MURHA.INFO

Nuorena miehenä olin 90-luvun alussa muutaman kuukauden Kemi-Tornion alueella komennuksella, jolla ei formaldehydiä säästelty ja diesel oli Ruotsin puolella halpaa.

Noihin aikoihin sattui torniolaisessa matkustajakodissa outo rituaalimurha, josta paikkakunnalla kohistiin.
Tapaus liittyi jotenkin Kittilän "elämäntapaintiaaneihin" ja tekijät eivät olleet suomalaisia.

Muistaakseni huoneessa oli loitsuttu päiväkausia ja lopulta atsteekkitapaan kaivettu uhrin sydän irti pahojen henkien karkottamiseksi, mikä on tietysti ymmärrettävää ja ainoa tapa toimia kyseisessä tilanteessa.
Motellin omistaja oli kuullut sanoinkuvaamattomia ääniä huoneesta ja soittanut poliisit.

Muistaako kukaan tapauksesta enempää?
Olisin lisätiedoista hyvin kiitollinen.

En tiedä muistelenko samaa tuttua, mutta noilla seuduilla oli 90-luvun alussa joku outo henkirikos. Siihen liittyi jotain miesten välisiä SM-juttuja.

Uhri oli kyllä ihan suomalainen, mutta olikohan tekijä(/t) länsinaapurin puolelta. Ei tahdo kunnolla muistaa, ei välttämättä ole sama tapaus..

Kyllä minulla tuosta joku hämärä muistikuva on myös! Jotain messuamista oli kuulunut, oliko myös uhriin ja/tai seinille kirjoitettu jotakin? Olisikin mielenkiintoista herättää muistia tämän jutun osalta.
Alibissa muistaakseni oli tästä juttu joskus. Onko kenelläkään vanhoja Alibeja, omani ovat tällä hetkellä toisella puolella maata, enkä ole varma onko kyseinen lehti itselläni tallessa. Mahdollisesti samassa lehdessä oli joku saatananpalvonta-special, mutta en nyt mene vannomaan kuitenkaan että olivat samassa lehdessä, sen verran tästä on aikaa kuitenkin. Toisaalta noihin aikoihin saatananpalvontajutut olivat suurin syy saada minut ostamaan jokin lehti, eli voisi hyvin ollakin! Tai sitten kannessa muuten vain suurella mainittu rituaalimurha tms.

Muistini on hyvä mutta sangen lyhyt. Omat hämäryyden rajoilla likkuvat muistinpätkät ovat tämänkaltaisia. Pari "toisistaan tykkäävää miestä" meni motelliin jatkoille. Toinen päätyi outojen rituaalien ja henkirikoksen uhriksi. Syytetty taisi kertoa surmatun halunneen uhriksi.

Kukahan tästä ensiksi löytää tietoa... lupaan yrittää kaivaa omista arkistoistani. Palaan asiaan.

Piti kirjoittaa alustus tästä tapauksesta, mutta taas tuli jokin häiriö ja kaikki hävisi…
Kolme ruotsalaista miestä, joista kaksi tunsi toisensa pidemmältä ajalta, tutustui Oulun lähellä olevassa ”intiaanileirissä” lokakuussa 1991.
He lähtivät leiristä ja majoittuivat Tornion matkustajakotiin. he eivät olleet homoseksuaaleja.

He harjoittivat rituaalimenoja huoneessaan lähinnä tämän uusimman tuttavuuden johdolla.
Kukaan ei käyttänyt huumeita tai alkoholia.

Surmapäivänä tekijä yritti manata pahoja henkiä pois toisista, mutta ei mielestään onnistunut uhrin kohdalla.
Hän mm käski toiset alasti makaamaan sängylle silmät kiinni. Toinen miehistä kuitenkin kurkki välillä, koska hän ei halunnut vaipua transsiin.
Tekijä löi ja potki uhria , mutta tämä ei estellyt.
Lopulta hän poltti uhrin lähellä muovin palaa ja viilsi tätä kevyesti puukon terällä.
Yhtäkkiä hän löi puukolla uhria rintaan ja tämä kuoli.
Ei siis kaivettu sydäntä rinnasta sentään…

Tämä lyhyesti Pohjolan Poliisi 1995 –kirjasta.

Kannattaa aina kopioida oma teksti ennenkuin painaa lähetä-nappulaa, olen kantapään kautta oppinut. Ellet sitten vallan kirjoita aluksi esim. Wordiin ja kopioi sieltä tänne.
Kiitos tekstistä ja kirjavinkistä!

Tampereen Tyttö kirjoitti:Tämä lyhyesti Pohjolan Poliisi 1995 –kirjasta.

Ko. tapauksesta löytyy myös Hannes Markkulan Suomalainen murha 1991-1994 kirjasta, siitä itse aiheesta luin ensikerran.

Löysin yhdestä Hyvinkään paloittelusurman ajoilta säilömästäni iltasanomista tähän liittyvän pätkän..

Torniossa rituaalimurha 1991 (IS 19.3.1999)

”Hyvinkään kaatopaikkamurha ei ole ainoa Suomessa tehty rituaalimurhaksi luokiteltu henkirikos. Torniossa tapahtui vuonna 1991 surma, jonka taustalla oli outoja riittejä.

Kysymys oli kolmesta ruotsalaisesta, jotka opiskeltuaan ”maailmanparannusta” valitsivat joukostaan yhden, joka joutui meditointi-istunnossa uhriksi.

Loppukesällä 1991 järjestettiin Suomessakin leirejä, joita johtivat ”micmac-intiaaneiksi” itseään nimittäneet ulkomaalaiset. Tällaiseen Oulussa järjestettyyn leiriin osallistui myös kolme 25-27-vuotiasta ruotsalaista.

Poistuttuaan leiriltä miehet jatkoivat Tornioon ja majoittuivat silloiseen matkustajakoti Hetaan. Eräänä aamuna matkustajakodin emännöitsijä Helvi Hakomäki kuuli karmean huudon ruotsalaisten huoneesta.

Huutoa edelsi outojen loitsujen luenta, joka kuului oven läpi. Kun poliisi tunkeutui kynttilöillä valaistuun huoneeseen, sieltä löytyi kolme alastonta miestä, joista yksi makasi hengettömänä vuoteella. Häntä oli isketty teräaseella rintaan ja sydän oli kaivettu esiin.

Kuulusteluissa toinen pidätetyistä miehistä sanoi, että tarkoitus oli ”ajaa pahat henget pois”. Ne piti kaivaa pois ruumiista, mies selitti viranomaisille ja myöhemmin oikeudelle.

Kohtalokkaaseen yölliseen istuntoon oli liitetty myös sukupuolirituaaleja.

Kumpaakaan miehistä ei oikeudessa tuomittu. Puukottajan todettiin tehneen tapon syyntakeettomassa tilassa.”


Yhdellä ruotsalaisella foorumilla oli tapauksesta myös lyhyt keskustelu, jossa tiedettiin päätekijän sairastaneen skitsofreniaa ja päässeen hoidosta n. vuosi murhan jälkeen. Noista tekstissä mainituista intiaaneista löytynee enemmän tietoa hakusanalla 'iriadamantit'.

Kaivoin tämän vanhan rituaalimurhajutun esille, kun löysin siitä jutun 1992-vuoden Rikospostista. Lopputulos oli kyllä raaka, mutta eipä tästä koomisiakaan piirteitä puutu:

25.10.1991 Matkustajakoti Hetan omistaja Helvi Hakomäki nousi varhain ylös valmistaakseen asukkaille aamupalaa. Huoneessa nro 4 asusteli kolme ruotsalaista nuorta, Peter Hurtig, 25, Björn Graneli, 27 sekä Christer Rosengren, 25. He olivat oleskelleet Hetassa jo muutamia päiviä ja Hetan omistaja tiesi, että miehet olivat kasvissyöjiä. Miehet eivät osallistuneet aamuruokailuun, vaan söivät aamuisin omia hedelmiä. Juomapuoli oli vettä, ei viinaa lainkaan. Juuri kun Hakomäki oli aloittanut askareet, hän kuuli kovan rääkäisyn asuintiloista.
-En ollut koskaan kuullut niin kovaa ihmisääntä...tarkemmin kun ajattelen, niitä rääkäisyjä taisi olla kaksi. Soitin heti poliisille, sillä ääni oli niin pelottava, etten uskaltanut itse mennä katsomaan.

Hakomäki avasi kuitenkin käytävään johtavan oven ja kuuli huoneesta raskasta hengitystä, jota ei osannut tarkemmin kuvata. Sitten alkoi kuulua eräänlaista laulua. Sanoista ei saanut selvää, mutta Hakomäen mukaan se kuulosti:
-Aum, aum, aum... Sitten kaikki hiljeni.
Poliisi saapui vajaan vartin kuluttua ja he haistoivat käytävään savun. Koputukseen ei vastattu. Ovi avattiin yleisavaimella. Huoneessa oli kolme alastonta miestä. Yhdellä oli rinnassa puukonreikä.
Varmuuden vuoksi pystyssä oleville miehille pantiin käsiraudat. Vainaja oli vielä lämmin.

Tornion poliisilaitoksella kävi ilmi, että kaikki olivat viettäneet aikaa "Mic-Mac"-intiaanien leirillä Oulun Sanginjoella. Ko. leiri oli kansanedustaja-professori Erkki Pulliaisen tutkimusprojekti, jossa tutkittiin luonnonkansojen tavalla tapahtuvaa metsien hoitoa, hyötykäyttöä ja luonnossa selviytymistä.

Hurtig oli saapunut leirille maleksimaan jo elokuussa. Lokakuun alkupäivinä sinne saapuivat Rosengren ja Graneli. Kolmikko ei juuri seurustellut muiden leiriläisten kanssa. Leirissä miehet eivät mitään rituaaleita suorittaneet, ainoastaan Graneli oli joskus käynyt metsämässä purkamassa paineitaan huutamalla. Graneli oli myös käynyt Intiassa.

20.10. kolmikko poistui leiriltä. Syyksi he olivat ilmoittaneet, ettei heitä kukaan rakasta. Intiaanit olivat ällikällä lyötyjä! Valkonaamoja oli ilmeisen vaikea ymmärtää.
Tappopäivänä miehet olivat pitäneet meditointitilaisuuksia.
-Hurtig oli ikäänkuin muissa maailmoissa ja puhui meille toisen äänellä, Graneli selosti.
-Hän käsitteli puheissaan, mitä me voisimme kolmestaan tehdä maailmassa. Mitä voitaisiin tehdä totuudelle, koko maailmalle ja rakkaudelle. Meillä oli koko ajan taistelu pahoja voimia vastaan.

Noin kolmen aikaan aamuyöllä oli jo yksi rituaali käyty läpi ja porukka oli väsynyt. Hurtig alkoi jakaa määräysiä, missä kukakin makailee. Käskyn jälkeen koko kolmikko makasi Hurtigin sängyssä, tämä itse keskellä. Rosengren oli siinä vaiheessa seonnut ja huuteli:
-Auta minua, auta minua...
-Minä olen täällä ja rakastan teitä, Hurtig oli vastannut.
Granel kertoi, että tässä vaiheessa Hurtig otti kaikilta housut pois.
-Makasimme sängyssä selällään, Hurtig veti minun ja Cristerin kädet sukuelimiensä päälle. Peter itse onanoi ja sai havaintoni mukaan useampia orgasmeja. Meditaatio kesti puoli tuntia. Sitten Hurtig peitteli itsensä lakanoilla ja kertoi olevansa Jonathan Seagull. Sitten Hurtig kantoi kaverinsa omiin sänkyihin ja puki näille alushousut. Mutta vielä piti tehdä yksi rituaali. Sytytettiin kynttilät ja Hurtig pesi kavereitaan kostealla pyyhkeellä.
Sitten Peter otti puukon. Hän leikkasi patjasta palasen ja sytytti sen tuleen. Hän heilutteli sitä Rosengrenin kasvojen edessä. Hurtig kysyi: -Kuka olet? Rosengren vastasi olevansa piru.
Hurtig viilsi puukolla kaksi ristiä Rosengrenin paljaaseen rintaan ja iski sitten aseen keskelle rintaa. Isku oli nopea.
Kuulusteluissa Hurtig kielsi kaiken sanomalla, ettei tiedä mistään intiaaneista mitään, sen enempää hän ei muistanut tuntevansa kavereitaan. Lopulta Hurtig valitsi mykän roolin.
Sormenjäljet puukosta ei antanut vastausta siihen, kumpi oli tekijä. Tilanne oli auki. Molemmat vangittiin, mutta kaksi viikkoa tapauksen jälkeen Graneli vapautettiin.

Kiitos Ailarille hyvistä referaateista, erityisesti tästä. Tämä oli alunperin tapaus, joka sai rikoskiinnostukseni heräämään, koska norkoilin 90-luvun alussa aivan muista syistä kyseisen matkakodin liepeillä ja tutustuin ensimmäisiin rikosharrastajiin, joita paikalla alkoi norkoilla myös. Myöhemmin tapaus keräsi myös kaikenlaisia huuhaa -intoilijoita, jotka olivat varmoja että talossa kummittelee. Juoruja tietysti liikkui saatananpalvonnasta intiaanien rituaalimurhiin, mutta itse luulen kyseessä olleen höyrähtäneet wannabe-mystikot, joista yksi oli vielä surullisin seurauksin skitsofreenikko.

Nuo "intiaanit" eivät sinänsä kuulu tähän, mutta he eivät olleet micmac -intiaaneja, vaan lähinnä ranskalaisista, belgialaisista ja kanadalaisista vaihtoehtoihmisistä koostuva Oulun yliopiston Suomeen kutsuma tutkimusryhmä. Ryhmän johtaja oli micmac, joten loogisesti lehdistö alkoi kutsua koko ryhmää intiaaneiksi.

Tässä torniolaisen pikkubändin Zacharius Carls Groupin biisi, joka (kevyesti) perustuu murhatapaukseen. Kurjaa, että ovat kuvanneet videon Riikassa eivätkä Torniossa. Omista arkistoista tai Googlen kuvahaulla ei löytynyt kuvaa Matkakoti Hetasta. Harmi, sillä kyseessä on kovin sympaattisen näköinen paikka.

http://www.youtube.com/watch?v=fR1EPgkV15o

PaulaDrew kirjoitti:Omista arkistoista tai Googlen kuvahaulla ei löytynyt kuvaa Matkakoti Hetasta. Harmi, sillä kyseessä on kovin sympaattisen näköinen paikka.

Vähän suunnittelin, että kesällä kävisin katsomassa Matkakoti Hetaa ja jos joku sitä ennen ei ole jo kuvia tänne laittanut niin voin laittaa

Matkakoti Hetaa ei enää löydy yritysrekisteristä, sen sijaan samassa osoitteessa (Saarenpäänkatu 39) sijaitsee näköjään Bed & Breakfast E-City. (Miksi yritysten nimet muuttuvat aina huonommiksi?) Toivottavasti kuitenkaan mitään isompaa julkisivuremonttia ei ole tehty, saataisiin sitten kuvia peliin viimeistään kesällä.

Nojopas oli juttu. Ihan selvinpäin tuollaisia juttuja, ja tappo päälle.
Olikohan joku näistä ruotsalaisintiaani, Kulkee sauva perseessä? Eihän tässä tosin ollut homostelua, mutta aavistuksen viherpiiperröstä ja mielenvikaisuutta kylläkin.

PPK 1993

Tornion rituaalimurha
Rikoskomisario Tapani Kursukangas

Lokakuussa 1991 tapahtui Ruotsin rajan pinnassa Tornion pikkukaupungissa henkirikos, joka herätti runsaasti huomiota varsinkin Ruotsin lehdistössä. Jutun osapuolet olivat ruotsalaisia ja tapahtumaan liittyi sellaisia erityispiirteitä, joiden vuoksi rikosta kutsuttiin julkisuudessa rituaalimurhaksi.

Lokakuun 25. päivänä 1991 varhain aamulla torniolaisen matkustajakoti Hetan omistaja soitti poliisin päivystykseen ja pyysi nopeasti poliisin apua. Ilmoittaja oli kuullut eräästä matkustajakodin alakerroksen huoneesta kovaa huutoa ja pelkäsi jonkin olevan hullusti.
Poliisipartio oli matkustajakodissa muutaman minuutin kuluttua. Tilanne oli rauhallinen eikä kolmen ruotsalaismiehen asumasta huoneesta kuulunut minkäänlaista ääntä. Matkustajakodin omistaja oli jo valmis peruuttamaan avunpyyntönsä, mutta poliisipartio ”haistoi palaneen käryä”. Majoitusliikkeen alakerran käytävällä oli tunnistettavissa lievää savun hajua ja poliisit halusivat siitä syystä tarkistaa huoneen.

Erikoislaatuinen näky
Koputtelun jälkeen matkustajakodin omistaja avasi huoneen oven avaimellaan. Oven avaamishetkellä sisäpuolella oli yksi mies oven kahvassa kiinni. Ilmeisesti hän oli tulossa avaamaan ja palasi sen jälkeen keskelle huoneen lattiaa.
Sisääntulijoita kohtasi hyvin järkyttävä ja erikoislaatuinen näky.
Ovella käynyt pienikokoinen mies seisoi keskellä lattiaa alastomana kädet ristissä rinnallaan. Hän seisoi liikkumatta ja tuijotti poissa olevan näköisenä huoneen ainoaan ikkunaan. Lattialla paloi kynttilä ja roskakorissa ovipielessä savusi vaatemytty. Toinen mies istui vapisevana pikkuhousut jalassa yhdellä sängyllä ja kolmas makasi elottoman näköisenä toisessa sängyssä.
Poliisimiehet kertoivat tajunneensa heti maakaavan miehen olevan kuollut. Hänen rinnassaan oli verinen puukonreikä, katossa ja lattialla oli jonkin verran veriroiskeita ja huoneen pesualtaasta löytyi verinen puukko. Ruumiin vieressä ja osittain myös kasvoilla oli palaneesta paperista tai kankaasta peräisin olevaa hiiltä ja tuhkaa.
Poliisit hälyttivät paikalle sairasauton, jolla haavoitettu mies vietiin sairaalaan, muut kaksi miestä pantiin käsirautoihin ja heidät kuljetettiin Tornion poliisilaitokselle. Käsirautojen esille ottamisen aikana keskellä lattiaa seissyt mies reagoi siihen ojentamalla kätensä rautojen kiinnittämiseksi. Miehet eivät vaikuttaneet päihtyneiltä eivätkä he puhuneet mitään.
Sängyssä maannut varmistui kuolleeksi heti kun hänet oli viety sairaalaan lääkärin tarkistettavaksi. Kuolinsyyksi todettiin oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa sydämeen ulottunut teräaseen pisto.

Tapaaminen intiaanileirillä
Henkirikoksen tutkinta määrättiin keskusrikospoliisin suoritettavaksi. Tutkinnan johto oli Rovaniemen aluetoimistosta ja tutkijoita Oulusta sekä Torniosta. Rikoksen uhri tunnistettiin Göteborgista kotoisin olevaksi 25-vuotiaaksi Mikael Larsson-nimiseksi mieheksi (asianosaisten nimet on muutettu).
Toinen pidätetyistä oli Karlstadista kotoisin oleva 25-vuotias kokki Paul Erikson ja toinen göteborgilainen 27-vuotias vailla ammattia oleva Bengt Grahn. Larsson ja Grahn olivat keskenään vanhoja ystäviä, ja Eriksonin he olivat tunteneet noin kolmen viikon ajan. Göteborgilaiset ystävykset olivat matkustelleet yhdessä aikaisemminkin ja tälle kohtalokkaalle matkalle he olivat lähteneet lokakuun alussa. Larsson ja Grahn saapuivat Suomeen lokakuun 2. päivänä 1991 mennäkseen tutustumaan Oulun lähistölle asettuneeseen intiaanileiriin. Leirissä asui lähes sata noin kymmentä eri kansallisuutta olevaa ihmistä, jotka pyrkivät elämään luonnosta saatavilla tarvikkeilla ja luonnon ehdoilla iriadamant-intiaanien tavoin. Leiriläiset eivät olleet aitoja intiaaneja. He olivat omaksuneet myös joitakin tapoja micmac-nimiseltä intiaaniheimolta. Leirin väki suoritti mm. luontoon liittyviä tutkimustöitä yliopistojen lukuun.
Paul Erikson oli saapunut samaan leiriin runsaan kuukauden aikaisemmin. Hän tutustui siellä göteborgilaisiin kaveruksiin ja kolmikko vietti aikaansa yhdessä hyvin paljon. Loppuvaiheessa he asuivatkin kolmisin omassa teltassaan. Ruotsalaiset tulivat hyvin toimeen muiden kanssa vaikkakin totesivat muutaman viikon kokeilun jälkeen, että intiaanien elämäntavat eivät heille sopineet. Ainoa huomiota herättänyt seikka oli sellainen, että yksi kolmikosta kävi jonkin kerran metsässä karjahtelemassa päästäen kertomansa mukaan tällä tavoin paineita ulos.

Intiaanitavat eivät heille sopineet
Lokakuun 20. päivänä ruotsalaiskolmikko päätti lähteä leiristä. He matkustivat Tornioon tarkoituksenaan mennä edelleen Haaparannalle. He eivät löytäneet Haaparannalta itselleen sopivaa majoitusta ja jäivät siitä syystä Tornioon. He löysivät matkustajakoti Hetan sattumalta erään paikallisen naisen opastuksella. Miehet varasivat itselleen kaksi majoitushuonetta, mutta oleskelivat pääosan ajastaan toisessa kolmen petipaikan huoneessa.
Miehet maksoivat asumisensa Ruotsin kruunuilla aina yhdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Paul Erikson tuntui toimivan porukan rahoittajana ja ilmeisesti hän oli ainoa, jolla oli varoja. Matkustajakodin omistajarouva kertoi miesten eläneen hyvin siististi ja omissa oloissaan. He eivät olleet käyttäneet alkoholia eivätkä muitakaan päihteitä tai huumeita. He oleskelivat kolmisin pääasiassa omassa huoneessaan eikä heidän luonaan käynyt ketään vieraita. Ruokansa he hankkivat itse ja söivät rouvan havaintojen mukaan vain vihanneksia ja kasviksia.
Yksi miehistä pyysi rouvalta kynttilän ja antoi siitä kaksi pussia riisiä. Sen verran majatalon omistajalla oli itsekin vastaavanlaisia asioita harrastaneena havaintoja, että hän arveli miesten harjoittavan huoneessaan jonkinlaista meditointia. Poliisien saapuessa surma-aamuna matkustajakotiin rouva kertoi heille, että ruotsalaisten huoneessa manataan ulos traumoja. Rouva oli kuullut aamulla varhain laulun kaltaista ääntä missä toistui sana ”aum”.

Miehet vangitaan
Tornion kihlakunnanoikeus vangitsi Paul Eriksonin ja Bengt Grahnin epäiltyinä syylliseksi tappoon. Tutkimuksia vaikeutti aluksi se, että Paul ei muistanut tai ei halunnut muistaa surmaan liittyvistä tapahtumista mitään. Sen sijaan Bengt kertoi asiasta hyvin yksityiskohtaisesti ja kertoi Paulin iskeneen puukolla Mikaelia rintaan. Isku oli tapahtunut moni vaiheisten rituaalien huipennukseksi.
Tilanteessa, missä yksi läsnä olleista kertoi toisen tehneen surmatyön yksinään, ja missä syylliseksi väitetty ei muistanut mitään, askarrutti tietenkin se, puhuiko Bengt totta ja onko hän täysin viaton rituaalimenoissa kuitenkin mukana oltuaan. Lopputulokseksi Bengtin osalta tuli se, että hänet vapautettiin kymmenen päivän tutkintovankeuden jälkeen. Tutkimuksissa ei todettu mitään sellaista, että hän olisi osallistunut surmatekoon yllyttäjänä tai muunkaanlaisena avunantajana.
Jutun tapahtumien yksityiskohdista saadut tiedot perustuvat pitkälle Bengtin kuulustelukertomuksiin. Paul ei missään vaiheessa puhunut tapahtumayön vaiheista juuri mitään. Aluksi hän ei sanonut muistavansa mitään koko syksyn tapahtumista. Hän ei kuitenkaan varsinaisesti kiistänytkään surmanneensa Mikaelia, mutta esitti käsityksenään, että hänessä oli ollut jokin ulkopuolinen voima johdattelemassa hänen tekemisiään.

Meditoijat, maailman pelastajat
Bengt ja Mikael olivat harrastaneet aikaisemmin meditaatiota (meditaatio, meditointi = filosofista tai uskonnollista mietiskelyä) ja osallistuneet tiettävästi alan kursseillekin. Paulilla ei vastaavaa kokemusta ollut ja hän toikin heidän yhteisiin meditaatiotilaisuuksiinsa omia sovellutuksiaan.
Tutkimuksissa ei ilmennyt mitään varsinaista uskonlahkoa tai aatetta, jonka kannattajiksi kukaan kaveruksista olisi todettu. Antamiensa lausuntojen mukaan heidän tarkoituksenaan oli meditaation avulla puhdistautua kaikesta pahasta ja ryhtyä sen jälkeen pelastamaan maailmaa.
Kolmikko meditoi Torniossa ollessaan päivittäin ja öisinkin. Bengtin kertoman mukaan Paul otti siellä ohjat käsiinsä ja alkoi johtaa mietiskelytilaisuuksia.
Välillä Paul oli puhunut jonkun toisen äänellä ikään kuin ulkopuolisena. Hän oli puheissaan käsitellyt sitä, mitä he kolme voisivat tehdä totuuden, rakkauden ja maailman pelastamiseksi. Heidän piti ensin itse puhdistautua ja käydä sen vuoksi taistelu pahoja voimia vastaan. Bengt kertoi tunteneensa yhdessä Mikaelin kanssa pelkoa pahojen voimien vuoksi, mutta Paul ei ollut ilmaissut mitään, mikä olisi kertonut hänelläkin olleen pelkoja.

Rituaalimenot
Bengtin lausuntojen mukaan viimeisen illan ja yön meditaatiorituaalit Paul johti yksinään. Bengt kertoi pelänneensä samoin kuin Mikaelkin, mutta he olivat päättäneet katsoa mitä tulee tapahtumaan. Paul oli vakuuttanut toisille, että kun teemme kaiken tämän läpi, me kolme voimme pelastaa maailman.
Kolmikko harjoitti Paulin johtamia rituaaleja koko illan ja yön lyhyitä taukoja lukuun ottamatta.
Aamuyöllä Paul määräsi kaikki riisuutumaan alastomiksi ja makaamaan yhteen sänkyyn. Tilanteessa ei kuitenkaan tapahtunut varsinaista homoseksuaalista kanssakäymistä, eikä tutkimusten aikana ilmennyt muutoinkaan kenelläkään heistä olleen homoseksuaalisia suhteita. Tapahtuma kuului lähinnä puhdistautumisrituaaliin. Maatessaan toisten keskellä vatsallaan kädet levällään Paul oli sanonut olevansa Jonathan Seagull.
Sänkyrituaalin jälkeen Paul kantoi Mikaelin tämän omaan sänkyyn ja ohjasi Bengtin myös vuoteeseensa. Paul pesi toiset ja itsensä märällä vaatteella ja jakoi kaikille ruokaa. Hän määräsi toiset istumaan sängyillä palava kynttilä kädessä. Muut kuin Paul ei saanut puhua mitään. Paul otti esille puukon, jota oli käytetty ruokailuvälineenä. Se oli suomalainen tavallisen kokoinen Leuku-puukko, jonka Bengt kertoi nähneensä Paulilla jo Oulussa.
Paul leikkasi palan oman sänkynsä patjanpäällyskankaasta. Hän otti omasta rannekellostaan rannekkeen irti ja laittoi sen roskakoriin. Sen jälkeen Paul laittoi kellon kangaspalan päälle ja rullasi kankaan siten että kello jäi sen sisälle.
Tämän jälkeen Paul sytytti kankaan lattialla olleesta kynttilästä ja ryhtyi heiluttamaan savuavaa "suitsuketta” Mikaelin kasvojen edessä. Paul ei puhunut tässä vaiheessa mitään ja Mikael istui sängyllä silmät kiinni. Paulin tarkoituksena oli savunhajun avulla karkottaa pahat voimat pois Mikaelista. Rituaalin jälkeen Paul heitti savuavan kankaan roskakoriin.

Rituaali ei tehoa "pahaan"
Bengtin kertoman mukaan Paul otti seuraavaksi käteensä saman puukon, millä oli leikannut kangasta. Hän määräsi toiset istumaan edelleen sängyllä ja pitämään silmät kiinni. Bengt kertoi kuitenkin välillä avanneensa silmänsä tarkkaillakseen Paulia ja estääkseen itseään vajoamasta syvään transsitilaan. Paul oli välillä itkenyt ja valittanut sitä, ettei ollut onnistunut saamaan pahoja henkiä pois Mikaelista.
Savuttamisen jälkeen Paul iski nyrkillään Mikaelia useita kertoja rintaan ja potkaisikin häntä pari kertaa. Tässä vaiheessa Mikael huusi voimakkaasti ja Bengtin mukaan hän oli hyvin peloissaan. Lyöntien jälkeen Paul karjaisi hyvin voimakkaasti. Mikael oli kaatunut lyöntien ja potkujen voimasta selälleen sänkyyn.
Nyt Paul otti vielä esiin palan muovia, jonka hän sytytti ja mainitsi sen haisevan pahalle. Hän liikutteli palavaa muovinpalaa Mikaelin kasvojen yläpuolella. Koska edellä kerrotut keinot eivät Paulin mielestä tehonneet ja poistaneet pahoja voimia Mikaelista, hän otti jälleen puukon käteensä ja piirsi puukon kärjellä Mikaelin rintaan kaksi toistensa kanssa ristikkäin olevaa naarmua. Naarmuista ei juuri vuotanut verta. Mikael ei tässäkään vaiheessa mitenkään vastustellut Paulin toimenpiteitä. Kumpikaan ei puhunut mitään tuossa tilanteessa ja Mikael oli Bengtin mielestä ikään kuin muissa maailmoissa.
Naarmuttamisen jälkeen Paul yhtäkkiä ja Bengtin mielestä yllättäen iski yhden kerran puukolla Mikaelia rintaan. Mikael huusi lyönnin saatuaan ja eli Bengtin arvion mukaan kahden minuutin ajan puukottamisen jälkeen. Paul vei puukon huoneessa olleeseen käsienpesualtaaseen. Puukon terä oli kauttaaltaan verinen ja verta oli roiskahtanut myös kattoon siinä vaiheessa, kun Paul vetäisi teräaseen pois Mikaelin rinnasta.
Paul ei puhunut puukottamisen jälkeen mitään. Hän avasi huoneen ikkunan ja siirtyi seisomaan keskelle lattiaa tuijottaen ikkunan suuntaan. Hän oli samassa asennossa ja paikassa poliisien tullessa jonkin ajan kuluttua huoneeseen.
Bengt kertoi vielä, että Paul piti heitä niin vallassaan, että mikäli puukon käyttö olisi kohdistunut häneen, hän ei olisi voinut tai uskaltanut vastustaa Paulia millään tavoin. Bengtin käsityksen mukaan rituaalissa piti käydä vain henkien taistelua, eikä etukäteen ollut mitään puhetta tai viitteitä puukon käyttämisestä. Bengt ei kertomansa mukaan voinut eikä uskaltanut puuttua Paulin toimintaan.
Mikael itsekään ei yrittänyt estää tai torjua Paulin käyttämiä toimenpiteitä. Mikael oli Bengtin mukaan siinä uskossa, että hänessä oli pahoja voimia, jotka täytyi saada ajetuksi pois. Bengt kertoi pahojen voimien yrittäneen häneenkin, mutta ne oli saatu torjutuksi yhdessä henkisin torjuntakeinoin. Paha henki oli kuitenkin onnistunut pääsemään Mikaeliin ja sen poistamiseksi rituaalienot olivat tarpeellisia.

Ei huumeita eikä alkoholia
Tutkimuksissa todettiin, että kukaan kolmesta miehestä ei ollut nauttinut mitään päihteitä tai huumeita. Paul käyttäytyi kuulusteluissa pääosin rauhallisesti kertoen, ettei muista Oulun intiaanileirin eikä Torniossa asumisen ajoilta yhtään mitään. Bengt ja Mikael olivat aluksi olleet hänelle tuntemattomia henkilöitä. Paulin käytös oli välillä laskelmoivaa ja hän pyrki ottamaan johdon käsiinsä kuulustelutilaisuuksissa. Hän pyrki määräilemään ketkä saavat olla kuulustelussa läsnä ja ketkä ei.
Myöhemmässä vaiheessa Paulkin alkoi muistaa surmayötä edeltäviä tapahtumia mutta ei itse pääasiaa.

Viimeinen puhdistautuminen
Hän kertoi mm. toisten kehottaneen häntä varasta maan auton, jolla olisi lähdetty Torniosta jonnekin etelään. Suunnitelma oli edennyt niin pitkälle, että Paul oli istunut eräässä käynnissä olleessa taksissa, josta kuljettaja oli hetken poissa. Hän ei kuitenkaan ollut osannut lähteä autolla liikkeelle ja kuljettaja oli saapunut paikalle karkottaen Paulin tiehensä.
Kaveruksilla oli tarkoitus lähteä Torniosta loka kuun 25. päivänä eli samana päivänä, jolloin surmatyö tapahtui. He olivat pakanneet jo tavaransa reppuihin ja kasseihin.
Heidän piti puhdistautua lopullisesti viimeisenä yönä ja lähteä sitten tuntemattomina parantamaan ja pelastamaan maailmaa.

Ratkaisu
Paul sai syytteen taposta ja asian ensikäsittelyssä hänet määrättiin mielentilatutkimukseen. Puolen vuoden tutkimusten jälkeen todettiin, että Paul on ollut teon tehdessään täysin syyntakeeton eli ymmärrystä vailla. Hän oli jopa niin sekaisin, ettei häntä voinut tuoda edes oikeuteen, vaan hänellä oli oikeuskäsittelyssä edustaja.
Hänet jätettiin sen vuoksi tuomitsematta rangaistukseen ja hänen hoitonsa jatkuu mielisairaalassa. Mielentilatutkimukset ja oikeuskäsittelyt suoritettiin Suomessa.