollutta maaten hiljaa ja hengittäen hyvin varovaisesti. Hän tunsi raskaasti hengittävän Wilderin yläpuolellaan ja kuuli sitten, kun tämä askeleet loittonivat.

Wilder käveli takaisin autolle ja ajoi pois Tinan kanssa jättäen Dawnetten kuolemaan. Dawnetten haavoista vuotava veri teki hänen käsistään liukkaita ja hän pystyi irrottamaan köydet käsistään. Sitten hän avasi köydet jaloistaan ja nousi ylös. Hän otti paidan ja housunsa pois päältään ja sitoi ne vartalonsa ympärille tukahduttaakseen verenvuotoa. Hän kompuroi jonkin matkaa eteenpäin, kunnes tajusi menneensä väärään suuntaan. Hän kääntyi ja pääsi takaisin soratielle.

Mennonitessa asuva maanviljelijä Charles Laursen ajoi mutkittelevaa kaksikaistaista tietä metsikössä lähellä Penn Yania, New Yorkia. Siellä eksyi helposti, ja Laursen tajusi ajaneensa umpikujaan ja kääntyi. Hän näki tien sivussa nuoren naisen, joka oli lähes alasti. Hänen rintansa olivat punaiset verestä. Charles nousi lava-autostaan ja auttoi tytön auton matkustajanpaikalle. Tyttö kerjäsi Laursenia viemään hänet lääkäriin. Mies ajoi nopeasti kohti Penn Yanissa sijaitsevaa Soldiers and Sailors-sairaalaa Penn Yaniin. Hän pelkäsi, että tyttö kuolee, ennen kuin he ehtivät sinne. Sairaalassa Dawnette leikattiin. 45 minuuttia sairaalaan tulon jälkeen Dawnette kuvaili sieppaajansa ja tämän auton poliisille. Lääkärit sanoivat, että ellei Dawnette olisi painanut vammojaan vaatteillaan, hän olisi kuollut verenhukkaan.

Wilder huolestui kesken matkan, koska ajatteli Dawnetten voivan vielä olevan elossa. Hän kääntyi takaisin ja meni paikkaan, johon hän jätti Dawnetten. Hän että Dawnette oli poissa. Wilder meni paniikkiin ja sanoi Tinalle, että heidän täytyy hankkia uusi auto. Wilder oli matkustanut Floridasta Georgiaan, sieltä Louisianaan, Alabamaan, Texasiin, Oklahomaan, Kansasiin, Coloradoon, Utahiin, Nevadaan, Californiaan, Arizonaan, sitten takaisin Indianaan ja Ohioon ja New Yorkiin. Wilder ajoi kohti Rochesteria. Tuntia myöhemmin hän pysäköi Eastviewin ostoskeskuksen parkkipaikalle lähelle Victoria.

Beth Dodge



33-vuotias Beth Dodge asusi Phelpsissä 5-vuotiaan tyttärensä Stephanien kanssa. hän oli eronnut miehestään William Dodgesta. Beth oli valmistunut Seneca Fallsissa sijaitsevasta Eisenhowerin collegesta kolmessa vuodessa ja työskennellyt sen jälkeen tietokoneanalyytikkona.

Huhtikuun 12. päivänä 1984 Beth lähti työpaikaltaan lounaalle Eastviewin ostoskeskukseen noin puolenpäivän aikaan. Hän pysäköi kullanvärisen vuosimallin 1982 Pontiac Firebird Trans-Aminsa ja alkoi kävellä kohti ostoskeskusta. Wilder näki Bethin astuvan ulos autostaan ja lähetti Tinan pyytämään häntä tulemaan käymään heidän autonsa luona. Wilder pakotti Bethin aseella uhaten Cougariin. Hän otti Bethin autonavaimet ja antoi ne Tinalle ja käski tämän ajaa Bethin autolla heidän takanaan.

Muutaman kilometrin ajon jälkeen Wilder kääntyi syrjäiselle tielle, pysäköi auton ja pakotti Bethin kävelemään sorakuoppaan. Hän käski Bethin mennä makaamaan kasvot alaspäin ja ampui häntä kerran selkään lapaluiden väliin. Risico kuuli laukauksen. Jakeluauton kuljettaja löysi Bethin ruumiin hyvin pian hänen surmansa jälkeen. Wilder ajoi Cougarin takaisin Victoriin ja pysäköi sen baarin lähelle. Hän puhkoi auton renkaat ja poisti rekisterikilvet, jotta auto näyttäisi siltä, kuin se olisi vain jätetty siihen tarpeettomana. He jatkoivat Victorista eteenpäin Bethin Pontiac Firebirdillä itään päin New York State Thruwayta kohti Bostonia. Hän sanoi Tinalle, että hän tiesi lopun olevan lähelle, ja oli aika lähettää Tina kotiin. Hän sanoi, että ellei poliisi surmaisi häntä, hän tappaisi itsensä. Hän sanoi myös, että hänellä oln kaikki, mitä hän tarvitsee ja ettei hän tiedä, miksi hän käyttäytynyt niin kuin oli.


Uhria nostetaan vedestä

Rikospaikka

Tinan paluu

Huhtikuun 12. päivän iltana varttia yli yhdeksän illalla Wilder käveli Delta Airlinesin lippukassalle Bostonin Loganin kansainvälisellä lentokentällä ja antoi Tinalle 300 dollaria ja maksoi hänen lentonsa Los Angelesiin lennolle 933. Wilder ojensi lipun Tinalle ja pyysi Tinaa antamaan jäähyväissuukon poskelle. Tinan lento lähti kymmentä yli kaksi aamuyöllä. Hän saapui Los Angelesiin lähes kahdeksan tuntia myöhemmin. Lentokone oli pysähtynyt New Yorkissa, Atlantassa ja Dallas-Fort Worthissa. Tina ei ollut koskaan aiemmin lentänyt lentokoneessa. Tina kertoi viimeisestä yhdeksästä päivästään Wilderin kanssa miehelle, joka istui hänen vieressään lentokoneessa.

Kun Tina Marie tuli aamulla LAX:n lentokentälle Los Angelesiin, hän ei soittanut äidilleen, poikaystävälleen tai poliisille. Hän vaan tilasi taksin Hermosa Beachille kadulle, jossa oli paljon turistiputiikkeja. Hän kertoi myös taksikuskille kokemuksistaan. Puoli kahdentoista aikaan hän meni alusvaatekauppaan ja osti 104,25 dollarilla alusvaatteita. Hän kysyi kaupan apulaispäälliköltä, Michelle Cronelta, tunnistaako tämä hänet. Sitten hän sanoi, että hän on se tyttö, jota on etsitty, joka oli kaikki ne tytöt tappaneen miehen mukana. Sitten tunteettomalta vaikuttanut Tina oli puhunut kokemuksestaan Wilderin kanssa, ihan kuin puhuisi mistä tahansa. Kaupassa oli paikalla muitakin myyjiä ja kaksi muuta asiakasta, kun Tina kertoi yksityiskohtia kokemuksestaan.

Kun Tina kokeili liilanväristä yöpukua, hän näytti Cronelle rinnassaan olevia mustelmia ja jälkiään vatsassa. Hän sanoi, että ne olivat jälkiä Wilderin aiheuttamista sähköiskuista. Hän kertoi myös, että hän ajoi autoa, kun Wilder teki jotakin Dawnette Sue Wiltille auton takapenkillä ja sanoi ajaneensa autoa myös silloin, kun Wilder puukotti Dawnettea. Hän sanoi, että Wilder uhkasi tappaa hänet, jos hän ei tottele. Hän kertoi, että Wilder oli leikannut hänen hiuksensa, jotta hän näyttäisi tytöltä elokuvassa Flashdance. Tina poistui kaupasta varttia vaille kaksitoista. Kun tyttö oli lähtenyt, Michelle Crone soitti poliisit. Poliisit tulivat paikalle ja tutkivat kauppaa ympäröivän alueen mutteivät löytäneet Tinaa. Tina oli mennyt poikaystävänsä luo, jossa hän vaihtoi vaatteet.

Viimeinen yritys

Varttia yli yhdeksän aamulla huhtikuun 13. päivänä Wilder ajoi pohjoiseen Reittiä 128 pitkin Beverlyn kaupungin ohi Massachusettsissa, kun hän huomasi 19-vuotiaan tytön, jonka auto oli hajonnut. Hän tarjoutui viemään tytön huoltoasemalle. Tyttö meni hänen kyytiinsä. Tyttö neuvoi Wilderille tien huoltoasemalle. Kun Wilder ei ajanut tytön neuvomaa reittiä, hän tyttö tiesi, että jokin oli vialla. Hän käski Wilderin pysähtyä, jolloin Wilder veti aseen esiin. Pysähdysmerkin kohdalla tyttö hyppäsi ulos autosta ja juoksi lähimpään taloon. Hän hakkasi talon ovea ja soitti sitten poliisit. Wilder jatkoi matkaansa I-95-valtatietä pitkin Colebrookiin, New Hampshireen.

Matkan varrella Ossipeen kaupungin lähellä Wilder heitti Firebirdin ikkunasta mustan kameralaukkunsa, jossa oli hänen nimensä, hopeisen rannekorun, muovisen pyykkikorin ja Beth Dodgen takin. 32 kilometriä pohjoisempaa Lake Chocoruan läheltä poliisi löysi Wilderin aseen .357 kaliiberin hylsyn, verisen nahkaisene pukupussin ja valkoisen jatkojohdon, jolla Wilder oli kiduttanut uhrejaan. Pukupussin päällä oli Australian airlinesin tarra ja sisällä Wilderin auton Floridan rekisterikilpi.

Yhdeltä päivällä huhtikuun 13. 1984 huoltomiehet, jotka tyhjensivät jätetynnyriä taukopaikalla New York Thruwaylla Veronan lähellä löysivät Dawnette Wiltin ja Beth Dodgen tavaroita ja Terry Waldenin auton rekisterikilven. Poliisit uskoivat Wilderin olevan matkalla Kanadaan ja siksi heittävän tavaroita pois.

Matkan loppu

13. huhtikuuta Wilder ylitti Massachusettsin ja New Hampshiren välisen rajan. Vähän kello yhden jälkeen hän saapui Colebrookiin, New Hampshireen, vain 12 kilometrin päähän Kanadan rajasta. Colebrook on pieni 2500 asukkaan kaupunki, jota ympäröi joka puolella metsä monen kilometrin alueella. Pohjoinen New Hampshire oli tuttua seutua Wilderille, koska hän oli tuntenut siellä asuvan naisen vuosia aiemmin. Hän pysähtyi ruokakauppaan ostamaan voileipiä, hedelmiä ja limsoja. Sitten hän pysähtyi hakemaan bensaa Vic´s Gettyn huoltoasemalla, jossa hän kysyi ohjeita Kanadaan huoltoaseman työntekijältä, Wayne DeLongilta. Delong sanoi, että raja oli 12 kilometriä pohjoiseen päin.
New Hampshiren maantiepoliisit Leo ”Chuck” Jellison ja Wayne Fortier olivat käyneet syömässä ruokalassa saman tien päässä, jossa Vic´s Gettyn huoltoaseman oli. He menivät vihreään farmariinsa, jossa ei ollut poliisin merkkejä ja ajoivat Main-kadulle. 33-vuotias Jellison, joka oli rikostutkija, oli pukeutunut siviilivaatteisiin, kun taas Fortierilla oli poliisin univormu. Ohittaessaan Vicin huoltoaseman Fortier huomasi kullanvärisen Firebirdin ja sanoi Jellisonille, että auto muistutti etsintäkuulutetun Christopher Wilderin ajamaa autoa. Hän oli nähnyt auton kuvauksen ohjelmassa ”Good Morning America”. Poliisit huomasivat, ettei auton etuosassa ollut rekisterikilpeä. Toisin kuin Florida, New Hampshiren osavaltio vaati rekisterikilven auton taakse ja eteen. Poliisit pysähtyivät huoltoaseman viereen. Wilder oli sisällä ja maksoi 6,60 dollaria bensasta.

Wilder käveli ensin rauhallisesti autoaan kohti. Poliisit hyppäsivät ulos autostaan ja huusivat ”Odota, haluamme puhua kanssasi”. Wilder juoksi autolleen. Fortier otti aseensa esiin ja Jellison jahtasi Wilderiä autoon. Wilder tavoitteli hansikaslokeroa ja veti esiin magnuminsa. Vahva 113-kiloinen Jellison hyppäsi Wilderin päälle, ja he kamppailivat auton etuistuimella. Wilderin ase laukesi. Luoti osui suoraan Wilderin sydämeen ja meni hänen ruumiinsa läpi osuen Jellisonia rintaan. Wilder lysähti auton etupenkille. Jellison kaatui taaksepäin ja kompuroi sitten takaisin partioautoon ja sanoi, että häneen osui. Fortier piti asetta kohti Wilderiä odottaen, liikkuisiko hän. Hän ei liikkunut. Sekunteja myöhemmin kuului toinen laukaus Wilderin aseesta. Sekin osui Wilderiä sydämeen.


Huoltoaseman aluetta eristetään

Kello oli 13.43 perjantaina. Christopher Berbard Wilder oli kuollut. Hänen 47 päivää kestänyt 12 000 kilometrin pituinen murhaputkensa oli ohi. Sen aikana hän oli matkustanut 12 eri osavaltioon: Floridaan, Texasiin, Kaliforniaan, New Mexicoon, Arizonaan, Nevadaan, Kansasiin, Utahiin, Indianaan, Ohioon, New Yorkiin, Massachusettsiin ja New Hampshireen.

Colebrookin poliiseja ja maantiepoliiseja Vermontista ja New Hampshiresta saapui paikalle nopeasti, ja ambulanssi vei kriittisessä tilassa olleen Jellisonin hätäleikkaukseen. Wilder oli kuollessaan kymmenen minuutin matkan päässä Kanadan rajasta. Ensimmäinen laukaus oli surmannut Wilderin. Toinen laukaus aiheutui todennäköisesti kuolettavat vammat saaneen Wilderin tahattomasta kouristelusta. Molemmat laukaukset olivat osuneet sydämeen.

Ruumiinavauksessa läsnä ollut lääketieteen tutkija William Gifford kirjoitti kuolinsyytodistukseen, että Wilderin kuolema oli onnettomuus. Giffordin mukaan ei voinut tietää, halusiko Wilder surmata itsensä vai ei. Kuolinsyyntutkijan mukaan itsemurhaa todennäköisempää oli, että Wilder yritti surmata Jellisonin kamppailun aikana mutta ampui itseään aseen lauettua kamppailun aikana. Leo Jellison toipui myöhemmin vammoistaan ja palasi töihin.

Omaisten suru

Wilderin perhe suri hänen kuolemaansa. Dolores Kenyuon oli katkera Wilderin kuolemasta, koska Wilder tiesi kadonneiden naisten olinpaikan. William Kenyon itki Wilderin kuolemaa raskaasti, koska pelkäsi, ettei Elizabethia koskaan enää löydettäisi.

Ensireaktioni on, että se on hyvä, koska Christopher Wilder ei voi satuttaa ketään tänä iltana. Se on positiivinen askel eteenpäin.

- Stephen Wilder

Emme tiedä, miten nyt löydämme tyttäremme.

- William Kenyon, Elizaneth Kenyonin isä

Wilder oli ainoa, joka tiesi, missä hän on. Olisin halunnut hänet mieluummin elävänä. Eläisin mieluummin tietoisena hänen kuolemastaan kuin epätietoisuudessa, jotta pääsisin yli siitä.

- William Londos, Rosario Gonzalezin kihlattu

On harmillista, että Wilder kuoli niin nopeasti. Halusin nähdä hänet vankilassa – ensin saadakseni selville, missä tytöt ovat ja sitten käyttääkseni 10 000 dollarista 20 000 dollariin tehdäkseen hänen elämästään vankilassa kurjaa joka ikinen päivä.

- Tony Korfman, Michelle Korfmanin isä

Tina Marie – uhri vai osallinen

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että hän oli uhri tämän koko koettelemuksen aikana.

- Poliisipäällikkö Jim Popp

Kymmentä yli yhden iltapäivällä, alle kolme tuntia Wilderin kuoleman jälkeen, Tina Risico tuli poliisiasemalle poikaystävänsä ja tämän ystävän kanssa pukeutuneena vaaleanpunaisiin housuihin, vaaleaan puseroon ja valkoiseen hattuun. Tina kertoi kuulusteluissa, että Wilder oli seurannut häntä kauppaan, ja kun he olivat poistuneet kaupasta yhdessä, hän oli tarjonnut Tinalle 100 dollaria valokuvauksesta. Hän oli Tinan mukaan sanonut etsivänsä mallia mainoskampanjaan yhtiölle, jossa hän työskenteli, ja että mainokset näkyisivät elektronisissa mainoskylteissä kilometrien matkalla. Tina sanoi, että Wilder oli sanonut tarvitsevansa ensin muutaman koekuvan. Tina, joka oli vähän pyöreä ja jota ei yleensä pyydetty malliksi, sanoi suostuneensa keikkaan ja poseeranneensa muutaman kuvan verran. Sitten hän oli sanonut, että hänen täytyy lähteä kotiin. Tinan mukaan Wilder oli vetänyt esiin revolverin, laittanut sen piipun Tinan suuhun ja sanonut, että hänen mallinpäivänsä ovat ohi. Sitten Wilder oli Tinan mukaan laittanut hänet Mercury Cougarin takapenkille. Tina sanoi Wilderin pitäneen häntä kolme päivää sidottuna, jolloin Wilder oli raiskannut hänet ja kiduttanut 110 voltin sähköpiiskalla. Tina sanoi, että Wilder oli laittanut häntä katsomaan TV-ohjelmia, joissa näytettiin Wilderiä näyttääkseen, kuinka vaarallinen hän oli. Tinan mukaan Wilder oli myös sanonut myyneensä useita naisia valkoiseen orjakauppaan. Tina sanoi, että vielä lentokentällä hän oli ajatellut Wilderin voivan ampua hänet.

Poliisikuulustelun jälkeen naispoliisi vei Tinan Santa Monican raiskaustraumakeskukseen ja sitten Torrance Memorial-sairaalaan, jossa hän vietti yön. Siitä kun Wilder oli vapauttanut Tinan, oli kulunut 20 tuntia siihen, että hän oli ilmoittanut siitä viranomaisille. Poliisit ympäri maata suhtautuivat hänen kertomukseensa skeptisesti. Kadonneiden naisten perheet paheksuivat häntä. He uskoivat hänen tietävän enemmän kuin kertoo. Tinaa ei kuitenkaan syytetty mistään rikoksesta.

Huhtikuun 14. päivänä toimittaja meni käymään Tinan kotona. Hänen äitinsä Carol Sokolowski sanoi, että Tina on juhlimassa, ja hänkin on lähdössä juhlimaan. Tinan isä Jaspar Joe Risico palkkasi asianajajan, joka sanoi, että hän oli puhunut Tinalle, joka suunnitteli kirjoittavansa kirjan tai käsikirjoituksen kokemuksestaan. Tinan äiti palkkasi oman asianajajansa, joka sanoi, ettei Tina myy mitään. Myöhemmin Tina Risicon Redondo Beachilla Kaliforniassa toimiva asianajaja Laurie Belger sanoi toimittajille, että Risico myisi tarinansa siitä eniten tarjoavalle. Yhden kirjailijan mukaan Risicon pyytämä vähimmäissumma oli 100 000 dollaria.

Olen järkyttynyt siitä, että tämä tyttö yrittää rahastaa tällä. Kaikki rahat tulisi ohjata johonkin positiiviseen kuten stipendeihin, johonkin joka toisi positiivisen päätöksen tälle hyvin oudolla tapahtumasarjalle.

- Tony Korfman

Tina kieltäytyi puhumasta enempää Wilderistä. Hän myös kieltäytyi puhumasta poliisille, ellei hän saisi syytesuojaa. Hän ei suostunut puhumaan Suzanne Loganin isälle, kun tämä lensi Kaliforniaan Tinan luo eikä Tony Korfmanille, joka soitti Tinalle kysyäkseen mahdollisia vihjeitä tyttärestään. Wilderin sieppaaja Linda Grober sen sijaan puhui paljon muiden uhrien omaisten kanssa.
Myöhemmin lehtihaastattelussa Tina kertoi jäähyväisistä Wilderin kanssa ja sanoi, että Wilder oli hänen mielestään rakastunut häneen sieppauksen jälkeen. Yhdeksästä Wilderin kanssa koetusta päivästä jäähyväissuudelma sai Tinan kyynelehtimään.

”Hän pyysi minua suutelemaan häntä poskelle. Hän sanoi, että minun täytyy vain kirjoittaa kirja kokemuksistani. Se oli sydäntä särkevää, niin tunteellista.”

Tina kommentoi Theresa Fergusonin ruumiin löytymistä Times-lehdelle.

”Välitän kyllä, mutta en aio huolehtia siitä. En voi rypeä tässä asiassa loppuelämääni.

Hän oli myös sitä mieltä, ettei Wilder edes aikonut satuttaa häntä.

”Tiesin, ettei hän koskaan halunnut satuttaa minua eikä aikonut tehdä minulle mitään alunperinkään.”

Elokuussa 1984 Tina Risico oli rahaton, työtön ja autoton. Hän kulutti aikaansa elokuvissa, konserteissa, baareissa ja ravintoloissa. Hän seurusteli 25-vuotiaan Billyn kanssa. Hän sanoi elävänsä Billyä varten. Tina kutsui aikaansa Wilderin kanssa seikkailuksi. Hän sanoi ymmärtäneensä seikkailunsa aikana Billyn olevan tärkeämpi kuin kukaan muu. Hän toivoi saavansa julkisuuden avulla töitä vastaanottovirkailijana tai myyjänä rannan lähistöltä.

Kadonneet ja mahdolliset muut uhrit

Elizabeth Kenyonin ja Rosario Gonzalesin ruumiita ei ole koskaan löydetty. Koska Wilder asui vielä Floridassa Kenyonin ja Gonzalesin surmien aikaan, pidetään mahdollisena, että hän on vienyt ruumiit moottoriveneellään valtamerelle yöllä ja heittänyt ne sinne. Wilderin tiedetään varmuudella surmanneen kahdeksan ihmistä, mutta heitä saattaa olla enemmänkin.

Vuonna 2011 DNA-testit osoittivat, että lammesta Daytona Beachilta vuonna 1984 löytynyt ruumis oli Colleen Orsbornin. Poliisit pitävät häntä Wilderin uhrina. Vuonna 1983 kadonnut malli Tammy Leppert katosi, ennen kuin Christopher Wilderin murhien sarja alkoi. Leppertiä pidetään mahdollisena Wilderin uhrina, mutta Wilderiä ei ole koskaan pystytty yhdistämään hänen katoamiseensa. Jotkut poliisit uskovat Tammyn kadonneen vapaaehtoisesti.

Hän on nyt osa historiaa. Sitä hän halusikin, päästä historian kirjoihin.

- L.K. Kimbrell, Wilderin liikekumppani

Se voi kuulostaa hullulta, mutta minä olen todella antanut anteeksi hänelle.

- Agnes Duchan, Suzanne Loganin äiti

Epilogi


Christopher Wilder on monella tapaa tyypillinen seksuaalisadisti. FBI:n entisen seksirikosten profiloijan Roy Hazelwoodin mukaan seksuaalisadisti kiihottuu seksuaalisesti toisen ihmisen kärsimyksestä. Hazelwood toteaa, että kaikki raiskaajat aiheuttavat uhreilleen kärsimystä, mutta vain seksuaalisadisteille kärsimys on päämäärä. Kuten Hazelwood sanoo, kaikki seksirikokset alkavat fantasioilla. Seksuaalisen sadistin fantasiat keskittyvät hänen mukaansa dominointiin, hallintaan, nöyryytykseen, tuskaan, vahingoittamiseen ja väkivaltaan tai näiden yhdistelmään. Wilderin fantasiat sähköshokkien aiheuttamisesta naisille alkoivat hänen ollessaan hänen sähköshokkiterapiassa, johon hänet oli määrätty. Hazelwoodin mukaan seksuaalisadistin toivomia reaktioita ovat tottelevaisuus, alistaminen, nöyryytys, pelko ja kauhu. Tämä on ilmeistä myös Wilderin toiminnassa, mikä tulee esille erityisesti eloon jääneiden uhrien, Linda Groberin ja Dawnette Wiltin, kertomuksista.

Hazelwood tuo esille, että seksuaalisadistin käytökselle on tyypillistä huolellinen suunnittelu, ja seksuaalisesti sadistinen rikollinen varaa tarvittavat välineet ja valmistelee rikostaan huolellisesti etukäteen. Tämä tulee esille myös Wilderin toiminnassa. Hänellä oli mukanaan tarvitsemansa välineet ja paikka rikoksen toteuttamista varten. Kuten Hazalwood sanoo, seksuaalisadisti vie uhrin usein etukäteen valittuun paikkaan, jossa hän voi toimia yksin, ja jossa uhrilla on vähän pakomahdollisuuksia. Wilderillä tällainen paikka oli useimmiten hotellin tai motellin huone. Siepattuaan Suzanne Loganin hän valitsi tietoisesti rauhallisessa kulmauksessa olevan huoneen, jossa oli paksut seinät. Hazelwoodin mukaan seksuaalisadistit tekevät hyvin suunniteltuja ja hyvin peiteltyjä rikoksia, jotka toistuvat ja ovat vakavia ja shokeeraavia. Wilder teki suuren määrän rikoksia lyhyessä ajassa ja vaihtoi usein paikkaa välttääkseen kiinnijäämisen. Saamastaan suuresta mediahuomiosta huolimatta hän pystyi toimimaan suhteellisen pitkään jäämättä kiinni.

Wilderin rikoksissa erikoista oli, että lähestulkoon kaikki hänen uhrinsa olivat hyvin kauniita nuoria naisia. Lähes kaikki heistä olivat nuoria malleja, mallinalkuja tai kauneuskilpailujen voittajia. Wilder ei selkeästi tehnyt rikoksiaan vain saadakseen seksiä. Hänellä oli ollut paljon naisystäviä ja muita naisvieraita talossaan. Hän teki rikoksensa toteuttaakseen sadistisia fantasioitaan. Hänen fantasioissaan oli kauniita tyttöjä, joten hän valikoi uhrinsa sen mukaan. Jos hän olisi raiskannut vain saadakseen seksiä, uhreiksi olisivat varmaankin kelvanneet myös vaatimattoman näköiset naiset. Wilder itse sanoi, että hänellä oli ollut seksuaalisia ongelmia jo pitkään, eikä hän kyennyt kontrolloimaan käytöstään. Se ehkä selittää osittain sen, miksi noin hyvin menestynyt mies ryhtyi tällaisiin tekoihin ja luopui samalla kaikesta saavuttamastaan menestyksestä. Yksi syy murhasarjan alkamiselle saattaa olla Elizabeth Kenyonin kieltäytyminen kosinnasta. Elizabeth vaikuttaa olleen ainoa nainen, kenestä Wilder oli aidosti kiinnostunut. Toisaalta Wilder oli syyllistynyt vakaviin seksirikoksiin jo ennen Elizabethin tapaamista.

Uhrit olivat usein hyvistä perheistä. He eivät tehneet mitään väärin, vaan lähtivät Wilderin mukaan jahdatessaan unelmiaan. Kuten toimittaja David Cocksedge sanoi, Wilder tiesi, että hänen uhriensa kunnianhimo tekee heistä haavoittuvia. Tytöt haaveilivat mallin urasta, näkyvyydestä ja tähteydestä. Wilderin lupaus viedä heidät vähän lähemmäksi heidän unelmaansa sai heidät lähtemään hänen mukaansa. Wilderin karisma ja vakuuttava esiintyminen helpottivat uhrien houkuttelua. Wilder edustaa monella tavalla myös aikaansa. Hän oli juppiaikojen rikas playboy, ja hänen uhrinsa olivat kauniita. 80-luvulla juuri raha ja ulkonäkö olivat keskeisiä.

Toinen erikoinen piirre Wilderissä oli se, että hänen julkisivunsa oli kunnollinen, kohtelias ja menestyvä. Wilderillä oli kaikkea sellaista, mistä monet vain unelmoivat: rahaa, karismaa ja paljon naisia. Hänen naapurinsa eivät osanneet epäillä mitään. Hänellä näyttäisi olevan ikään kuin toinen persoona, joka syyllistyi näihin hirveisiin rikoksiin. Herää kysymys siitä, kuka oli Christopher Wilder. Täydellistä vastausta siihen emme tule koskaan saamaan, koska hän menehtyi.

Mitä Tina Risicoon tulee, en pidä hänen kertomustaan uskottavana. Hänen kuvauksensa siitä, kuinka Wilder työnsi aseen piipun hänen suuhunsa ja sanoi hänen mallinpäiviensä olevan ohi, ei vastaa Wilderin tapaa toimia muiden sieppausten yhteydessä. Kaksi muuta eloonjäänyttä uhria ei ole sanonut, että Wilder olisi sanonut myyneensä naisia valkoiseen orjakauppaan. Toisaalta Tina Risico itki muistellessaan jäähyväissuukkoa Wilderin kanssa ja sanoi sen olevan tunteellista. Toisaalta hän väittää, että vielä jäähyväissuudelman jälkeen lentokentällä hän olisi pelännyt Wilderin ampuvan hänet. Hän meni suoraan lentokentältä alusvaatekauppaan ostamaan alusvaatteita suurella summalla. Alusvaatekaupan myyjä sanoi hänen näyttäneen tunteettomalta hänen kertoessaan kokemuksistaan. Heti Los Angelesiin saapumista seuraavana päivänä Tina oli myös lähtenyt juhlimaan. Muita uhreja kohtaan hän ei juuri osoittanut sympatiaa.

Pidän hyvin mahdollisena sitä, että Tina tutustui Wilderiin tavaratalossa ja lähti vapaaehtoisesti hänen mukaansa kiertämään maata ja osallistui vapaaehtoisesti myös surmiin. Hänellä oli useita tilaisuuksia paeta. Hän meni ostoskeskukseen yksin etsimään uhria, kun Wilder oli ostoskeskuksen ulkopuolella. Hän istui yksin autossa satojen metrien päässä, kun Wilder meni metsään Dawnetten kanssa. Silti hän ei yrittänyt paeta tai auttaa uhreja. Surmaaville pariskunnille tyypillisesti Tina houkutteli Dawnetten ja Bethin ansaan. Omasta näkökulmastani hän on murhaaja, joka pääsi kuin koira veräjästä. Hänen kertomuksensa raiskauksista ja mallin töihin houkuttelusta eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Ainoastaan hänen mustelmansa rinnoissa ja vatsassa voivat viitata seksuaaliseen väkivaltaan, mutta niiden perusteella on vaikea sanoa, oliko kyseessä vapaaehtoisuus hänen osaltaan vai pakotetuksi tuleminen. Tina eroaa muista uhreista. Hän ei ollut mallin näköinen, kuten muut uhrit, joita Wilder houkutteli esiintymällä mallitoimiston agenttina. Vapaaehtoisuuteen viittaa mielestäni myös se, että Wilder päästi hänet vapaaksi. Häntä ei kuitenkaan koskaan virallisesti epäilty koskaan rikoksesta. Mielestäni hänen kertomuksensa hyväksyttiin liian helposti. Tinan haave elokuvakäsikirjoituksesta toteutui myöhemmin. Hänen kokemuksistaan tehtiin TV-elokuva Easy Prey vuonna 1986.

Wilderin kiinniottoa ei mielestäni hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Hän kuolemansa jätti liian monta kysymystä vaille vastausta. Näyttää siltä, että kaksi junttipoliisia hoitivat pidätyksen kömpelösti. Se olisi voitu hoitaa hienovaraisemmin esimerkiksi seuraamalla Wilderiä niin, ettei tämä huomaa ja järjestämällä kiinnioton sopivassa paikassa. Toisaalta jos hän olisi päässyt karkuun ja surmannut lisää tyttöjä, poliisia olisi syytetty siitä. Silti, olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt henkiin. Poliisi pyysi julkisuudessa ihmisiä ilmoittamaan, jos he löytäisivät Wilderin kameran, jolla hän kuvasi uhrejaan. Sitä ei ilmeisesti ole koskaan löydetty.

Lähteet:

The Miami News, kuva Elizabeth Kenyonista ja Wilderistä yhdessä
Lakeland Ledger, toinen kuva Terry Fergusonista
Miami´s Criminal Past Uncovered, Sergio Bustos, Luisa Yanez
Miami´s Criminal Past Uncovered, Sergio Bustos, Luisa Yanez, Kuva Wilderistä muotinäytöksessä
Mohave Daily Miner, Kuva Michelle Korfmanista
The Sydney Morning Herald, kuva Elizabeth Kenyonista
Youngstown Vindicator
Crime Library
Charley Project – Rosario Gonzalez
Charley Project – Elizabeth Kenyon
Charley Project – Tammy Leppert
I care missing person cold cases
People Magazine
Chronicle Express
Murderpedia
Time
YouTube, Linda Grober vanhempana videon lopussa
Porchlight International
The Miami News, kuva John Waldenista
Eugene Register Guard
The Doe Network
The Miami News, kuva Wilderistä ja Elizabeth Kenyonista
A Rage to Kill and Other True Cases, Ann Rule
The Fort Scott Tribune Chron.com
The Albany Sunday Herald
Anchorage Daily News
The Day
The Bryan Times
The Evening Independent
Gagsden Times
Gagsden Times
Gagsden Times
The Miami News
Lakeland Ledger
Lakeland Ledger
Lakeland Ledger
Lakeland Ledger
The Lewinston Journal
Lodi News Sentinel
The Miami News
The Miami News
Palm Beach Post
The Palm Beach Post
The Palm Beach Post
The Palm Beach Post
The Palm Beach
The Press Courier
The Press Courier
The Press Courier
Sarasota Herald
Spokane Chronicle
The Criminal Sexual Sadist, Robert R. Hazelwood

En pysty enää muokkaamaan viestejä tai poistamaan tuota kommentointikieltoviestiä mutta tässä lisää kuvia.

Elizabeth Kenyon









Elizabeth Kenyon ja Christopher Wilder

Michelle Korfman







Christopher Wilder Seventeen-lehden muotinäytöksessä, jossa Michelle Korfman oli

Tina Risico



John Walden





Valokuva John ja Terry Waldenista