MURHA.INFO

Ruotsalainen katoamismysteeri, Helena Anderssonin tapaus, on jäänyt Suomessa melko vähälle huomiolle. Andersson katosi 14. kesäkuuta 1992 Ruotsissa Länsi-Götanmaalla, Mariestadin keskustaajamassa, kun hän oli palaamassa ravintolasta kotiinsa. Tapausta on tutkittu henkirikoksena.

Tapaus pähkinänkuoressa

Länsi-Götanmaan Mariestadissa asunut Helena Andersson lähti 14. kesäkuuta 1992 ystävättärensä luo, joka piti kotonaan tupaantuliaiset. Paikalle oli kutsuttu useita kavereita, Helenalle tuttuja. Illan mittaan porukka siirtyi jatkamaan juhlintaa Mariestadin keskustassa sijaitsevaan Kaupunginhotelliin.

Hotellin baarissa Helena huomasi, että hän oli unohtanut avaimensa kotiin. Vähän ennen sulkemisaikaa hän soitti siskolleen Ulrikalle, ja kertoi asiasta. Ulrika kehotti ottamaan taksin. Myöhemmin hän ei itsekään osannut sanoa, miksi hän kehotti Helenaa tulemaan taksilla, sillä tavallisesti he aina kävelivät lyhyen, alle parin kilometrin matkan keskustasta kotiin. Helena kertoi siskolleen unohtaneensa myös lompakkonsa - se oli jäänyt ystävättären luo. Ulrika lupautui maksamaan taksin, ja he lopettivat puhelun. Pian tämän jälkeen Helena katosi. Viimeinen varma havainto hänestä tehtiin Mariestadin torilla. Poliisi uskoo Helenan lähteneen kävellen metsäpolkua pitkin kotiinsa, siis tavanomaista kulkureittiään. Samoin uskotaan, että hän kohtasi tappajansa tuolla kyseisellä polulla. Jälkiä hänestä kuitenkin jäi.

Helena Anderssonin kengät ja kaksi sormusta löytyivät leikkipuistosta sadan metrin päästä kotoa. Jotkut havainnot viittasivat siihen, että Helena nousi vaalean auton kyytiin. Koiraa ulkoiluttanut henkilö kuuli naisen huutoa metsiköstä läheltä leikkipaikkaa. Nämä seikat saivat poliisin ja omaiset vakuuttuneeksi siitä, että Helena Andersson joutui henkirikoksen uhriksi. Mitään varmuutta hänen kohtalostaan ei kuitenkaan olla saatu. Helenan ruumista on vuosien varrella etsitty useammastakin paikasta, ja havaintoja mahdollisista kätköpaikoista on tullut vielä viime vuosinakin.



Poliisin tutkinta on myöhemmin kerännyt rajua kritiikkiä. Tutkinnan kaksi ensimmäistä viikkoa menivät käytännössä siihen, kun poliisi selvitti yksinomaan tapauksen mahdollisia huumekytköksiä. Sellaisia ei koskaan löytynyt. Poliisi otti jopa oma-aloitteisesti yhteyttä selvänäkijä Saidaan rikoksen ratkaisemisen toivossa - tämä seikka kertoneen kaiken siitä, miten hukassa poliisi tutkinnassaan oli.

Eläkkeellä oleva tutkija Pelle Jenven on kaikesta huolimatta vakuuttunut siitä, että syyllinen jää vielä kiinni.

­- Minulla on hyvin selkeä kuva siitä, mitä on sinä yönä tapahtui, mutta palapelistä puuttuu vielä pari palasta. Kun löydämme ne palaset, voimme napata tekijän jo huomenna, Jenven on haastatteluissa todennut.

Helena Anderssonin katoamistapaus on yksi niistä jutuista, jotka ovat Ruotsin keskusrikospoliisin cold case -ryhmän tutkittavana. Ryhmää johtava kriminologian professori Leif GW Persson pitää todennäköisenä, että tekijöitä oli kaksi, ja hän on varma siitä, että syyllinen tai syylliset löytyvät Helenan läheltä.

Tämä on niitä tapauksia, joissa tutkittiin Anders Eklundin mahdollista osuutta rikokseen. Kaikesta päätellen todisteita ei löydetty. Teko sopisi kyllä hyvin Eklundin tekemäksi, samantyyppinen kuin ne murhat, joista hän sai aikoinaan tuomittiin.

Sinällään olen aika samoilla linjoilla Leif GW Perssonin kanssa. Tappaja asui todennäköisesti Mariestadissa, sillä kyse ei ole paikasta, jonne joku satunnainen muualta tullut hullu noin vain eksyisi - ei ainakaan sen polun varrelle, josta Helena todennäköisesti katosi.

Tästä muistaakseni epäiltiin vahvasti erästä tanskalaista miestä, mutta näyttöä hänen syyllisyydestään ei saatu. Mies itse kiisti syyllisyytensä jyrkästi.

Helena Andersson asui siis siskonsa ja vanhempiensa kanssa Ekuddenvägenillä. Marieholmin sillalla tehtiin havainto nuoresta naisesta, joka jutteli jonkun miehen kanssa. Ei ole täyttä varmuutta, oliko tuo nainen Helena, mutta se on hyvin mahdollista. Oletettavaa ainakin on, että hän pääsi sillan yli Ekuddenille, koska hänen tavaroitaan löytyi sieltä.

Jotenkin tuli sellainen fiilis kun katoin tuon ohjelman,että poliisi ehkä tietää tekijän,mutte ei ole todisteita riittävästi.
Tämä ohjelmassa ollut rikos-proffa väitti tekijöitä olleen kaksi.Sanoi sen useaan kertaan.

Tuossa paikallislehden artikkeli på svenska vajaa kuukausi sitten.

http://www.mariestad.nu/2013/06/14/hele ... svinnande/

Outoahan tuo on että ruumistakaan ei ole löytynyt. Mistä poliisit kaivoivat tuon huumekytköksen ? Ei kai savua voi olla ilman tulta.

En tiedä mistä päättelevät että tekijöitä on ollut kaksi . Kahden tekijän tapauksessa luulisi olevan todennäköisempää että jompikumpi murtuu ja tunnustaa.

Ei ne mitään tunnusta.
Tarkoitan, että kumpikaan ei kadu; on naureskeltu vaikka vielä jälkeenpäin.
Ja voihan toinen tekijä olla vaikka kuollut jo. Silloin salaisuus ainakin säilyy.

Eihän tuon miehen, jonka kanssa Helenan oletettiin juttelevan sillan luona välttämättä ole tekijä. Hän oli joku tuttu. Jos se nyt yleensä oli Helena. Onhan siellä voinut olla muitakin liikkeellä. Onhan kadonneita ihmisiä nähty milloin missäkin, vaikkeivat olisi koko paikassa käyneetkään.

Tuli vielä mieleen, että keitä nuo sillan luona juttelijat olivat? Olisivatko sittenkin tekijöitä? Mies ja nainen? Ei mahdotonta.

Ruumishan on voitu viedä mihin vaan, varsinkin jos tekijät liikkuivat autolla.

Niin, poliiseille ei riitä epäilys tekijästä. Pitää saada näyttö.

Tässä kahden tekijän teoriassa täytyy asettua eri puolelle Leif GW Perssonin kanssa. En oikein jaksa uskoa, että murhaajia oli kaksi. Yleensä tällaiset tyypit toimivat lähes järjestäen yksin, vaikka toki poikkeuksiakin tiedetään. Tekijä todennäköisesti tunsi Helenan ainakin jollain tasolla (osasi odottaa tätä, kätki ruumiin hyvin, jne), mutta toisaalta todisteet puhuvat myös sen puolesta, ettei Helena noussut kenenkään kyytiin vapaaehtoisesti. Jotenkin olen taipuvainen uskomaan siihen, että tekijä oli Anders Eklund -tyyppinen, yksinäisiä naisia vaaniva psykopaatti, joka otti naisen autoonsa väkisin. Tähän viittaa se, että mm. Helenan kengät jäivät läheiseen puistoon. Teoriassa on tietysti mahdollista, että tappaja toi ne sinne jälkeenpäin, ikään kuin hämätäkseen, että Helena olisi muka käynyt lähellä kotiaan, mutta tähän en jaksa uskoa. Myös sormukset löytyivät puistosta, joten materian perässä tämä tekijä ei ollut. Kuulohavainto kirkuvasta naisesta kertoo myös siitä, että missään sulassa sovussa kavereiden kesken ei Helena ole tekijän kanssa jutellut.

Onko näitä puuttuvia palasia edes etsittykään tositarkoituksella?

Entä jos Helena onkin lähtenyt taksilla kotimatkalle kun sisko lupasi kyydin maksaa? Kotopuolessa Helena on kertonut kuskille noutavansa rahat sisältä jolloin kuski ehdottanut "toisenlaista maksutapaa". Tilanne on johtanut käsirysyyn mutta Helena on päässyt pakenemaan autosta ja juoksemaan leikkikenttää kohden pakoon (kengät hän olisi voinut riisua ihan tarkoituksella jotta saisi juostua nopeammin. Etenkin jos olivat korolliset kengät). Kuski on kuitenkin ollut nopeampi kuin juhlista kotiin palaava ehkä hieman humalainenkin nainen. Kuljettaja on vaientanut Helenan ja nakannut autoon. Autolla ruumis on saatu kuljetettua sen verran etäämmälle ettei sitä ole koskaan löydetty. Tapaus olisi samankaltainen kuin Mikkelissä taannoin sattunut tapaus jossa taksikuski surmasi nuoren naisen jota oli kuljettamassa kotiin.