MURHA.INFO

Itsellä on kokemusta lähinnä ostajista, joiden käytös muuttuu täysin kauppojen loppuvaiheessa. Jäänyt ns. paskanmaku suuhun. Esimerkkeinä seuraavat:

ostajaehdokas peruu kaupat kaupanvahvistus aamuna. Suostuu maksamaan "sakon" mukisematta joten ei siinä sen kummempaa. Kuitenkin pariskunta joka oli kiinnostunut asunnosta ilmoittaa että kiinnostaa tehdä tarjous. Ylläri ylläri tarjous tulee joka on x tuhatta euroa edellistä tarjousta pienempi. Perusteluna " tehän saitte sen sakon joten olette jo "ansainneet" kyseisen raha summan. Piti ihan kysyä että miksi me se rahasumma siirrettäisiin teidän hyväksi?? ei tullut asiallista vastausta.

No loppujen lopuksi suostuivat maksamaan sen mitä pyydettiin ja kaupat tehtiin. Kaksi påäivää enen kuin hallintaoikeus siirtyi tulivat asunnolle hirveellä huudolla tyyliin "tää on meidän talo menkää jo pois. älkää sitten varastako mitään mitä pitää tänne jäädä.... jne" Oli hieman hermoissa pitämistä....

Onko muilla samanlaisia tai tyylisiä kokemuksia?? Vai onko mulle sattunut idiootit kaupoille... Siis esimerkkejä tulee lisää myös muista tekemistäni kaupoista myöhemmin....

Asuntokauppa on yhtä villiä kuin autokauppa. Ainoa paikka, jossa on tyytyväinen asiakas ja myyjä, on kun tekee kaupat Alkossa.

Viimeisimmässä kaupassa tapahtui seuraavaa. Ostaja antoi vastatarjouksen (kirjallisesti) ja minä sen sitten loppujen lopuksi hyväksyin. Tarjouksessa ei ollut mainintaa irtaimistosta eikä mistään muusta kuin hinta ja talo / maa-alue johon tarjous koskee. No muutama päivä ennen kaupan vahvistamista kun saadaan kauppakirjaluonnos luettavaksi niin helvetti pääsee irti. Ostaja oli luullut tarjoneensa ja näin ollen ostaneensa asunnon irtaimistoineen + kaikella ylimääräisellä mitä asunto / maa-alue pitää sisällään. No siinä sitten rivien välistä uhkailuja tyyliin "kauppa ei näillä ehdoilla toteudu" ja "ainakin sitä ja tätä pitää kauppaan saada sisällytettyä". Ei auttanut selvittää että kirjallisessa tarjouksessa he eivät olleet tuoneet esille halukkuutta irtaimistoon yms muuhun. Ja irtaimistohan oli jo kelkottu asunnosta poies aika päiviä sitten. Jos olisi ollut eri tilanne niin oisin antanut heidän perua kaupat ja ottanut sen sakon. Mutta suuremmassa mittakaavassa oisin ollut sitten ns. kusessa lähinnä pankin suhteen. Näin ollen jouduin jättämään tavaraa alueelle jotta kaupat tuli tehtyy.

Mietin joskus aikoinaan kiinteistövälittäjäksi ryhtymistä, kävinkin LKV kokeessa ja se meni silloin ns.vanhaan aikaan läpi. Onneksi en ryhtynyt, olisi varmaan mennyt useasti hermot

RealPitti kirjoitti:Mietin joskus aikoinaan kiinteistövälittäjäksi ryhtymistä, kävinkin LKV kokeessa ja se meni silloin ns.vanhaan aikaan läpi. Onneksi en ryhtynyt, olisi varmaan mennyt useasti hermot

Itse miettinyt kanssa että voisi ammatia vaihtaa kiinteistövälittäjäksi. Tod näk ois kumminkin helpommat "asiakkaat" kuin nyt. Tosin mitä olen kuullut niin ei ole herkkua uutena työntekijänä mennä toimistoon hommiin. Saatetaan antaa ns. epätoivoiset asunnot hälle myyntiin jne jne. Ilmeisesti yhdessä ketjussa on "yhteiskassa" johon kaupoista tulleet provikat menee ja josta ne jaetaan työntekijöille jonkin laskukaavan mukaan. Muissa ketjuissa saat vain ja ainoastaan omista myynneistä provikoista osan itsellesi....

Suosittelen koittamaan, jos tuntuu kiinnostavalta. Parissa kuukaudessa näkee, soveltuuko alalle vai ei. Tarvitset siis noin 3 kuukauden kassan valmiiksi ja pelastusrenkaana odottavan työpaikan.

no niin joo joo. saakutti kassasta jää kiinni. perheelle pitäis muutakin kuin näkkileipää saada ruuaksi kolmen kuukauden ajaksi....hmmmm omasta työpaikasta kyllä sais helpostikin neljän kuukauden palkattoman judanssin sovittuu.

Aikoinaan kävimme katsomassa paritaloa, josta teimme suullisen tarjouksen välittäjän kautta. Välittäjä myhäili innoissaan että varmasti tulee kaupat kun olette ensimmäiset tarjouksen tekijät. Tarjous oli tonnin-pari alle pyyntihinnan=halusimme juuri tuon talon! Talo oli ollut jo puolivuotta myynnissä. Myyjä nieleskeli tarjousta viikon päivät ja ilmoitti että talo ei olekaan myynnissä!!

Välittäjän kautta kuulimme talossa asuvan äiti kahden lapsen kanssa, mies oli muuttanut muualle=riitaisa avioero. Sillon vtutti ja vtutti ylimaalisen paljon, kun ajatuksissa oli jo muuttamassa sinne!
Jostain oli muori saanut rahat haalittua miehen osuuteen talosta, mutta ei tullut mieleen ottaa taloa myynnistä pois.
Nykyään olen tyytyväinen ettei tarjouksemme mennyt läpi!

Olin myymässä kesäpaikkaa joka nyt sattuu sijaitsemaan suhteelisen kaukana nykyisestä asuinpaikkakunnaltani. kiinnostunut henkilö oli ottanut yhteyttä välittäjään joka kertoi minulle henkilön olevan samalta paikkakunnalta missä siis nyt asun. no tästähän olin iloinen koska välittäjä kertoi henkilön miettivän tarjouksen antoa. Juttelin vaimon ja anopin kanssa asiasta. No sattui niin et ostajakandidaatti olikin anopin miesystävän exä. Sekä miesystävä et anoppi painostivat ja suoraan kielsivät henkilöä antamasta tarjousta. Pikkasen syletti. Syy oli ilmeisesti se et miesystävä on suht näppärä käsistään ja ois joutunut lähtee sitten tekee remppaa sinne kaemmas. Anoppi ei ollenkaan ymmärtänyt tehneensä mitään väärää. Perusteli vielä et henkilö ois joutunut ottamaan velkaa ja pitäähän miettii myös hänen lapsiaan (siis aikuisia lapsia). Ei anoppi pahemmin miettinyt omaa lastaan ja lapsenlapsiaan Et silleen. Voitte arvata ollaanko keskusteltu aiheesta jälkeenpäin. Onneksi kesäpaikka meni sitten loppujen lopuksi myytyä mutta aikaa meni yli vuosi....

Ostettiin aikanaan talo, ja pari päivää muuton jälkeen sisälle käveli muitta mutkitta tämä talon myynyt pariskunta, ja suoraan kaapille. Kävi hakemassa sinne jääneen pippurisumutteen... Kyseessä oli sellainen eteisen kaappi, joka oli paikalle rakennettu, ja siellä oli syvennys, jota en ollut huomannut. Kaikesta huolimatta, olisi ollut ihan fiksua kysäistä lupaa...

Aikanaan sitten oltiin oikeudessa samaisen pariskunnan kanssa, kun talo paljastui hometaloksi todella erikoisten saneeraustoimien takia. Käytös oli heiltä sekä heidän asianajajaltaan todella ala-arvoista koko ajan. Asianomistajilta sen jotenkin vielä ymmärtää, kun kyseessä oli oikeasti suuret rahat, mutta asianajajalta ei. Tähän joutui jopa oikeus puuttumaan useaan kertaan.

Purettiinko kauppa vai korjautettiinko talo myyjän piikkiin?