Uusnatsi vei pommin kirjapainoon ja sytytti talon palamaan Lauttasaaressa 1977 – Taustalta paljastui äärioikeistolainen saatananpalvoja, joka oli aikansa omituisimpia hahmoja
Valtakunnanjohtajaksi itsensä nimittänyt Pekka Siitoin sai viisi vuotta vankeutta, kun hänen toverinsa sytytti kommunistien kirjapainon Veneentekijäntie 2:ssa.
- Pekka Siitoin kuljetettiin käsiraudat käsissä oikeudenistunnosta 19. joulukuuta 1977. Kuva: PENTTI NISSINEN
- Pekka_Siitoin_oikeudesta.jpg (68.43 KiB) Katsottu 8429 kertaa
MARRASKUUN 26. päivän aamuna 1977 Helsingin hätäkeskuksessa soi puhelin. Soittaja oli kirjapaino Kursiivin talonmies, joka kertoi, että Veneentekijäntie 2:ssa sijaitseva kirjapaino oli liekeissä.
Palokunta sai hälytyksen Lauttasaareen kello 6.18. Palopaikalla selvisi kuitenkin pian, ettei kyseessä ollut onnettomuus.
Sisään oli murtauduttu ikkunasta, ja palo oli alkanut useita kohdista. Läheltä paloaluetta löydettiin metallinen lieriö, jonka sisällä oli kolme dynamiittipötköä.
Kursiivi oli vähemmistökommunistien eli
taistolaisten omistuksessa, ja siellä painettiin liikkeen pää-äänenkannattajaa
Tiedonantajaa sekä sen ruotsinkielistä sisarlehteä
Enhetiä.
Tiedonantajassa hyökkäystä oli ehditty jo odottaa. Painon seiniin oli aiemmin töhritty hakaristejä, ja muutamaa päivää aiemmin tuntematon soittaja oli kertonut, että talo aiotaan räjäyttää.
- Poliisit päivystivät kirjapaino Kursiivin ulkopuolella Lauttasaaressa marraskuussa 1977. Kuva: PENTTI KOSKINEN HS
- poliiseja_Veneentekijäntiellä.jpg (96.65 KiB) Katsottu 8429 kertaa
Murtautujan painoon sijoittama omatekoinen pommi ei kuitenkaan räjähtänyt, sillä sen sytytyslanka sammui. Vahingot jäivät kahden painokoneen vioittumiseen ja kymmenien paperirullien tuhoutumiseen.
Ylen A-Studio haastatteli tapahtuneen jälkeen Tiedonantajan päätoimittajaa
Urho Jokista. Jokinen puhui lähetyksessä Suomessa vaikuttavista fasistisista voimista, mutta vältti aluksi nimeämästä ketään.
Lopulta hän sanoi ääneen yhden nimen:
Pekka Siitoin.
PEKKA SIITOIN (1944–2003) oli oman aikansa tunnetuin uusnatsi ja salatieteiden harjoittaja. Turkulainen elokuva- ja valokuvafirman omistaja kiinnostui ufoista, satanismista, jälleensyntymisestä ja teosofiasta jo 1960-luvulla.
Seuraavan vuosikymmenen alussa hänestä tuli selvänäkijä
Aino Kassisen (1900–1977) oppilas. Kassisen oppilaisiin kuului myös
Vesa-Matti Loiri.
Siitoin ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla.
Perttu Häkkisen ja
Vesa Iitin kirjan
Valonkantaja – välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä mukaan Siitoin väitti muun muassa tavanneensa Saatanan ja Kristuksen ja haluavansa olla ensimmäinen suomalainen, joka yhtyisi ufonaiseen.
Seksuaalisuus, etenkin ryhmäseksi, oli keskeisessä osassa hänen keksimiään rituaaleja.
Siitoin kiinnostui myös natsi-Saksassa harjoitetusta okkultismista, mikä ohjasi hänen toimintaansa kohti politiikkaa. Siitoin perusti vuonna 1976 äärioikeistolaisen järjestön, Isänmaallisen kansanrintaman (IKR).
Valtakunnanjohtajaksi itseään kutsuva Siitoin janosi julkisuutta, ja sitä hän sai. Hänen toimistaan tehtiin eduskuntakyselyitä ja iltapäivälehtien lööppejä.
Suurta huomiota herätti oikeustapaus, jossa Siitoinin yhdistyksen varajohtaja tuomittiin kolmen kissan elävältä keittämisestä osana saatananpalvontamenoja. Siitoinin kerrottiin olleen rituaalin asiantuntija.
YLE esitti 21. lokakuuta 1977 Veckans Puls -ohjelman, joka esitteli IKR:n toimintaa. Ohjelma kuvasi natsiunivormuihin pukeutuneita jäseniä kokouksessa ja harjoitusammunnoissa Siitoinin Vehmaan-mökillä.
Jäsenistön puheista kuului kommunismin vastaisuus, antisemitismi ja valmius aseelliseen toimintaan.
Siitoinkaan ei säästellyt sanojaan. Hän kertoi hakanneensa järjestönsä piirisihteerin kanssa yhtä kommunistia pampuilla ”50 kertaa selkään” ja ilmoitti lähettävänsä ”työtä vieroksuvat” keskitys- tai työleireille.
Dokumentista nousi valtava kohu, ja sisäasianministeriö kielsi IKR:n ja kolmen muun Siitoinin perustaman järjestön toiminnan Pariisin rauhansopimuksen vastaisina.
Kolme viikkoa kiellon jälkeen Kursiivi-kirjapainoon murtauduttiin ja se sytytettiin tuleen.
Poliisilla ei ollut suuria vaikeuksia löytää syyllisiä: pommista löytyi Siitoinin firman mainosteippiä ja painotalosta tekijän sormenjäljet.
HELSINGIN raastuvanoikeus tuomitsi Pekka Olavi Siitoinin marraskuussa 1978 viideksi vuodeksi vankeuteen. Syynä oli murhapolttoon yllyttäminen ja laittoman aseellisen järjestön ylläpitäminen.
Varsinaisesta tuhopoltosta tuomittiin IKR:n piirisihteeri. Hän sai alentuneesti syyntakeisena kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion. Lääkärinlausunnon mukaan syytetty oli persoonana epäitsenäinen ja ”suggestiolle altis”.
Lisäksi kaksi muuta IKR:n jäsentä sai alle vuoden vankeustuomiot. Toinen tuomittiin kirjepommin lähettämisestä kommunistiyhdistykseen.
Vankeustuomio ei Siitoinia pysäyttänyt. Hän perusti pikimmiten IKR:n raunioille uuden järjestön, Kansallis-demokraattisen puolueen. Julkisuushakuista toimintaa hän jatkoi koko loppuelämänsä.
Hän pyrki muun muassa 1990-luvulla kotikaupunkinsa Naantalin kunnanvaltuustoon ja jäi rannalle vain niukasti. 1980-luvulla hän teki punkrocklevyn Nauravat natsit -yhtyeensä kanssa. Otsikoihin hän pääsi myös perustamalla vanhoilla päivillään arjalaisten spermapankin.
NAANTALIN kaduilla Siitoin kulki avoimesti natsiunivormussa. Hänen kotitalonsa katolla olevassa lipputangossa liehui hakaristilippu, joka näkyi aina presidentin kesäasuntoon, Kultarantaan, saakka.
Se ei tuntunut häiritsevän ainakaan presidentti
Mauno Koivistoa.
Vesa-Matti Loiri kertoo
Timo Kiiskisen kirjoittamassa Pyhät tekstit -kirjassa tapauksesta, jossa Koivisto käveli vaimonsa Tellervon kanssa katukahvilassa istuvan Siitoinin ohi.
Siitoin nousi, teki natsitervehdyksen ja sanoi: ”Hyvää päivää, herra tasavallan presidentti.”
Koivisto vastasi salamannopeasti: ”Hyvää päivää, herra valtakunnankansleri.”
