MURHA.INFO

Ihan hyvä, ja ehdottomasti aiheellinen, tämä Ilta-Sanomien juttu:


"Juna-asemilla uhkaava ilmapiiri - IS:n lukija kuvasi pahoinpitelyn

Julkaistu: 1.11.2012 18:07

36 prosenttia IS:n lukijoista ilmoitti kokeneensa uhkaavan tilanteen juna-asemalla.
Asia nousi eilen puheenaiheeksi, kun Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen kimppuun hyökättiin Vantaalla Myyrmäen juna-asemalla.

Yksi IS:n lukijoista lähetti toimitukseen kuvamateriaalia samaiselta asemalta. Tallenteessa näkyy, kuinka mies yrittää viedä toiselta reppua. Mies yrittää lyödä ja potkia repun omistajaa. Kuvat ovat peräisin keskiviikkoillalta. Kuvissa ei ole Atte Jääskeläistä, mutta niistä käy ilmi, ettei ole mikään ihme, jos ihmiset kokevat olonsa turvattomaksi juna-asemilla.

Karua kieltään asemien turvallisuudesta puhuvat poliisien lakoniset tiedotteet. Liki viikottain pääkaupunkiseudun poliisitiedotteista saa lukea eri juna-asemilta tapahtuneista pahoinpitelyistä.

IS:n suorittaman haun mukaan eniten tapauksia on Itä-Uudenmaan poliisin alueella.

Tämän vuoden rajuin tapaus sattui tammikuussa Helsingin Kannelmäessä: mies tönäistiin asemalaiturilta liikkuvan junan alle. Hän loukkaantui onnettomuudessa vakavasti.

IS:n lukijat ovat kertoneet kokemuksistaan juna-asemilta:

”Juuri puhuin henkilön kanssa, joka tuntee olonsa hyvin turvattomaksi ko. seudulla. Joidenkin on pakko työnsä vuoksi liikkua myös illalla. Voisiko Vantaa hiukan panostaa poliisivoimilla tällä seudulla?” kommentoi nimimerkki huolestunut.

Nimimerkki Taksilla tai omalla autolla on jopa lopettanut julkisen liikenteen käytön kokonaan:

”En käytä joukkoliikennettä ikinä iltaisin juuri tällaisten tapausten takia. Itse jouduin tahtomattani aikoinaan kokemaan samanlaisia tapahtumia. Onneksi viisastuin.” "

Kaikenlaista epämieluisaa olen minäkin junissa ja asemilla nähnyt ja kokenut. Toisinaan raivostuttaa ja toisinaan pelottaa. Mikä auttaisi? Ainakin kansanedustajilta taksisetelit pois ja tilalle kausilippu julkisiin. Entä jos nostettaisiin lippujen hintoja, ehkä pahin törkyaines jäisi edes junista pois, ja rahoilla voisi palkata lisää vartiointiliikkeen työntekijöitä partioimaan juniin ja asemille?

Junia pahempi on vain Stadin metro.
Vielä Helsingissä asuessani, oli minulla puhelimen pikavalinnassa Metron hätäkeskuksen numero.

Sinne saikin sitten soittaa melkein viikottain.

En ollut samassa metrossa, mutta matkustin kyllä metrolla sinäkin päivänä kun yksi mies sai ihan randomina kirveen takaraivoonsa...

Muuta väkivaltaa ja uhkailua näki ihan päivittäin.
Sama meininki sitten levinnyt ilmeisesti lähijuniin?

Joo, metrot ovat kyllä ihan oma lukunsa. Kaikkea niissäkin tapahtuu. Onneksi minun ei ole tarvinnut niillä paljoakaan viime vuosina matkustaa.

Kaukojunissa pärjää kyllä ja hiton hyvin. Mutta jos Suomessa on yksi paikka jossa saa puristaa kättä taskussa nyrkkiin, se on Helsingin juna-asema ja lähijunat. On nimittäin sellaista sankaria täynnä nuo paikat iltaisin ja viikonloppuisin että vanhemmat saisi antaa siitä tuppivyöstä ja kunnolla.

Raideliikenne on tietysti (toimiessaan...) kätevin tapa liikkua, mutta samalla se on myös käyttäjien niin halutessa etenkin lähijunien osalta ilmaista, eikä kukaan ole ovella katsomassa, missä kunnossa matkustajat kyytiin hyppäävät.

Tästä syystä en ole vuosiin suostunut asumaan alueilla, joille pääsee lähijunan raiteita pitkin. Pääkaupunkiseudulla alkaa olla helpommin sanottu kuin tehty.

Eikä ongelmaan liene ratkaisuakaan? Sitä kyllä ihmettelen, miksi juna-asemien lähiympäristöt ovat niin levottomia nimenomaan Suomessa, sillä muualla Euroopassa en ole tällaiseen törmännyt. Onko meitä suomalaisia sitten juuri sopiva määrä, jotta asemanseudut voivat olla samanaikaisesti sekä autioita että sen seurauksena levottomia?

Sama taitaa päteä asemanseutujen järjestysongelmiin kuin muuhunkin väkivaltarikollisuuteen: se on laskussa mutta siitä saa hyviä otsikoita.

Itse kuljin aikanaan paljon metrolla ja junilla kouluun, melkeinpä päivittäin... Iltaisin, aamuisin, öisin, ruuhka-aikaan jne.

Koskaan ei mitään ongelmatilanteita syntynyt. Näitä varmasti on, mutta ei omalle kohdalleni koskaan osunut.

On tullut lähijunissa matkusteltua vuosien saatossa hirmuinen määrä, joskin teini-iän jälkeen viikonloppuöisin ei enää käytännössä lainkaan. Ikinä ei ole sattunut mitään, mutta aina toisinaan on sellaista sakkia liikenteessä, että tuntee tarvetta olla varuillaan. Paskimpia tapauksia ovat max. 20-vuotiaat nuoret kollit, jotka ovat juoneet itselleen kännin ja vaikuttavat arvaamattomilta sekä hitusen aggressiivisiltakin. Ammattispurgut osaavat yleensä olla hiljaa ja pitää huolen vain omista asioistaan, vaikka vähän huolestuttaakin, että vahingossa kaataa pussikaljansa jonkun päälle.

Vielä 80-luvullakin Helsingissä oli näitä ihan vanhoja kunnon spurguja, joista ei ollut pahemmin muuta haittaa kuin hajuhaitta. Sittemmin on kasvanut se sekakäyttäjien ja muiden moniongelmaisten porukka, jotka ovat hyvin arvaamattomia. Olen kokenut, todistanut, kuullut ja lukenut monenlaisesta häirinnästä lähijunissa alkaen 90-luvulta. Häiritsevää toisinaan se niiden keskinäinenkin meininki, vaikka olisi sinällään aika rauhanomaista. Kaikemmoisista päihteistä höpötetään, napsitaan pillereitä, toki alkoholia, ja piikitetäänkin. Leuhkitaan turpiin vetämisillä, linnareissuilla ja tuomioilla. Yritetään iskeä naisia tai arvostellaan törkeästi naisten ulkonäköä. Huomaa että konnaritkin useimmiten pelkää niitä, ja yrittää vaan pujahtaa niiden ohi mahdollisimman huomaamattomasti.

joey kirjoitti:Raideliikenne on tietysti (toimiessaan...) kätevin tapa liikkua, mutta samalla se on myös käyttäjien niin halutessa etenkin lähijunien osalta ilmaista, eikä kukaan ole ovella katsomassa, missä kunnossa matkustajat kyytiin hyppäävät.

Tästä syystä en ole vuosiin suostunut asumaan alueilla, joille pääsee lähijunan raiteita pitkin. Pääkaupunkiseudulla alkaa olla helpommin sanottu kuin tehty.

Eikä ongelmaan liene ratkaisuakaan? Sitä kyllä ihmettelen, miksi juna-asemien lähiympäristöt ovat niin levottomia nimenomaan Suomessa, sillä muualla Euroopassa en ole tällaiseen törmännyt. Onko meitä suomalaisia sitten juuri sopiva määrä, jotta asemanseudut voivat olla samanaikaisesti sekä autioita että sen seurauksena levottomia?

Hyvä pointti! Asemanseudut näin suomalaisittain ovat iltaisin ja öisin sopivan hiljaisia, kuin siellä ei niin paljoa taviksia enää pyöri, niin siellä sitten voi remuporukat rellestää. Päiväsaikaankin on häiriötä ollut, varmaan ainakin siksi, että junissa on kiva (niin helppoa ja ilmaistakin) hengata ja harrastaa mitä tykkää, jos syystä tai toisesta ei oma tai kaverinkaan koti kutsu. Näkeepähän paljon erilaisia ihmisiä ja jos ei muuten oo tarpeeks säpinää niin järjestetään! Iso osa finskeistä kulkee ohi naama peruslukemilla tai istuu paskanjäykkänä sfinksinä mitään muka kuulematta ja näkemättä, vaikka joku kouris raskaana olevaa naista. Niinhän ne ongelmat ratkeaa.

Poliisikaan ei ole turvassa lähijunissa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 90753.html

Ilta-Sanomat 25.1.2013:

"MTV3: Poliisi hakattiin pahoin S-paikallisjunassa

Siviiliasussa ollutta poliisia pahoinpideltiin raa'asti Helsingin paikallisjunassa.
20-vuotias mies oli kaatanut nuoremman konstaapelin lattialle junanpenkkien väliin ja hakannut poliisimiestä nyrkillä päähän ja kasvoihin, kertoo MTV3 nettiuutisissaan.

Mies oli myös uhannut tappaa poliisin.

Samaan aikaan pahoinpitelijän kaverit videoivat tekoa sekä kannustivat tätä näyttäen voitonmerkkejä.

Poliisi sai hakkaamisesta useita ruhjeita pään alueelle.

Välikohtaus sai alkunsa, kun S-paikallisjunassa matkustanut poliisi oli soittanut virkavallan paikalle nuorisojoukon alettua töhriä vaunua tägeillä. Poliisi otti kiinni töhrijät.

Junan lähdettyä jatkamaan matkaa, töhrijöiden kaveri hyökkäsi tägeistä valokuvia ottaneet poliisimiehen kimppuun.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi pahoinpitelijän 1,5 vuoden vankeuteen. Hän sai jäännösrangaistuksen, koska oli tapahtuma-aikaan ehdonalaisessa vapaudessa aiemmista rikoksistaan."

Ystäväni ryöstettiin n. 2kk sitten Tikkurilan juna-asemalla iltapäiväruuhkan aikaan. Laukku vietiin ja häntä potkittiin. Asema oli täynnä ihmisiä, mutta kukaan ei auttanut häntä.

Nemesia, voi jumalation! Aivan älytöntä! Sattuiko tapahtumat tallentumaan mihinkään valvontakameroihin? Toivottavasti syylliset on saatu, tai saadaan, kiinni! Samalla asemalla myös erään tuttavani päälle kävi vieras mies suudellen ja kähmien. Silloin oli myöhäinen ilta, mutta silti oli jokunen muukin kulkija vielä. Tuttuni huusi apua, kukaan ei auttanut! Varusmieskin käveli muina miehinä ohi. Uhri selvinpäin, ei kännissä. Lopulta eräs ohikulkija pysähtyi siihen kohdalle, ja päällekarkaaja häippäsi. Tsiisus. Prkl, tätä mä Suomessa inhoon: kukaan - ei - tee - mitään.

Kyllä Suomessa kai tuo toisten auttaminen lienee kuitenkin yleisempää kuin missään muualla. Näin ainakin omat kokemukseni antavat ymmärtää.

Minunkin kokemukseni mukaan suomalaiset ovat sinällään ihan avuliaita, mutta se kynnys ns. puuttua toisten asioihin on aivan liian korkea. Eli tehdä nyt vaikkapa ihan yksinkertainen, hyväntahtoinen keskustelun avaus tarvittaessa, tiedustella, voiko jotenkin auttaa toista.

Olen ollut tilanteissa, otetaan nyt esimerkiksi pari tilannetta junissa, joissa toisessa naisen kasvot valuivat verta, ja hän piti niitä painettuina liinaa vasten, ja toinen tilanne, jossa matkustaja puhui ns. kovaan ääneen puhelimeen kiihtyneenä häkellyttäviä asioita ammuskeluista, kuolonuhrista ja lapsensa tilanteesta tapahtumapaikalla. Kaikki matkustajat istuskelivat molemmissa tapauksissa pskan jäykkinä tuoleillaan ja tuijottelivat kuka minnekin tyhjyyteen aivan ääneti. Minusta oli luontevampaa puhutella esimerkiksi verta vuotavaa naista ja puhelimeen pelottavia tapahtumia kuvaillutta miestä. Eli ns. hiukan puuttua toisen asioihin, kun kerta tilanne oli niin ilmiselvä ja häkellyttävä. Molemmissa tapauksissa jututeltavani olivat halukkaita keskustelemaan tilanteestaan, etenkin toinen, niin että aika loppui ihan kesken, kun oli vuoroni poistua junasta. Minusta nyt vain yksinkertaisesti on ihan idioottimaista vain olla pökkelönä siinä hiljaa kun jotakin sellaista kuulee ja näkee. Minäkin toivoisin, että ihmiset kiinnostuisivat asioistani tuollaisissa tilanteissa, edes pikkaisen, ja hienotunteisesti, ei tunkeilemalla toki. Osoittaisivat välittävänsä ja olevansa valmiita auttamaan tarvittaessa miten vain voivat.

Olen pelkuri, olen fyysisesti avuton naisihminen, ja minua aina hävettää suunnattomasti, kun en ole uskaltanut puuttua asiattomasti käyttäytyvien matkustajien toimiin. Olen kyllä valmis soittamaan hätäkeskukseen, jos tilanne näyttää sitä vaativan. Mutta muuta en ole uskaltanut tehdä enkä sanoa, kun junassa, tai muussa yleisessä kulkuvälineessä, on ollut aggressiivisia matkustajia. Tarvittaisiin miehiä tekemään se aloite, ja sitten sitä yhteishenkeä peliin. Porukalla pistettäisiin häiriköt kuriin, autettaisiin konduktööriä siinä hommassa myös. Yhteisvastuullisuutta.