MURHA.INFO

Oletko sinä tai voisitko ajatella ryhtyväsi kummiksi kehitysmaan lapselle?

Wikipedia kirjoitti:Kummilapsitoiminta on avustustapa, jolla tuetaan kehitysmaiden lapsia. Kummi voi olla yksittäinen ihminen, perhe, koululuokka, seurakunta, yhteisö tai yritys. Kummisuhde on määräaikainen, ja usein sen tarkoitus on kestää koulunkäynnin loppuun saakka tai kun lapsi alkaa tulla toimeen itsenäisesti.

Kummit rahoittavat yleensä lasten koulunkäyntiä, mutta myös terveydenhoitoa ja lapsen turvallista kasvua. Yksittäisen lapsen sijaista tuki voidaan kohdentaa kyläyhteisölle tai esimerkiksi koululle tai lastenkodille.

Kummitoiminta on avustustapa, jossa auttajan ja autettavan suhde on henkilökohtainen. Kummit saavat säännöllisesti tietoa kummilastensa koulunkäynnistä ja muista kuulumisista henkilökohtaisten kirjeiden tai järjestöjen kiertokirjeiden välityksellä. Kummimaksut maksetaan säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain tai vuosittain. Kuukausiavustus on 20–25 eurosta ylöspäin

Toimijoitahan on monia, mm. World Vision, Plan, Suomen Lähetysseura, Sos-lapsikylä jne. Lisää toimijoita on mainittu wikipediassa, mistä tuo tekstikin on kopsattu.

Jos sinulla on kummilapsi, oletko ollut yhteydessä häneen? Oletko lähettänyt kirjeitä tai kenties pieniä paketteja? Jos päädyit olemaan ottamatta yhteyttä, miksi näin? Onko kummilapsen iällä tai sukupuolella väliä?

Itselläni on kummityttö Senegalissa ollut jo jokusen vuoden. Päätin olla kirjoittamatta hänelle, koska en halunnut, että hän tuntee olevansa kiitollisuuden velassa minulle. Joskus kaduin päätöstä, koska olisi hauskaa yllättää hänet joskus postilla. Ajattelen kuitenkin, että kun näin kerran aloitin, näin mennään loppuun saakka. Seuraavan kummilapsen kohdalla ajattelin kyllä toimia toisin.

Olen suosinut tyttöjä kummilapsina, koska heidän koulutuksensa on yleensä enemmän retuperällä kuin poikien. Tytöt -aikanaan naiset, myös siirtävät oppimansa lapsilleen suuremmalla todennäköisyydellä kuin isät.

Meillä on kummityttö Keniasta, World VIsionin kautta.
Valitsin hänet siksi, että hän oli niin totinen kuvassa, joka oli esillä WV:n sivuilla. Hän ei ollut se suloisin ja aurinkoisin lapsi, ja minusta tuntui, että hänet minun kuuluisi valita.
Olen lähettänyt hänelle kirjeen n. neljä kertaa vuodessa. Niiden mukana olen lähettänyt pikeepaidan, teepaidan, erilaisia penaaleita, vihkoja, kyniä, tarroja, sekä kuvia perheestäni. Kirjeen olen kirjoittanut yksinkertaisella englannilla. Hän ei osaa paljon englantia, mutta kirjoittaa aina jotain. Kuvia hänestä olemme saaneet useita, niissä hän poseeraa aina meiltä tullut kirje kädessään.
Olemme saaneet myös infoa siitä, miten hänen kylänsä on kehittynyt kummiohjelman myötä.
Minusta tämä on yksi pieni silta vaurauden ja köyhyyden välillä, eri mantereen ihmisten välillä. Sillä on merkitystä.

Minulla on kummilapsi Kambodžassa Planin kautta, ollut nyt parisen vuotta. Vierailin alueella ennen tätä ja paikallisten lasten olot pysäyttivät. Aloin tutkia kummitoimintaa heti reissusta palattuani.

Olen kirjoittanut tytölle muutaman kerran vuodessa ja saanut häneltä myös kirjeitä, piirroksia ja valokuvia. Rahat eivät mene suoraan hänelle, vaan koko kylään, jottei se herättäisi kateutta yhteisössä. Myöskään mitään paketteja ei saa lähettää - vaikka mieli tekisi muistaa esim. syntymäpäivänä.

"Kummittelu" on mukavaa puuhaa. Vuosien varrella minulla on ollut kummilapsia Interpedian ja Planin kautta. Nyt meillä on miehen kanssa yhteinen kummilapsi Perusta.

Olen ollut kummina pääasiassa tytöille. Tytöillä on tosiaan heikompi asema kuin pojilla. Ja sivistyneempi ja itsenäisempi äiti on parempi kuin sivistymätön ja epäitsenäisempi. Hyvä äiti kasvattaa lapsensa paremmin kuin heikossa semassa oleva tietämätön äiti. Lapsille siirtyy äidin omaksumaa tietoutta ja maailmankuvaa.

Välillä olen lähettänyt kirjeitä ja pieniä lahjoja, ja laittanut lapsen tilille ekstrarahaa, välillä en, vaihtelee. Pyrin noudattamaan ohjeita ja toiveita, mitä kummijärjestö on kummeille lahjoista esittänyt. Olen saanut kirjeitä, valokuvia ja piirustuksia. Välillä olen pitänyt kummilapseni kuvaa kehyksissä kotona. Muistuttamassa mm. siitä, että läheskään kaikki eivät ole yhtä hyväosaisia kuin mm. minä olen, ja että pienilläkin teoilla voi auttaa edes pikkasen.

Minulla on ollut erilaisten eläinsuojelujärjestöjen kautta kummilapsina myös luonnonvaraisia eläimiä, mm. vapaudessa elävä delfiini. Miehelleni ostin taannoin joululahjaksi kummiuden koalakarhulle, joka oli vahingoittunut ilmeisesti auton alle jäätyään. Koalaa hoidettiin paikallisessa koala-sairaalassa. Kun se parani, se sirutettiin ja laskettiin takaisin luontoon.

Suosittelen kummiutta, niin lasten kuin eläintenkin osalta. Mukavaa puuhaa.

Mulla on kummipoika Ugandassa World Visionin kautta, pari kolme vuotta on tainnut olla. Sain häneltä kirjeen ja kuvan viimeksi pari päivää sitten, niitä tulee muutama vuodessa ja tarkoitukseni on ollut vastata niihin kaikkiin. Nyt en kuitenkaan näköjään ole "kiireiltäni ehtinyt"..en ole saanut aikaiseksi. Pitäisi ottaa niskasta kiinni itseään ja lähettää tuoreet kuulumiset, varsinki ku oma elämäntilanne on täysin muuttunut.
Kummirahani menee koko kylälle, ei kummipojalleni, mutta paketit menee hänelle. Pakettien koko on rajoitettu kovin pieneksi, esimerkiksi tyhjää jalkapalloa ja pumppua ei saa lähetettyä..olisin halunnut sen tehdä

Hienoa olisi joskus käydä kylässä, mutta jos en niitä kirjeitäkään saa aikaseksi kirjotettua paria vuodessa, niin tuskimpa pääsen koskaan Ugandaan asti..

Sun pitää lähteä viemään se pallo. Ehdottomasti! Ajattele nyt miten siellä ilahduttaisiin. Sydäntälämmittävä toi kommenttisi.