MURHA.INFO

En vain ymmärrä ihmisiä täällä, jotka jauhavat, että murhaajia ja sairaita psykopaatteja pitäs ymmärttää ja heidän ei missään nimessä saisi antaa kärsiä. Miettikääpä vaikka omalle kohalle, jos joku hulllu tappais teiän perheen, kostaisitko verisesti vai vaatisitko murhaajalle tyynesti hoitoa yhteiskunnan varoilla?

Entä jos rakas perheenjäsenesi tai sinä itse syyllistyisit mielenhäiriössä rikokseen, niin hyväksytkö kidutuksen rangaistuksena, vai toivoisitko saavasi asianmukaista hoitoa yhteiskunnan varoilla?

Spekultantti kirjoitti:Entä jos rakas perheenjäsenesi tai sinä itse syyllistyisit mielenhäiriössä rikokseen, niin hyväksytkö kidutuksen rangaistuksena, vai toivoisitko saavasi asianmukaista hoitoa yhteiskunnan varoilla?

Hyväksyisin ankaran rangaistuksen sekä itselleni, että läheiselleni. Sairaudet ei ole mikään syy rikoksille. Se ei mitenkään helpota tai vähennä uhrien tuskaa, jos rikoksen on tehnyt sairas ihminen. Mielummin karsitaan tälläiset ihmiset yhteiskunnasta kuin ylläpidetään heitä erittäin kalliilla hoidoilla. Tässä maassa taitaa huonoimassa asemassa olla se normaali suomalainen, joka ansaitsee työllä rahansa.

Kuka valinnan tekisi ja missä vaiheessa, on tietenkin sivuseikka näin periaatteellisessa näkökannassa...?

Sivistyneen kansakunnan merkki on se, että rikoksesta seuraava rangaistus on eri asia kuin kostaminen. Minä ihmettelen, mikä meidät erottaa näistä murhaajista, jos me katsomme oikeudeksemme ottaa toisen hengen, koska meidän mielestämme hän ei ansaitse sitä?

Minun läheiseni on kuollut murhan uhrina, ja siltikään en ole missään vaiheessa ajatellut, että tekijöillä ei olisi oikeutta elämään. Toki he ovat vankila-aikansa ansainneet.

Sinun antamat vaihtoehdot olivat verinen kosto tai tyynenä hoidon vaatiminen. Siellä on aika paljon harmaata aluetta noiden välissä, ja luulen, että suuri osa ihmisistä asettuu jonnekin sinne välimaastoon, ainakin minä itse. Varmaan moni samassa asemassa oleva fantasioi myös tuolla verisellä kostolla, mutta ymmärtää, että se lopultakin alentaa meidät samalle tasolle murhaajan kanssa.

Bias kirjoitti:Sivistyneen kansakunnan merkki on se, että rikoksesta seuraava rangaistus on eri asia kuin kostaminen. Minä ihmettelen, mikä meidät erottaa näistä murhaajista, jos me katsomme oikeudeksemme ottaa toisen hengen, koska meidän mielestämme hän ei ansaitse sitä?

Minun läheiseni on kuollut murhan uhrina, ja siltikään en ole missään vaiheessa ajatellut, että tekijöillä ei olisi oikeutta elämään. Toki he ovat vankila-aikansa ansainneet.

Sinun antamat vaihtoehdot olivat verinen kosto tai tyynenä hoidon vaatiminen. Siellä on aika paljon harmaata aluetta noiden välissä, ja luulen, että suuri osa ihmisistä asettuu jonnekin sinne välimaastoon, ainakin minä itse. Varmaan moni samassa asemassa oleva fantasioi myös tuolla verisellä kostolla, mutta ymmärtää, että se lopultakin alentaa meidät samalle tasolle murhaajan kanssa.

Myönnän että ehkä murhaajan tappaminen on ehkä hiukan radikaali ratkaisu. Kuitenkaan suomen niin sanottu elinkautinen rangaistus ei ole missään määrin riittävä. Noi elinkautisetha on yleensä sen max 20v ja pahimmassa tapauksessa murhaajan uhreilta menee hukkaan kymmeniä, ellei jopa satoja vuosia elämästä, jos uhreja on monta. Jokaisen kuuluu saada ansaitsemansa mukaan, eikä heitä tule todellakaan paapoa yhteiskunnan rahoilla.

Onhan niitä sellaisiakin tapauksia, jossa yhteiskunta on ollut enemmän tai vähemmän vähintäänkin osasyyllinen ihmisen mt-ongelmiin ja tekoon, johon hän on syyllistynyt. Tästä tulee mieleen ensimmäisenä kouluampujat, joilla yleensä on ollut taustalla jonkinlaista koulukiusaamista ja siitä seurannutta masennusta ja vihaa koko koululaitosta kohtaan. Yhteisöllä, joka ei ole osannut tai välittänyt puuttua asiaan, on kyllä peiliin katsottavaa sen sijaan, että nämä ihmiset leimattaisiin joksikin päättömiksi epäsikiöiksi suoraan Saatanasta. Nimittäin sellainen ei auta ehkäisemään mahdollisia tulevia vastaavanlaisia tapauksia.

En kyllä ole sitä mieltä, että tällä foorumilla mitenkään hyysättäisiin sairaita rikollisia. Esim. Pedofiili-Puustisen ketjussa vallitsee kyllä yleisesti ottaen vähän sellainen mielipide, että vankilaan kuuluisi loppuiäkseen ja hyvä, jos siellä saa turpaansa niin, että kuolee. Ainoa, joka hyysäämistä on tainnut harrastaa on Suomen oikeusjärjestelmä, joka päästää ukon toistuvasti ahdistelemaan lapsia. Ehkä nyt joutuu pitkäksi aikaa kunnon vankilaan, kun jäi kiinni Itä-Euroopan maassa touhuistaan.

Spekultantti kirjoitti:Kuka valinnan tekisi ja missä vaiheessa, on tietenkin sivuseikka näin periaatteellisessa näkökannassa...?

Yhteiskunnan tulisi rangaista heti rikoksen jälkeen kunnolla, eikä mitään lässynlässyn tuomioita.

Mulla on suvun sisällä sattunut tappo, jossa sukulaiseni tappoi toisen. Itse oli lapsi silloin ja tämä tapettu oli minulle läheinen ihminen. Tämä syyllinen on minulta joskus pyytänyt anteeksi ja käynyt myös aikusiällä sössöttämässä humalapäissään mun oven takana. Sain pidätellä itseäni, etten laskenut koiraa irti.

Tämä tappaja sitten kuolla kupsahti joku kuukausi takaperin. Ja koska "lähisukuun" kuuluu, niin minun perheen sisällä on jouduttu kuoppaan laittamista yms. toimittamaan tässä lähiaikoina. Kukaan sukulainen ei ole kyyneltä heruttanut ja puheet on ajoittain aika kylmän kiskoista. Mun mielestä tyypin olisi voinut dumpata lähimmälle kaatopaikalle, jos olisi mahdollista. Silti minulle joskus nousee mieleen, että miltähän tästä sukulaisesta tuntui, kun ainoa joka välitti oli oma äiti. Ja äitikin kuoli pari vuotta sitten. Miltä tuntui silloin aikanaan, kun humalapäissään tappoi oman isänsä? Poltettiin tämän vainajan kuolinpesästä löytyneitä vanhoja valokuvia, joissa hän itse oli vielä sylilapsi. Silloin vielä viaton ja tietämätön siitä, miten oma elämä tulee kulkemaan. Silloin kun tunnen myötätunnon tai huonon omantunnon piston sydämessäni, hautaan sen johonkin syvälle. Oisko pitänyt ymmärtää aikanaan ja olla empaattisempi. En tiedä, enkä koskaan saa tietääkkään.

Muotoillaan näin asia: Mitä ikinä olen tehnyt, kannan vastuun. En mä vaadi ymmärrystä, vaikken nyt ihan tässä ketjussa tarkoitetun kaltainen konna olekaan. Tehty mikä tehty, mitä nyt sit onkaan tehty... Viaton olen kovin harvaan jekkuun, mut toiselle elävälle en ole pahaa tehnyt jollei ole ollut pakko. Mun tunnolla ei ole mitään mitä sielu ei kestäis tai karma kuittais.

Milläs lääkkeellä joku psykopaatti parannetaan? Sillähän on niin paha vika aivoissa ettei sitä kai pysty parantamaan. Millään.

En tiedä mistä tässä ketjussa on kyse, mutta meidän kulmilla rikollisia on tasan yksi, väkivaltainen huumemies. Lyö ja uhkailee ja kukaan ei oikein uskalla asettua sitä vastaan koska se kostaa myöhemmin jos sen istumaan laittaa todistamalla. Kaikki on sitä mieltä että se pitäisi lopettaa mutta sehän ei passaa suomen lain mukaan. Kaikki täällä on sitä mieltä että laki ja poliisi ei meitä auta. Tiedän että näitä kingejä on muitakin.

Kaikki täällä pelkää sitä, mikä on just sen kusipään strategia. Mä todella halveksin lainvalvojia ja suomen lakia tämän takia, vaikka laillisuuden kannalla olenkin. Meillä ei ole keinoja.

Aloitetaan siitä että teon ja sen taustojen ymmärtäminen on täysin eri asia kuin se että hyväksyvästi "ymmärretään" tekijää. Sitä voi ymmärtää vaikka ei millään tasolla hyväksykään mutta kun tehtyä ei tekemättömäksi saa niin joskus paras on vaan koittaa ymmärtää ja oppia mitä muiden kohdalla voitaisiin tehdä toisin.

Jatketaan sillä että minä en hyväksy kuolemanrangaistusta ja olen samaa mieltä siitä että rikosta seurannut tuomio ei saa olla kosto tehdystä teosta. Kuitenkin olen ehdottomasti sitä mieltä että meillä rangaistukset ovat pääsääntöisesti aivan liian lyhyitä ja vankiloissamme istuu paljon ihmisiä joita ei tarvitsisi koskaan päästää vapauteen sotkemaan "tavallisten" ihmisten elämää. Tietylle osalle vangeista/rikollisista voisi ihan tosissaan rakentaa jonkun säilytyslaitoksen jossa voisivat lopun ikänsä viettää hyväksyttävissä mutta ei missään nimessä hyvissä oloissa jotain puuduttavaa yleishyödyllistä duunia tehden. Mutta toki se on aika pieni osa joka oikeasti on niin paatunutta että toivoa yhteiskuntaan palaamisesta ei ole.

Ja sekin on ihan hyväksyttävä vaan että aina yhteiskuntaan mahtuu rikollisiakin, aina löytyy niitä jotka ei pelaa muiden sääntöjen mukaan ja jotka ei koe tarpeelliseks kunnioittaa toisen ihmisen omaisuutta tai oikeutta koskemattomuuteen. Ei siitäkään vaan mihinkään pääse.. Eikä kovimmatkaan rangaistukset poista yhteiskunnasta rikollisuutta.