Löytyipäs se
Alibi missä on se artikkeli näistä otsikon hemmoista. Numero
6/90 ja sivut 2-7. Yhden perheen kohdalle sattunut veritekosarja on ainutlaatuinen Suomen rikoshistoriassa.
Kaikki surmat tapahtuivat Joutsenossa. Ensimmäinen vuonna 1982, jolloin veljeksistä vanhempi,
Kari Parkko, oli vasta 17-vuotias. Heinäkuussa Joutsenon Pulpin koulun pihalla syntyi riita illanvietossa olleiden nuorten välille. Kari alkoi tapella ikäisensä kanssa ja tappelun tuoksinassa kaivoi puukon esiin. Tilanteen nähnyt kolmas osapuoli potkaisi Karia käteen saadakseen puukon putoamaan, mutta sai itse puukosta kyynärtaipeeseen. Sitten Kari Parkko hyökkäsi uudelleen tappelukaverinsa,
JH:n, kimppuun ja löi häntä kolme kertaa puukolla. JH kuoli sydämeen tunkeutuneesta puukon pistosta.
Kari Parkko tuomittiin taposta, törkeästä pahoinpitelystä ja teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla kuuden vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistukseen.
Puukotus herätti Joutsenossa valtavaa kohua ja Karin isä, Pertti Parkko, lisäsi löylyä kehuskelemalla teolla, että heidänkin pojasta tuli nyt aikuinen kun miehen tappoi. ”Oli se vaan miehen teko”.
Vuoden 1986 maaliskuussa, tuolloin 47-vuotias
Pertti Parkko, vietti asunnossaan jotain riemujuhlaa. Paikalla oli juhlimassa tuttuja miehiä. Illan mittaan tunteet kuumentuivat siinä määrin, että Pertti Parkko ärsyyntyi yhden vieraistaan,
AC:n juttuihin ja vaati niiden lopettamista. Jossakin vaiheessa Pertti haki haulikkonsa ja ampui aivan lähietäisyydeltä AC:tä suoraan päähän. Kuolema seurasi välittömästi.
Pertti selitti oikeudessa, että AC oli käynyt päälle kirveen kera ja siksi hänet oli ammuttava. Oikeus ei uskonut Perttiä, koska tällöin hän ei olisi voinut rauhassa hakea haulikkoa viereisestä huoneesta ja ladata sitä.
Pertti Parkko tuomittiin taposta yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen.
Vuoden 1990 maaliskuussa, 22. päivänä, tuolloin 19-vuotias
Petteri Parkko vietti iltaa toverinsa
PH:n kanssa. Molemmat olivat nuoresta iästään huolimatta poliisin tuttuja erilaisten omaisuusrikosten seurauksena.
Kyseisenä päivänä nuorukaiset alkoivat juopotella ja saunoa. Saunasta palattuaan he jatkoivat ryypiskelyä. Kello 22:n tietämissä kun Parkko ja PH olivat yhteiskeittiössä juomassa vettä, ryntäsi samassa talossa, Asematie 1:ssä, asunut 49-vuotias
RH paikalle –hänkin humalassa, ja alkoi sättimään nuorukaisia: ”täällä ei tarvita tuollaisia rosvoja, menkää vaan keikalle”. Sanasodasta syntyi painiottelu, joka kuitenkin päättyi nopeasti. Tämän jälkeen PH sulkeutui omaan huoneeseensa.
Pian riidan jälkeen Parkko ja PH alkoivat kirvestä apuna käyttäen hakata RH:n ovea rikki. Syntyneestä aukosta Parkko ja RH sohivat toisiaan laudankappaleella ja hiilikoukulla. Hommaa yritettiin kuitenkin sopia ja Parkko meni omaan asuntoonsa.
Yllättäen RH syöksyi kuitenkin huoneestaan ulos laudankappale kädessään ja oven likellä ollut PH pakeni kirves kädessään apua huutaen ulos. Kuultuaan avunhuudot Petteri Parkko nappasi aseekseen puolitoistametriä pitkän hiilikolan ja ryntäsi ulos. Parkko löi RH:ta hiilikolalla yhden kerran päähän ja RH vaipui selälleen maahan. Tämän jälkeen Parkko hakkasi vielä kerran ao. astalolla RH:tä päähän ja viimeisteli työnsä kirveellä. Tämän jälkeen Parkko ja PH raahasivat RH:n puuliiteriin, jossa miehen örinä vielä jatkui. ”Koska RH yhä korahteli ja örisi, löin häntä vielä kerran kirveellä päähän ja örinä loppui”.
Sisällä asunnossa Parkko ja PH päättivät paeta Joutsenosta. He yrittivät varastaa kahta autoa, mutta vasta kolmas kerta toden sanoi ja niin lähdettiin kohti Helsinkiä. Matkan aikana he pysähtyivät vaan kerran. Poikkesivat kahvilla Liljendahlissa. Helsingissä karkulaiset hylkäsivät auton ja kävivät Puistolassa nostamassa hieman rahaa pankista. Kello 19:n tietämissä omatunto alkoi soimata siinä määrin, että kaverukset päättivät mennä Itäkeskuksen poliisin pakeille. Lyhyt pakomatka oli päättynyt.
Huhtikuun lopulla juttua käsiteltiin Lappeen kihlakunnanoikeudessa. Kun Parkko ja PH näkivät Alibin kuvaajan ja toimittajan, he käskivät heitä painumaan vittuun.
Oikeudessa kaverukset vilkuilivat aika ajoin toisiaan ja syyttäjän lukiessa syytettä he naureskelivat toisilleen.
PH päästettiin vastaamaan vapaalta syytteenä avunanto tappoon. Petteri Parkko passitettiin mielentilaan ja hänelle vaadittiin rangaistusta taposta.
Petterin enkä PH:n saamasta tuomiosta en löytänyt tietoa. Oi valaiskaa!
Jaahas…
Mistäkö kertoo tuo naureskelu oikeudenistunnossa? Heikosta järjenjuoksusta, kuvitteellisesta sankaruudesta = "hei, eiks me olla kovii, me tehtiin se", pelottaa ja se yritetään peittää välinpitämättömyyden ja tyhjännauramisen alle, vai oliko RH:n kuoliaaksi hakkaaminen niin hauskaa?
Eväät pojilta loppuivat melko pian. Helsinkiin osattiin ajaa ja rahaa hankkia, mutta kun olisi pitänyt oikeasti lähteä livohkaan, niin sormi meni suuhun.
Mainittakoot vielä, että v. -39 syntynyt Pertti Parkko -niminen henkilö on kuollut Joutsenossa heinäkuussa 2000. Veljekset elävät tiettävästi edelleen, mutta Joutseno rauhoittui kummasti Parkkojen sieltä poistumisen jälkeen.