Rasismista vankiloissa
Lähetetty: To Elo 23, 2012 1:23 pm
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_toiset_v ... ti/5236060
http://yle.fi/uutiset/vankiloiden_rasis ... la/6266142
2.4.2012 klo 7:12 | päivitetty 27.4.2012 klo 23:56
Tutkimus: Toiset vangit ja vartijat nimittelevät maahanmuuttajavankeja rasistisesti
Maahanmuuttajavangit kohtaavat rasismia suomalaisissa vankiloissa. Sosiologi Helena Huhta on tutkimuksissaan etsinyt erityisesti vankiloissa esiintyviä ongelmakohtia, joita maahanmuuttajavangit kohtaavat.
Maahanmuuttajavankien määrä on kasvanut vankiloissa sitä mukaa, kun maahanmuuttajien osuus Suomessakin on lisääntynyt. Tältä osin vankiloiden arki on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana.
Sosiologi Helena Huhta on tutkinut maahanmuuttajavankien oloja suomalaisissa vankiloissa. Hän on tutkimuksissaan pyrkinyt löytämään rasistisia toimintatapoja ja tilanteita, joissa etninen yhdenvertaisuus ei täyty.
- Rasismia esiintyy kyllä. En sano, onko sitä paljon tai vähän, koska se määre ei ole niin yksinkertainen. Tutkittavistani arabi- tai afrikkalaistaustaisista vangeista kaikki olivat kokeneet rasismia vankilassa.
Huhdan tutkimusten mukaan maahanmuuttajavangit kokevat rasismia toisten vankien puolelta, mutta myös vartijoiden puolelta. Kantasuomalaiset vangit ovat nimitelleet ja uhkailleet maahanmuuttajavankeja. Vartijoiden puolelta maahanmuuttajavangit ovat kokeneet myös rasistista nimittelyä, joskin vartijoiden rasismi ei ole niin vakavaa kuin muiden vankien.
- Tässä tilanteessa ei ole järkevää lähteä etsimään rasisteja tai etsimään syyllisiä, vaan tärkeämpää olisi tunnistaa rasistisia toimintatapoja ja ajattelutapoja, ja pyrkiä etsimään niihin positiivisempia toimintamalleja.
Kieliopetukselle olisi tarvetta
Huhta korostaa, että hän ei leimaa koko vankeinhoitolaitosta rasistiseksi. Suomessa on otettu jo hyvin paljon maahanmuuttajavankien erityistarpeita huomioon, mutta vielä löytyy ongelmakohtia, joihin pitäisi Huhdan mukaan puuttua.
Ongelmia esiintyy esimerkiksi maahanmuuttajavankien asumisoloissa. Maahanmuuttajavangit asuvat muita enemmän suljetuilla osastoilla. Myös kieli on ongelma.
- Meidän vankiloissa asuu sellaisia vankeja, jotka eivät osaa yhtään suomea. Jos informointi on pelkästään suomen kielellä, ovat vangit informaatiotyhjiössä. Myös suomen kielen opetusta ja sen järjestämisen edellytyksiä pitäisi miettiä uudestaan.
Lain määräämä yhdenvertaisuus ei toteudu
Maahanmuuttajavankien tarkkaa määrää on vaikea saada selville, koska heitä ei suoranaisesti tilastoida. Suomen vankiloissa on reilut 3 300 vankia ja tästä määrästä noin 12 prosenttia on ulkomaalaisia vankeja.
- Meillä on yksiselitteinen laki, joka edellyttää, että kaikkia vankeja tulee kohdella samalla tavalla. Tässä ei ole enää kysymys siitä, onko meillä myötätuntoa sellaisia maahanmuuttajia kohtaan, jotka ovat tehneet rikoksia. Kysymys on laista ja siitä, että laki ei tällä hetkellä toteudu. Tätä kautta meillä on vielä paljon asioita, joita pitää korjata.
Sosiologi Helena Huhdan Helsingin yliopistolle tekemä pro gradu -tutkimus on etnografinen tutkimus maahanmuuttajavankien oloista vankilassa. Hän on samasta aiheesta tehnyt aiemmin viranomaisselvityksen Rikosseuraamuslaitokselle.
http://yle.fi/uutiset/vankiloiden_rasis ... la/6266142
23.8.2012 klo 12:23 | päivitetty 23.8.2012 klo 12:30
Vankiloiden rasismia ratkotaan vankien sijoittelulla
Jo 15 prosenttia vangeista on ulkomaalaisia. Määrän lisääntymisen myötä etniset ristiriidat ja rasismi ovat lisääntyneet vankiloissa.
Helsingin vankilassa Sörnäisissä väkivaltatuomiota suorittava 28-vuotias somalialaistaustainen mies on sijoitettu vankilan suljetulle osastolle. Yksi syy siihen oli rasismi. Toisella osastolla vangit antoivat ymmärtää, että kannattaa siirtyä muualle, jos haluaa olla rauhassa.
- Ne käytti tätä n-sanaa ja muita. Pidän niitä ihmisiä lapsellisina tai jälkeenjääneinä. Tuollaisen nimittelyn takia mulla kai on väkivaltarikoksia taustalla. Hermostun niistä ja olen aika temperamenttinen, mies kertoo.
Virolaiset ovat suurin ulkomaalaisryhmä
Helsingin vankilan runsaasta 300 vangista viitisenkymmentä on muita kuin Suomen kansalaisia. Eniten on virolaisia, perässä tulevat venäläiset ja Romanian romanit. Hieman vähemmän on arabialais- ja afrikkalaistaustaisia vankeja.
Etnisiä ristiriitoja ratkotaan täällä, kuten muissakin Suomen vankiloissa, vankien sijoittelulla. Ulkomaalaisia vankeja asutetaan turvallisuutensa takia muita useammin suljetulle osastolle, vaikka ahtaassa vankilassa ei juuri ole ylimääräistä tilaa.
- Meillä on osastoja, joissa myös muut kuin valtaväestö voivat asua ja toimintapaikkoja, missä he voivat olla töissä. Välikohtauksia ei ole syntynyt, mutta muut vangit saattavat jollain osastolla sanoa, että on parasta muuttaa muualle, vankilan apulaisjohtaja Irene Litmanen kertoo.
Ulkomaalaisten vankien määrän lisääntyminen tuottaa paitsi rasismia myös kielimuureja - vastikään Sörnäisistä vapautui romanialainen mies, jonka kanssa vartijat eivät kyenneet vuoteen keskustelemaan kuin elekielellä.
Sukukansa virolaisten kanssa kommunikaatio sujuu. Jos muualta tuleva vanki ei osaa englantia, on hankalampaa. Virallisten asioiden hoidossa vankila käyttää tulkkipalveluja, mutta arjessa pitää pärjätä omin voimin.
- Olemme kyllä panostaneet tähän, meillä on viron- ja venäjänkielen taitoista henkilökuntaa nykyään, Litmanen sanoo.
Rasismikortti vilahtaa joskus turhaan
Joskus käy niin, että turhautunut vanki ottaa rasismikortin esiin syyttä, Litmanen toteaa. Silloin esimerkiksi naispuolisen vartijan totteleminen on tuottanut miesvangille vaikeuksia.
- Jonkun verran on sukupuoleen liittyviä ongelmia. Lähes poikkeuksetta ne, joille sukupuoleni tuottaa ongelmia, ovat muslimimiehiä. Meinaavat kävellä yli käytävällä, kunnes tottuvat, vankilassa työskentelevä naisvartija kertoo.
Yli 30 vuotta alalla ollut vankilanjohtaja uskoo rasismin ja kulttuurierojen vähentyvän luontaisesti lähivuosina, kun vangit nuortuvat.
- Keravan vankilassa, missä vangit ovat nuorempia, kestetään paljon paremmin erilaisia etnisiä taustoja kuin meidän vankilassamme.
