Poliisin määritelmä järjestäytyneestä rikollisuudesta
Lähetetty: Ti Helmi 26, 2013 3:26 pm
Järjestäytynyt rikollisuus
Suomen lainsäädännössä järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa, tietyn ajan koossa pysyvää ja rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista on säädetty vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus.
Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin piirissä on järjestäytyneelle rikollisryhmälle asetettu muita kriteerejä.
Suomessa tuomioistuin on muutamassa tapauksessa katsonut henkilöiden muodostaneen huumausainerikosten tekemistä varten erityisesti järjestäytyneen ryhmän.
Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa
Suomessa toimivat järjestäytyneet rikollisryhmät jaetaan ns. EU-kriteerit täyttäviin ja muihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. EU-ryhmiksi luokitellut täyttävät järjestäytyneen rikollisuuden ns. EU-kriteerit, joita ovat mm. toiminnan vakiintuneisuus ja pitkäaikaisuus sekä jäsenten suhteellisen pieni vaihtuvuus. Nämä ryhmät ovat viime vuosina kasvattaneet selvästi jäsenmääräänsä. Muut kuin EU-ryhmät ovat usein lyhytaikaisesti toimivia, yksittäisten rikosten tai rikoskokonaisuuksien tekemistä varten perustettuja ryhmiä tai verkostoja.
Rikollisryhmät ovat keskenään hyvin erilaisia. Osa toimii hyvin vakiintuneesti ja organisoituneesti. Rikollisten eliitillä on käytössään huomattavat taloudelliset resurssit, joilla he pystyvät hankkimaan ryhmänsä käyttöön eri alojen palveluja, asiantuntemusta ja esim. huipputekniikkaa. Toisessa ääripäässä ovat muutamien rikollisten löyhät yhteenliittymät. Samat henkilöt voivat kuulua useisiin eri ryhmiin tai toimia niiden kanssa yhteistyössä esim. alihankkijoina.
Rikollisryhmien sisällä vallitsee usein selkeä hierarkia ja työnjako. Monet ryhmät ovat erikoistuneet tietyntyyppiseen rikolliseen toimintaan, jossa ne myyvät palveluksiaan muille rikollisryhmille. Rikollisryhmät muodostavat eri leirejä, joiden keskinäinen kilpailu vaikutusvallasta on kiristynyt ja sisäinen yhteistyö puolestaan tiivistynyt.
Poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten keräämäämään rikostiedustelutietoon perustuvien tilastojen mukaan järjestäytyneiden rikollisryhmien ja niiden jäsenten kokonaismäärät vaihtelevat jonkin verran vuosittain. ovat jonkin verran vähentyneet parin viime vuoden aikana. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuvuosina määrät jonkin verran vähenivät, mutta lähtivät jälleen nousuun vuosikymmenen taitteessa. Vuoden 2012 lopussa ryhmiä oli viranomaistietojen mukaan toiminnassa noin 80 ja niissä oli yhtensä noin 1 200 jäsentä. Ryhmistä 58 luokiteltiin EU-kriteerit täyttäviksi.
Ryhmät toimivat kansainvälisesti
Rikollisella toiminnalla tavoitellaan mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Sen saavuttamiseksi rikolliset ryhmittyvät ja verkostoituvat samaan tapaan kuin laillisen talouselämän toimijatkin. Järjestäytyneille rikollisryhmille on koko 2000-luvun ajan ollut leimallista toiminnan ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen. Kehitys jatkunee edelleen, koska rikoksia on helppo toteuttaa ja rikosvastuuta pakoilla hyödyntämällä henkilöiden, pääomien ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta.
Suomessa toimiva järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti suomalaista. Ulkomaalaistaustaisia ryhmiä on vain muutama. Suomalaisryhmiin kuuluu jonkin verran ulkomaalaisia, eniten lähialueiden maiden kansalaisia. Useimmilla järjestäytyneillä rikollisryhmillä on kuitenkin kontakteja ja yhteistyötä ulkomaisten, erityisesti Venäjällä ja Baltian maissa toimivien rikollisryhmien kanssa, jotka mm. toimittavat kotimaisille ryhmille laitonta tavaraa tai palveluja.
Kansainvälistymisen lisäksi uuden teknologian lisääntyvä hyödyntäminen rikollisuudessa on konkretisoitunut useissa Keskusrikospoliisin viime vuosina tutkimissa rikoskokonaisuuksissa.
Talousrikollisuuden osuus kasvussa
Varsinkin EU-kriteerit täyttävät rikollisryhmät toimivat yleensä monialaisesti. Osa ryhmistä on siirtänyt toiminnan painopistettä huumausainekaupasta talousrikollisuuteen, jossa tuotot ovat paremmat, kiinnijäämisriski pienempi ja rangaistustaso selvästi alhaisempi kuin huumerikollisuudessa. Ryhmät ovat mukana erityisesti rakennus-, siivous- ja ravintola-alojen yritystoiminnassa, johon liittyy mm. tulojen salaamista, pimeitä palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.
Suurelle osalle rikollisryhmistä huumausaineiden salakuljetus ja levitys ovat kuitenkin edelleen pääasiallinen tulonlähde. Vaikka huumeiden käytön kasvu on tasaantunut, Suomessa on kymmeniätuhansia eri huumeiden vakituisia tai satunnaisia käyttäjiä, jotka takaavat aineiden tasaisen kysynnän.
Hit-and-run -rikollisuus yleistynyt
Omaisuusrikollisuudessa on yleistynyt ulkomailta johdettu hit-and-run -tyyppinen rikollisuus. Kyseessä ovat sarjoina tehdyt ryöstöt, murrot ja varkaudet, joissa tekijät tulevat Suomeen vain toteuttamaan ennalta suunnitellut rikokset ja poistuvat saman tien.
Toiminta on suurelta osin järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvaa. Rikollisryhmä lähettää etukäteen Suomeen tiedustelijat, jotka valitsevat kohteet, osoittavat ne myöhemmin maahan tuleville varsinaisten rikosten tekijöille ja kätkevät saaliin. Anastetun omaisuuden kuljettavat maasta pois siihen värvätyt henkilöt mm. laillisen rahtiliikenteen joukossa. Omaisuusrikossarjojen tekijöistä suuri osa on Virosta, Liettuasta, Romaniasta tai Puolasta.
Maksukorttirikollisuus lisääntyy
Myös maksukortteihin ja muihin maksuvälineisiin kohdistuvat identiteettivarkaudet kuuluvat monien ulkomaisten rikollisryhmien, erityisesti bulgarialaisten ja romanialaisten toimintaan. Suomessa on tavattu jatkuvasti ulkomaisia rikollisryhmiä, jotka ovat kopioineet maksukorttitietoja tai väärinkäyttäneet aiemmin Suomessa kopioituja maksukortteja. Ryhmien toiminta on heijastunut suoraan poliisille ilmoitettujen maksuvälinepetosten määrien ja niistä seuranneiden taloudellisten tappioiden merkittävänä kasvuna.
Suomi on toistaiseksi säästynyt suurta vahinkoa aiheuttaneilta tietoverkkorikoksilta, mutta niistä saatu rikoshyöty on kasvanut voimakkaasti täälläkin. Kiinnijäämisriskiä vähentävät näissä rikoksissa oleellisesti globaalit kommunikaatioväylät, internet ja mobiililaitteet, jotka mahdollistavat rikoksen eri vaiheisiin erikoistuneiden rikollisten anonyymin kohtaamisen ja yhteistyön.
Suomen lainsäädännössä järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa, tietyn ajan koossa pysyvää ja rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista on säädetty vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus.
Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin piirissä on järjestäytyneelle rikollisryhmälle asetettu muita kriteerejä.
Suomessa tuomioistuin on muutamassa tapauksessa katsonut henkilöiden muodostaneen huumausainerikosten tekemistä varten erityisesti järjestäytyneen ryhmän.
Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa
Suomessa toimivat järjestäytyneet rikollisryhmät jaetaan ns. EU-kriteerit täyttäviin ja muihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. EU-ryhmiksi luokitellut täyttävät järjestäytyneen rikollisuuden ns. EU-kriteerit, joita ovat mm. toiminnan vakiintuneisuus ja pitkäaikaisuus sekä jäsenten suhteellisen pieni vaihtuvuus. Nämä ryhmät ovat viime vuosina kasvattaneet selvästi jäsenmääräänsä. Muut kuin EU-ryhmät ovat usein lyhytaikaisesti toimivia, yksittäisten rikosten tai rikoskokonaisuuksien tekemistä varten perustettuja ryhmiä tai verkostoja.
Rikollisryhmät ovat keskenään hyvin erilaisia. Osa toimii hyvin vakiintuneesti ja organisoituneesti. Rikollisten eliitillä on käytössään huomattavat taloudelliset resurssit, joilla he pystyvät hankkimaan ryhmänsä käyttöön eri alojen palveluja, asiantuntemusta ja esim. huipputekniikkaa. Toisessa ääripäässä ovat muutamien rikollisten löyhät yhteenliittymät. Samat henkilöt voivat kuulua useisiin eri ryhmiin tai toimia niiden kanssa yhteistyössä esim. alihankkijoina.
Rikollisryhmien sisällä vallitsee usein selkeä hierarkia ja työnjako. Monet ryhmät ovat erikoistuneet tietyntyyppiseen rikolliseen toimintaan, jossa ne myyvät palveluksiaan muille rikollisryhmille. Rikollisryhmät muodostavat eri leirejä, joiden keskinäinen kilpailu vaikutusvallasta on kiristynyt ja sisäinen yhteistyö puolestaan tiivistynyt.
Poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten keräämäämään rikostiedustelutietoon perustuvien tilastojen mukaan järjestäytyneiden rikollisryhmien ja niiden jäsenten kokonaismäärät vaihtelevat jonkin verran vuosittain. ovat jonkin verran vähentyneet parin viime vuoden aikana. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuvuosina määrät jonkin verran vähenivät, mutta lähtivät jälleen nousuun vuosikymmenen taitteessa. Vuoden 2012 lopussa ryhmiä oli viranomaistietojen mukaan toiminnassa noin 80 ja niissä oli yhtensä noin 1 200 jäsentä. Ryhmistä 58 luokiteltiin EU-kriteerit täyttäviksi.
Ryhmät toimivat kansainvälisesti
Rikollisella toiminnalla tavoitellaan mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Sen saavuttamiseksi rikolliset ryhmittyvät ja verkostoituvat samaan tapaan kuin laillisen talouselämän toimijatkin. Järjestäytyneille rikollisryhmille on koko 2000-luvun ajan ollut leimallista toiminnan ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen. Kehitys jatkunee edelleen, koska rikoksia on helppo toteuttaa ja rikosvastuuta pakoilla hyödyntämällä henkilöiden, pääomien ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta.
Suomessa toimiva järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti suomalaista. Ulkomaalaistaustaisia ryhmiä on vain muutama. Suomalaisryhmiin kuuluu jonkin verran ulkomaalaisia, eniten lähialueiden maiden kansalaisia. Useimmilla järjestäytyneillä rikollisryhmillä on kuitenkin kontakteja ja yhteistyötä ulkomaisten, erityisesti Venäjällä ja Baltian maissa toimivien rikollisryhmien kanssa, jotka mm. toimittavat kotimaisille ryhmille laitonta tavaraa tai palveluja.
Kansainvälistymisen lisäksi uuden teknologian lisääntyvä hyödyntäminen rikollisuudessa on konkretisoitunut useissa Keskusrikospoliisin viime vuosina tutkimissa rikoskokonaisuuksissa.
Talousrikollisuuden osuus kasvussa
Varsinkin EU-kriteerit täyttävät rikollisryhmät toimivat yleensä monialaisesti. Osa ryhmistä on siirtänyt toiminnan painopistettä huumausainekaupasta talousrikollisuuteen, jossa tuotot ovat paremmat, kiinnijäämisriski pienempi ja rangaistustaso selvästi alhaisempi kuin huumerikollisuudessa. Ryhmät ovat mukana erityisesti rakennus-, siivous- ja ravintola-alojen yritystoiminnassa, johon liittyy mm. tulojen salaamista, pimeitä palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.
Suurelle osalle rikollisryhmistä huumausaineiden salakuljetus ja levitys ovat kuitenkin edelleen pääasiallinen tulonlähde. Vaikka huumeiden käytön kasvu on tasaantunut, Suomessa on kymmeniätuhansia eri huumeiden vakituisia tai satunnaisia käyttäjiä, jotka takaavat aineiden tasaisen kysynnän.
Hit-and-run -rikollisuus yleistynyt
Omaisuusrikollisuudessa on yleistynyt ulkomailta johdettu hit-and-run -tyyppinen rikollisuus. Kyseessä ovat sarjoina tehdyt ryöstöt, murrot ja varkaudet, joissa tekijät tulevat Suomeen vain toteuttamaan ennalta suunnitellut rikokset ja poistuvat saman tien.
Toiminta on suurelta osin järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvaa. Rikollisryhmä lähettää etukäteen Suomeen tiedustelijat, jotka valitsevat kohteet, osoittavat ne myöhemmin maahan tuleville varsinaisten rikosten tekijöille ja kätkevät saaliin. Anastetun omaisuuden kuljettavat maasta pois siihen värvätyt henkilöt mm. laillisen rahtiliikenteen joukossa. Omaisuusrikossarjojen tekijöistä suuri osa on Virosta, Liettuasta, Romaniasta tai Puolasta.
Maksukorttirikollisuus lisääntyy
Myös maksukortteihin ja muihin maksuvälineisiin kohdistuvat identiteettivarkaudet kuuluvat monien ulkomaisten rikollisryhmien, erityisesti bulgarialaisten ja romanialaisten toimintaan. Suomessa on tavattu jatkuvasti ulkomaisia rikollisryhmiä, jotka ovat kopioineet maksukorttitietoja tai väärinkäyttäneet aiemmin Suomessa kopioituja maksukortteja. Ryhmien toiminta on heijastunut suoraan poliisille ilmoitettujen maksuvälinepetosten määrien ja niistä seuranneiden taloudellisten tappioiden merkittävänä kasvuna.
Suomi on toistaiseksi säästynyt suurta vahinkoa aiheuttaneilta tietoverkkorikoksilta, mutta niistä saatu rikoshyöty on kasvanut voimakkaasti täälläkin. Kiinnijäämisriskiä vähentävät näissä rikoksissa oleellisesti globaalit kommunikaatioväylät, internet ja mobiililaitteet, jotka mahdollistavat rikoksen eri vaiheisiin erikoistuneiden rikollisten anonyymin kohtaamisen ja yhteistyön.
Aihe on minusta kiinnostava, ja olisi jännä kuulla, onko jollakin oikeasti tietoa tai kokemuksia siitä, että romanirikollisuudessa olisi niin selvät hierarkiat, että voidaan aikuisten oikeasti puhua järjestäytyneestä rikollisuudesta.