Re: Mielenterveysongelmat ja mielenterveyspalvelut julkisella puolella
Lähetetty: Ke Maalis 22, 2023 3:55 pm
Oma viestini Emilia Niemisen ketjusta:
Koko tämä hoidon saantiin liittyvä ongelma juontaa alunperin psyykenlääkkeitä valmistavien yritysten toiminnasta.
Lääkeyhtiöt ovat jo 60-luvulta lähtien hyödyntäneet toiminnassaan kohderyhmämarkkinointia, eli lääkkeitä pyritään myymään mahdollisimman suurelle yleisölle riippumatta siitä, että onko näille lääkkeille mitään tarvetta ja markkinointi kohdistetaan aina kohderyhmän mukaan esim. niin, että lääkkeitä on myyty naisille niin, että ne olisivat osa naisellisuutta ja miehille taas siten, että heitellään ilmoille tällaisia uhkakuvia, että "ellette te nyt syö näitä lääkkeitä, niin te surmaatte vaimonne ja lapsenne".
Ranskassa käytiin 80-luvulla oikeudenkäyntejä liittyen psyykenlääkkeitä valmistavien yritysten harjoittamaan kohderyhmämarkkinointiin ja näissä oikeudenkäynneissä kävi ilmi, että lääkeyhtiöt olivat myyneet lääkkeitä naisille osana naisellisuutta ja miehille taas siten, että oltiin velvollistettu miehiä turvaamaan läheistensä henki ja terveys sillä, että syödään näitä lääkkeitä. Lääkkeet oltiin ajettu sisään yhteiskuntaan, ottamalla ensin kohteeksi naiset ja sitten lapset ja miehet.
Ranskassa tällaiset markkinointitekniikat päädyttiin kieltämään näiltä lääkefirmoilta. Samat firmat kuitenkin alkoivat käyttämään samoja tekniikoita uusissa maissa, kuten Suomessa. Suomeen alettiin 90-luvun alusta ajamaan sisään tätä naisiin kohdistuvaa psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinointia, missä lääkkeet esitettiin osaksi naisellisuutta... Sitten vuonna 1994 tapahtui toinen suomalaiseen mielenterveystyöhön keskeisesti vaikuttanut asia, eli julkaistiin diagnosointioppaat DSM-IV ja ICD-10. Nämä oppaat oli aiemmista oppaista poiketen luotu lääkefirmojen ehdoilla ja niissä oltiin keskeisesti laskettu rimaa masennuksen diagnosoinnin osalta siten, että masennuslääkkeitä olisi mahdollista myydä mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä.
Uusien diagnosointioppaiden julkaisun ja naisiin kohdistetun psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinoinnin yhteisvaikutus aiheutti sen, että naisten masennus räjähti 90-luvulla Suomessa nopeasti käsiin... Vuosituhannen alussa lääkefirmat alkoivat suuntaamaan kohderyhmämarkkinointia ensin tyttöihin sellaiseen tyyliin, että "nythän vähän jokaisella on paniikkihäiriö", minkä seurauksena meille tuli äkkiä tuhansia teinityttöjä ja nuoria naisia, joilla hoidettiin lääkkeillä paniikkihäiriötä, vaikkei heillä todellisuudessa mitään paniikkihäiriötä ollut ja sitten seuraavaksi lääkeyhtiöt kohdistivat markkinoinnin poikiin ja tämän jälkeen miehiin.
Suomessa poikiin ja nuoriin miehiin kohdistunut psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinointi lähti kunnolla käyntiin tämän Emilia Niemisen puukotuksen jälkeen. Taustalla oli tietysti myös Jokelan koulusurmat. Tietyllä tavalla voisi sanoa, että Suomessa miehiin kohdistunut psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinointi nivoutui yhteen näiden väkivallantekojen kanssa. Kun väkivallantekoja tapahtui, niin pojille ja miehille heitettiin tällainen vaade alkaa syömään näitä lääkkeitä, jotta teot saataisiin ehkäistyä. Teot esitettiin lääkefirmojen toiveesta merkkinä "mielenterveysongelmien määrän kasvusta". Muodostui kuva siitä, että tällaiset teot ovat ikään kuin tätä päivää ja uusi normaali, koska nuorilla miehillä ja miehillä on muutenkin on nykyään niin paljon mielenterveysongelmia. Tällainen tekojen normalisointi johti Suomessa sekä koulumurhien, että perhesurmien kopiomurhailmiöihin ja näin ollen tästä kohderyhmämarkkinoinnin väitteestä muodostui projektiivisen identifikaation kaltainen itsensä toteuttava ennustus.
Lääkefirmat myös kylmästi hyödynsivät näitä alulle laittamiaan kopiomurhailmiöitä tässä kohderyhmämarkkinoinnissaan, sillä murha-aallothan osoittivat sen, että nyt kaikkien miesten on välttämätöntä alkaa syömään psyykenlääkkeitä läheistensä turvaamiseksi...
Tässä koko paskassa on kuitenkin vielä sellainen twisti, että ilman tätä lääkefirmojen toimintaa tämä Emilia Niemisen puukottanut Jan-Peter Kukkakin olisi saanut ongelmiinsa ajoissa apua. Lääkefirmojen toiminta sekä diagnosointioppaiden, että kohderyhmämarkkinoinnin tasolla, kun on johtanut Suomen mielenterveyshuollon ylikuormittumiseen jo pidemmän aikaa. Kun lääkärien vastaanotot täyttyvät hoitoa oikeasti tarvitsemattomista lääkebisneksen uhreista, niin oikeasti hoitoa tarvitsevat eivät saa riittävästi apua ongelmiinsa ja syrjäytyvät hoidosta. Eli meillä on tilanne, että miljardibisnestä tekevät suuryritykset ovat tavallaan kaapanneet Suomen verovaroin ylläpidettävän terveydenhuollon omiin tarkoitusperiinsä.
Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua myöskään politiikan tasolla, sillä kokoomus tekee hommia näille lääkefirmoille ja on ollut aina lisäämässä resursseja hoitoa tarvitsemattomien lääkitsemiseen, mutta epäämässä hoidon sitä tarvitsevilta ja vasemmistopoliitikot taas ovat ottaneet lääkefirmojen kohderyhmämarkkinoinnin väitteet osaksi omaa politiikkaansa ja esittäneet "mielenterveysongelmien lisääntymisen" syyksi markkinatalousyhteiskunnan.
Jos ongelmia haluttaisiin lähteä korjaamaan, niin oma ehdotus olisi kaikkien lääkäreiden, poliitikkojen ja toimittajien surmaaminen 47 puukoniskulla. Tällöin saataisiin ainakin potut maksettua pottuina.
Koko tämä hoidon saantiin liittyvä ongelma juontaa alunperin psyykenlääkkeitä valmistavien yritysten toiminnasta.
Lääkeyhtiöt ovat jo 60-luvulta lähtien hyödyntäneet toiminnassaan kohderyhmämarkkinointia, eli lääkkeitä pyritään myymään mahdollisimman suurelle yleisölle riippumatta siitä, että onko näille lääkkeille mitään tarvetta ja markkinointi kohdistetaan aina kohderyhmän mukaan esim. niin, että lääkkeitä on myyty naisille niin, että ne olisivat osa naisellisuutta ja miehille taas siten, että heitellään ilmoille tällaisia uhkakuvia, että "ellette te nyt syö näitä lääkkeitä, niin te surmaatte vaimonne ja lapsenne".
Ranskassa käytiin 80-luvulla oikeudenkäyntejä liittyen psyykenlääkkeitä valmistavien yritysten harjoittamaan kohderyhmämarkkinointiin ja näissä oikeudenkäynneissä kävi ilmi, että lääkeyhtiöt olivat myyneet lääkkeitä naisille osana naisellisuutta ja miehille taas siten, että oltiin velvollistettu miehiä turvaamaan läheistensä henki ja terveys sillä, että syödään näitä lääkkeitä. Lääkkeet oltiin ajettu sisään yhteiskuntaan, ottamalla ensin kohteeksi naiset ja sitten lapset ja miehet.
Ranskassa tällaiset markkinointitekniikat päädyttiin kieltämään näiltä lääkefirmoilta. Samat firmat kuitenkin alkoivat käyttämään samoja tekniikoita uusissa maissa, kuten Suomessa. Suomeen alettiin 90-luvun alusta ajamaan sisään tätä naisiin kohdistuvaa psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinointia, missä lääkkeet esitettiin osaksi naisellisuutta... Sitten vuonna 1994 tapahtui toinen suomalaiseen mielenterveystyöhön keskeisesti vaikuttanut asia, eli julkaistiin diagnosointioppaat DSM-IV ja ICD-10. Nämä oppaat oli aiemmista oppaista poiketen luotu lääkefirmojen ehdoilla ja niissä oltiin keskeisesti laskettu rimaa masennuksen diagnosoinnin osalta siten, että masennuslääkkeitä olisi mahdollista myydä mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä.
Uusien diagnosointioppaiden julkaisun ja naisiin kohdistetun psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinoinnin yhteisvaikutus aiheutti sen, että naisten masennus räjähti 90-luvulla Suomessa nopeasti käsiin... Vuosituhannen alussa lääkefirmat alkoivat suuntaamaan kohderyhmämarkkinointia ensin tyttöihin sellaiseen tyyliin, että "nythän vähän jokaisella on paniikkihäiriö", minkä seurauksena meille tuli äkkiä tuhansia teinityttöjä ja nuoria naisia, joilla hoidettiin lääkkeillä paniikkihäiriötä, vaikkei heillä todellisuudessa mitään paniikkihäiriötä ollut ja sitten seuraavaksi lääkeyhtiöt kohdistivat markkinoinnin poikiin ja tämän jälkeen miehiin.
Suomessa poikiin ja nuoriin miehiin kohdistunut psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinointi lähti kunnolla käyntiin tämän Emilia Niemisen puukotuksen jälkeen. Taustalla oli tietysti myös Jokelan koulusurmat. Tietyllä tavalla voisi sanoa, että Suomessa miehiin kohdistunut psyykenlääkkeiden kohderyhmämarkkinointi nivoutui yhteen näiden väkivallantekojen kanssa. Kun väkivallantekoja tapahtui, niin pojille ja miehille heitettiin tällainen vaade alkaa syömään näitä lääkkeitä, jotta teot saataisiin ehkäistyä. Teot esitettiin lääkefirmojen toiveesta merkkinä "mielenterveysongelmien määrän kasvusta". Muodostui kuva siitä, että tällaiset teot ovat ikään kuin tätä päivää ja uusi normaali, koska nuorilla miehillä ja miehillä on muutenkin on nykyään niin paljon mielenterveysongelmia. Tällainen tekojen normalisointi johti Suomessa sekä koulumurhien, että perhesurmien kopiomurhailmiöihin ja näin ollen tästä kohderyhmämarkkinoinnin väitteestä muodostui projektiivisen identifikaation kaltainen itsensä toteuttava ennustus.
Lääkefirmat myös kylmästi hyödynsivät näitä alulle laittamiaan kopiomurhailmiöitä tässä kohderyhmämarkkinoinnissaan, sillä murha-aallothan osoittivat sen, että nyt kaikkien miesten on välttämätöntä alkaa syömään psyykenlääkkeitä läheistensä turvaamiseksi...
Tässä koko paskassa on kuitenkin vielä sellainen twisti, että ilman tätä lääkefirmojen toimintaa tämä Emilia Niemisen puukottanut Jan-Peter Kukkakin olisi saanut ongelmiinsa ajoissa apua. Lääkefirmojen toiminta sekä diagnosointioppaiden, että kohderyhmämarkkinoinnin tasolla, kun on johtanut Suomen mielenterveyshuollon ylikuormittumiseen jo pidemmän aikaa. Kun lääkärien vastaanotot täyttyvät hoitoa oikeasti tarvitsemattomista lääkebisneksen uhreista, niin oikeasti hoitoa tarvitsevat eivät saa riittävästi apua ongelmiinsa ja syrjäytyvät hoidosta. Eli meillä on tilanne, että miljardibisnestä tekevät suuryritykset ovat tavallaan kaapanneet Suomen verovaroin ylläpidettävän terveydenhuollon omiin tarkoitusperiinsä.
Ongelmaa ei ole saatu ratkaistua myöskään politiikan tasolla, sillä kokoomus tekee hommia näille lääkefirmoille ja on ollut aina lisäämässä resursseja hoitoa tarvitsemattomien lääkitsemiseen, mutta epäämässä hoidon sitä tarvitsevilta ja vasemmistopoliitikot taas ovat ottaneet lääkefirmojen kohderyhmämarkkinoinnin väitteet osaksi omaa politiikkaansa ja esittäneet "mielenterveysongelmien lisääntymisen" syyksi markkinatalousyhteiskunnan.
Jos ongelmia haluttaisiin lähteä korjaamaan, niin oma ehdotus olisi kaikkien lääkäreiden, poliitikkojen ja toimittajien surmaaminen 47 puukoniskulla. Tällöin saataisiin ainakin potut maksettua pottuina.