MURHA.INFO

Tämä tapaus on mainittu lyhyesti ketjussa Yleiskatsaus: Kadonneista viisi prosenttia surmattu?. Kun nyt olen saanut käsiini katoamista käsittelevän lehtijutun, on kenties paikallaan avata aiheesta erillinen ketju.
En ole löytänyt tapauksesta mitään tietoa verkosta, en suomeksi enkä saksaksi, joten tässä tulee tuo artikkeli kokonaisuudessaan.
----------
Nykyposti 11 / 1982 (marraskuu):

Saksalaispariskunnan katoaminen Kevon luonnonpuistoon on edelleen arvoitus:
KATOSIVATKO HE TAHALLAAN?

(Teksti: Veikko Erkkilä)

Horst-Dieter Rabe ja Annemarie Sablowsky lomailivat viime kesäkuussa Utsjoella. He liikkuivat autolla ja näyttivät viettävän normaalia kiireetöntä kesälomaa.
Viimeinen havainto heistä on kesäkuun lopulta, jolloin heidän jälkensä näkyivät viime lumilla. Jäljet johtivat Kevon luonnonpuistoon. Kaikki muu onkin sitten hämärän peitossa. Yhteistä itsemurhaa pidetään eräänä mahdollisuutena.

Saksan lehdistössä on arvailtu, että Annemarie Sablowsky, 47, ja Horst-Dieter Rabe, 46, olisivat joutuneet karhun syömiksi.
Vaikka tämä olettamus onkin esitetty hyvin vahvana, ei se voi kuitenkaan mahtua niiden vaihtoehtojen joukkoon, joista oikea syy pariskunnan katoamiselle löytyy - jos löytyy. Utsjoella ei nimittäin ole karhuja, mutta sen asian harvat saksalaiset tietävät. Sitä paitsi karhun syömästa ihmisestä jää aina jotain jäljelle.
Annemarie Sablowsky ja Horst-Dieter Rabe tulivat Utsjoelle kuluvan vuoden kesäkuussa ja majoittuivat Utsjoen matkailuhotelliin. He liikkuivat omalla autolla ja he näyttivät viettävän kiireetöntä lomaa. Varsinainen lomakausi ei ollut vielä alkanut.
Pariskunta kävi Norjassa vuokraamallaan autolla. Auton vuokraamiseen oli varmaankin syynä se, että omassa autossa ei ollut talvirenkaita ja Norjan teillä oli liukkaat kelit.
Sitten kesäkuun loppupuolella Raben ja Sablowskyn auto seisoi Kevon luonnonpuistoon johtavan polun päässä paikoitusalueella. Lumessa näkyi heidän jälkensä ja ne johtivat puistoalueelle. Jälkiin ei kiinnitetty silloin mitään huomiota.
Jälkiä alettiin muistella myöhemmin eli siinä vaiheessa, kun hotellissa alettiin kaivata pariskuntaa. Heidän huonevarauksensa aika täyttyi, eikä heitä kuulunut hotelliin, jossa oli heidän tavaransakin.
Siinä vaiheessa heitä alettiin etsiä ja heidän autonsa löydettiin Kevon luonnonpuiston portilta.
Sää oli jatkunut kylmänä ja pariskunnan selviämismahdollisuuksia tunturialueella alettiin pitää olemattomina.

Etsinnät alkoivat kuukausi katoamisesta

Kun täysipainoiset etsinnät aloitettiin, olivat Rabe ja Sablowsky olleet kadoksissa noin kuukauden ajan.
Kevojoen rannalta löydettiin lautta, jonka arveltiin kadonneen pariskunnan tekemäksi. Lautta oli tehty keloista, ja ne oli sidottu yhteen nahkaremmeillä. Lauttaa rakennettaessa oli käytetty myös kirvestä.
- Lautta ei ole sittenkään kadonneiden tekemä. Tältä näyttää, sanoo Inarin nimismies Risto Lampela.
- Pariskunnalla ei ollut käytettävissään kirvestä. On tietysti mahdollista, että kadonneet olisivat silti lauttaa käyttäneet.
Lautan löytymisen jälkeen sammakkomiehet etsivät kadonneita Kevojoesta.
Kevon luonnonpuiston maastoja on haravoitu ihmisvoimin ja helikopterien avulla. Mitään merkkejä kadonneista ei ole löytynyt.
Annemarie Sablowsky ja Horst-Dieter Rabe eivät ole naimisissa eikä kummallakaan ole perhettä Saksassa.
Molemmat ovat kotimaassaan pankkivirkailijoita. Heidän ammattinsa onkin herättänyt epäilyjä mahdollisten kavallusrikosten pakoilemisesta. Mutta epäilyt ovat ainakin tähän saakka olleet turhia, heidän taustallaan ei ole minkäänlaisia rikoksia. Inarin poliisi on jo selvittänyt nämä kysymykset Interpolin ja Saksan suurlähetystön kanssa.

Ovatko he vielä jossain elävinä?

Mutta silti kysytään, katosivatko nämä ihmiset tahallaan. Ovatko he ehkä jossakin, missä haluavat jostain syystä olla tavoittamattomissa.
Valokuvat Annemarie Sablowskysta ja Horst-Dieter Rabesta on lähetetty Saksasta poliisillemme kadonneiden tunnistamista varten. Lähtökohtana on ollut ajatus, että kadonneet eivät olisikaan kuolleina luonnonpuistossa, vaan eläisivät jossakin.
- Monet vaihtoehdot ovat todennäköisiä niin kauan kuin tilanne pysyy tällaisena. Todennäköisintä kuitenkin on se, että kadonneet ovat yhä Kevon luonnonpuistossa. Etsinnät on lopetettu, mutta aina kuin rajavartioston helikopteri liikkuu Utsjoella päin, se tekee samalla etsintälentoja, sanoo nimismies Lampela.
Kesällä Kevojoen rantoja tarkkailtiin ja odotettiin, että mahdolliset ruumiit olisivat nousseet pintaan.
Luonnonpuiston pituus on 50 kilometriä ja leveys 10-20 kilometriä. Alueelle ihminen eksyy helposti siten, että ulkopuolisen on häntä vaikea löytää. Tosin näkyvyys harvan puuston vuoksi on puistossa hyvä eikä alueen laajuus ole siinä mielessä verrattavissa metsämaastoon.
Vuonna 1975 katosi Inarissa Pielpajärven maastoon saksalainen mies seurueesta, joka kävellen vieraili tiettömän metsämatkan takana olevassa erämaakirkossa.
Mies oli jättäytynyt seurueesta, eikä hänestä pitkään aikaan nähty merkkiäkään. Samalla matkalla mukana ollutta vaimoa kuulusteltiin epäiltynä syylliseksi miehensä katoamiseen. Vaimokin oli yhtä tietämätön kuin kuka tahansa seurueen jäsen.
Miehen lahonnut ruumis löytyi ruumis löydettiin seuraavana vuonna paikasta, josta häntä oli tarkoin etsitty. Etsijät eivät vain yksinkertaisesti sattuneet miestä huomaamaan.
Ehkä Sablowsky ja Rabe eksyivät huonossa säässä ja sitten kuolivat kylmyyteen ja nälkään. Ehkäpä he yrittivät etsiä suojaa paikasta, jonne lopullisesti jäivät ja jonne etsijät eivät ole osanneet mennä.
Kenties joku Kevon luonnonpuistossa vaeltava ihminen törmää kahden ihmisen jäännöksiin ja tuo vastauksen kysymyksiin.
----------

Näin NP. Kerrattakoon tässä vielä mitä tapauksesta sanotaan toisessa ketjussa:

Doctor Lecter kirjoitti:Utsjoella katosi kesäkuussa 1982 kaksi länsisaksalaista turistia. Heidän autonsa – metallinvihreä Citroën - oli ollut samoilla sijoilla Kevon luonnonpuiston reitin alkupäästä jo 13. kesäkuuta. Turistien tavaroista osa, mm. kameran objektiivi sekä kumisaappaat olivat edelleen heidän hotellihuoneessaan. Etsintöjä oli suoritettu niin maastossa kävellen kuin rajavartiolaitoksen helikopterilla ilmasta käsin. (Lehtileike jostain sanomalehdestä 9.7.1982).

Siinä faktat. Tästä katoamisesta on nyt reilut 30 vuotta. Tiettävästi vaeltajia on Kevossa joka vuosi aikamoinen määrä. Onko mitään tietoa siitä, mitä Rabelle ja Sablowskylle mahtoi tapahtua?

Ei mitään tietoa mutta arvailuja. Kirjoituksen rivien välistä voisi niin halutessaan päätellä yhtä jos toistakin. Se, että pariskunta oli avopari tai pelkkä seurusteleva pari mutta silti pitkällä yhteisellä lomalla ei ollut vielä 80-luvun alussa ihan tavallinen juttu. Samoin tuo perheettömyys voidaan tulkita monella tapaa. Olivatko he vain sinkkuihmisiä vai eikö kummallakaan ollut vanhempia tai edes sukua? Olivatko nimet edes oikeat? Sutjakalta katoamiselta tuo vähän vaikuttaa. Voihan kadoksiin jäädä pieneenkin maastoon, mutta noin vilkas luonnonpuisto? Luulisi jo jotain jäänteitä löytyneen jos niitä ikinä olisi ollut.

Oliko tuo pariskunta tullut Itä- vai Länsisaksasta?

Killer Loop kirjoitti:Oliko tuo pariskunta tullut Itä- vai Länsisaksasta?

Siinähän se Doctor Lecterin pätkässä lukee elikä länsisaksalaisia turisteja.

Tuohan oli sitä aikaa kun euroopan kahtiajako oli vielä voimissaan ja kylmän sodan muuttuminen oikeaksi sodaksi lähempänä kuin kertaakaan sitten berliinin muurin rakentamisen (ja myöhemmin syyskuun 1 päivänä 1983 tapahtuneen KAL007 matkustajakonen alasampumishärdellin aikaan) ja länsi-saksan järjestelmien ollessa täysin stasin soluttamia. Eihän pankkivirkailija paljoa voi tehdä, mutta ainakin jossain määrin peitellä idän maksamien vakoilupalkkioiden rahavirtoja erilaisia ammattisalaisuuksiaan väärin käyttäen. Sekä auttaa vakoilua varten tarvittujen peiteyhtiöiden ja peitehenkilöiden raha-asioiden hoitoa. No nyt jos lännen vastavakoilu onkin saanut vihiä asiasta ja maa on alkanut polttaa jalkojen alla. Saksan kysymys oli suomen poliittiselle johdolle ja sitä kautta koko virkakoneistolle niin herkkä että heillä oli syynsä olla asiasta hiljaa jos juttuun liittyi tiedustelukuvioita.
Muta ennen tätä mulle kyllä nousi mieleen toisen ketjun aihe eli appojaurin telttamurhat, josko tekijä ois viilannut tekotapaansa paremmaksi.

Täydennys.
Mä siis pidän vapaaehtoista katoamista lavastuksella tehostaen kaikkein uskottavimpana versiona, kun maa alkoi polttaa jalkojen alla ja asumismuotokin tuolla parilla saattoi olla vain osa peiteroolia.

Kaikkein todennäköisintä vaihtoehtoa ei kannata haudata Ufo-teorioiden varjoon. Katoamispaikan lähistöllä riittää erämaata tuhansia neliökilometrejä joka suuntaan. Jos tuonne on mennyt ilman karttaa ja kompassia hortoilemaan, niin ei ole maailman suurin ihme, jos on sattunut huonosti käymään. Veikkaan, että siinä on iskenyt uupumus ja hypotermia. Eikä sekään ole poikkeuksellista, jos ei ole löytynyt, sillä alue on osittain pusikkoista ja metsäistä. Kevolla liikkuu paljon retkeiijöitä, joo, mutta lompsivat kiltisti yhtä ja samaa merkittyä polkua pitkin. Ei aina tartte säveltää väkisin jotain ufostasiciamarskgb-teoriaa.

^^ ymmärsin kyllä että tuo edellinen läppä on vitsi

Tuossa tuo uutinen josta aloituksessa mainittiin:



Vaan mihinpä joutuivatten? Tuohon maailmanaikaan - kylmä sota jo mainittiinkin - oli myös toisenlaisia loikkareita. Uskottiin Neuvostoliittoon. 1980-luvulla oli loikkausintoilu sinne jo vähentynyt, joten pariskunnan haave elää "rauhan suurvallassa ja työläisten paratiisissa" tuskin on varteenotettava vaihtoehto. Siinä tapauksessa auto olisi pikemminkin löytynyt Raja-Joosepin suunnalta.
- Samoilijat olivat jo keski-iässä, eivätkä välttämättä mitään aatteellisia hippejä rauhanmerkkeineen - silloin se porukka palvoi kommunismia, Neuvostoliiton ydinaseet olivat rauhan pommeja. Nyt sama porukka, heidän jälkeläiset ja muut aivopestyt palvovat monikulttuuria.

Uutisen mukaan auto oli löytöpaikalla jo 13. kesäkuuta. Yhtä kaikki; katoamisesta ehti kulua liikaa aikaa ja jäljet hävisivät kuin kusi lumeen.

Jos olivat KGB-Stasi ihmisiä -mikä hyvin mahdollista- niin saksassa varmaan helposti selvitetty, ja tännekin informoitu.
Mutta voineet olla tavallisia turisteja, joiden ruumiit nyt jo maatumassa aluskasvillisuuden alle, lopullisesti.

Kylmään ja väsymykseen on eksyneet kuolleet. Tuntuu että aika monet eivät täällä tajua miten helposti ruumis katoaa erämaahan.

Onhan se toki mahdollista, että loikkasivat KBG:n avutuksella neuvostoliittoon ja viettävät nyt jollain datshalla vanhuudenpäiviään, mutta äärimmäisen epätodennäköistä.

MEG kirjoitti:Jos olivat KGB-Stasi ihmisiä -mikä hyvin mahdollista- niin saksassa varmaan helposti selvitetty, ja tännekin informoitu.
Mutta voineet olla tavallisia turisteja, joiden ruumiit nyt jo maatumassa aluskasvillisuuden alle, lopullisesti.

Ei varmasti tuohon aikaan (nykyään eri meininki)maailmassa länsi saksan tiedustelu olisi kertonut yhtään enempää ilman pakkoa ollesaan tietoisia siitä, että kaikki mikä täällä kerrotaan päätyy ennemmin tai myöhemmin sekä itä berliiniin että moskovaan.

Uskon kyllä, että ruumis voi olla todella vaikea löytää maastosta, mutta nyt on sentään kyseessä kaksi ruumista. Yhden luonnossa kulkijan katoaminen on helppo kuitata sillä, että on esimerkiksi sairaskohtauksen tai tapaturman vuoksi tuupertunut maahan ja kuollut sitten siihen. Mutta jos kulkijoita on kaksi ja toiselle käy jotain tuollaista, niin kai se toinen tekee kaikkensa hankkiakseen apua ja yrittää päästä nopeasti ihmisten ilmoille..? Toisaalta, ehkä ovatkin vain eksyneet ja hakeutuneet yöksi johonkin suojaisaan paikkaan ja kuolleet sinne. Mietin, että kuinka kauan ihminen selviäisi tuollaisissa olosuhteissa hengissä. Kai jopa noilla leveysasteilla lämpömittari pysyy kesäkuun loppupuolella plussan puolella, joten ei kai siellä ihminen heti ensimmäisenä yönä kuoliaaksi palellu. Huono tuuri, jos ovat eksyneet niin pahasti, etteivät ole löytäneet edes ketään muuta retkeilijää. Veteen joutuminen olisi mielestäni todennäköisempi vaihtoehto, ehkä toinen on ensin joutunut veden varaan ja sitten toinen on mennyt pelastamaan, mutta ovat molemmat hukkuneet.

Lapin erämaahan on kätkenyt monta ihmistä: Hanhivaarat, Soukka ja se hyrynsalmelais tyttö, varmaan monia muitakin. Huomioni kiinnittyi siihen, että pariskunnan auto on nähty jo samalla paikalla 13 kesäkuuta. Eivätkös he kadonneet kesäkuun lopulla? Ovatko he käyneet paikalla aiemmin vai onko kyseinen auto edes ollutkaan heidän. Pidän itse vaihtoehtona sitä, että pariskunta on eksynyt ja kuolleet maastoon tai muuten tapaturmaisesti. Kolmantena vaihtoehtona henkirikosta. Syntynyt kävellessä riitaa ja jompi kumpi tappanu toisen ja tehnyt itsemurhan, tai eksynyt ja kuollut maastoon. Aika epätodennäköistä, mutta myös mahdollista.

Lapissa katosi pariskunta myös vuonna 1959. Kyseessähän oli Veli Soukan ja Marja-Terttu Saaraisen tapaus. Sillä nyt tuskin oli mitään yhteyttä tähän tapaukseen, mutta osoittaa sen, miten totaalisesti Lapin erämaahan voi kadota kaksikin ihmistä kerralla.

Ruotsin Lapissa, Jällivaaran seudulla Appojauressa, surmattiin hollantilainen retkeilijäpariskunta vuonna 1984. Ajallinen ja jonkinlainen maantieteellinen yhteys löytyy, mutta mitään varsinaisia todisteita ei ole sen puolesta, että Lapin erämaa olisi kätkenyt suojiinsa pariskuntia vaanivan sarjamurhaajan. Muuten vain kiinnostaisi tietää, löydettiinkö Kevon jutusta mitään viitteitä tai motiiveja, jotka tukisivat henkirikosteoriaa?

Kesäkuu 1982 oli poikkeuksellisen kylmä. Vietin juhannusta Kuusamossa ja valokuvista niiltä ajoilta voin todeta, että koivuissa lehdet ovat vasta hiirenkorvalla. Ei ihminen selviä kylmissä olosuhteissa ilman kokemusta ja asianomaisia varusteita. (En tosin tiedä näiden varusteista ja kokemuksista).

i_i kirjoitti:Uskon kyllä, että ruumis voi olla todella vaikea löytää maastosta, mutta nyt on sentään kyseessä kaksi ruumista. Yhden luonnossa kulkijan katoaminen on helppo kuitata sillä, että on esimerkiksi sairaskohtauksen tai tapaturman vuoksi tuupertunut maahan ja kuollut sitten siihen. Mutta jos kulkijoita on kaksi ja toiselle käy jotain tuollaista, niin kai se toinen tekee kaikkensa hankkiakseen apua ja yrittää päästä nopeasti ihmisten ilmoille..? Toisaalta, ehkä ovatkin vain eksyneet ja hakeutuneet yöksi johonkin suojaisaan paikkaan ja kuolleet sinne. Mietin, että kuinka kauan ihminen selviäisi tuollaisissa olosuhteissa hengissä. Kai jopa noilla leveysasteilla lämpömittari pysyy kesäkuun loppupuolella plussan puolella, joten ei kai siellä ihminen heti ensimmäisenä yönä kuoliaaksi palellu.

Tuo riippuu ihan tilanteesta, osaamisesta ja varusteista. Jos on kastunut läpimäräksi sateella ja mittari laskee yöllä lähelle nollaa tai jopa sen alle - mikä on ihan hyvin mahdollista - voi kuolla hypotermiaan muutamassa tunnissa. Toisaalta onhan saamelaiset eläneet noissa oloissa vuosituhansia ilman nykyaikaisia varusteita. Eräosaaminen heillä oli tietysti vähän toista luokkaa.

Jos on eksytty, niin mitäpä se toinen voi tehdä siinä vaiheessa kun huomaa puolison kuolleen kylmään tai uupumukseen? Yhtä eksyksissähän sitä ollaan edelleen.