Norfolkin nelikko - neljä syytöntä miestä tunnustaa murhan
Lähetetty: La Loka 04, 2014 10:08 am
Malliesimerkki vääristä tunnustamisista on Norfolkin nelikon tapaus, jossa neljä miestä tunnusti tappaneensa naisen ja tulivat tuomituksi rikoksista vaikka DNA ja rikospaikkatodisteet eivät tukeneet heidän tunnustuksiaan. Alla osittainen käännös wikipedia-artikkelista.
PBS on tehnyt aiheesta hyvän ja wikipediaa tarkemman dokumenttielokuvan:
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline ... nfessions/
Murha ja syytteet
8. heinäkuuta 1997 Yhdysvaltojen laivaston merimies Bill Bosko palasi kotiin oltuaan merellä laivaston tehtävissä ja löysi vaimonsa Michelle Moore-Boskon raiskattuna, puukotettuna ja kuristettuna hengiltä. Murtojäljistä tai kamppailusta asunnossa ei ollut merkkejä. Poliisitutkimukset käynnistyivät ja etsivä Robert Glenn Ford kuulusteli murhapaikan muita asukkaita ja sai kuulla yhdeltä heistä, Tamika Taylorilta, joka oli Michellen ystävä, että toisella naapurilla Danial Williamsilla oli ollut pakkomielle murhattuun naiseen. Williams asui murhapaikan lähellä vaimonsa ja kämppäkaverinsa Joe Dickin kanssa. Etsivä Ford kuulusteli molempia Williamsia ja Dickiä rikoksesta ja sai molemmat tunnustamaan rikoksen. Tunnustukset olivat kuitenkin ristiriidassa niin keskenään että myös rikospaikkatodisteiden kanssa. Tunnustuksissa Williams väitti, että hän oli toiminut yksin, kun taas Dick väitti, että hän ja Williams olivat tehnet rikoksen yhdessä. Dick väitti myös tehneensä rikoksen klo 21:00 ja 23:00 välillä, mikä oli ristiriidassa Taylorin väitteiden kanssa, sillä hän kertoi hänen ja Michellen olleen yhdessä keskipäivältä aina 23:30 saakka. Lisäksi laivaston lokikirjat osoittivat, että Dick oli tuona aikana työpaikallaan USS Saipanilla. Dickin esimiehen mukaan hän oli pitänyt Dickiä erityisesti silmällä, koska hänen henkinen kapasiteettinsa oli heikko. Hän myös uskoi, että oli mahdotonta, että Dick olisi poistunut huomaamatta laivalta, tehnyt murhan ja palannut sitten takaisin laivalle. Molemmat miehet tunnustivat tehneensä uhrille sellaista seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa, mikä ei vastannut rikospaikan todisteita, kuten esimerkiksi Williamsin väite, että hän oli hakannut uhria kengällä ja lyönyt häntä kolmesti kasvoihin. Kun kuolinsyytutkijan raportti kertoi, että Michelle oli puukotettu ja kuristettu hengiltä, muutti Williams tunnustustaan niin, että hän sanoi mahdollisesti tarttuneensa Michelleä kaulasta ja että hän oli käyttänyt makuuhuoneesta löytämäänsä veitseä tämän tappamiseen. Williams ja Dick eivät kumpikaan osanneet antaa tarkkaa kuvausta veitsestä.
Rikospaikalta otetut DNA-todisteet eivät vastanneet Williamsia tai Dickiä ja tämä johti siihen, että Dick nimesi rikostoverikseen Eric Wilsonin. DNA-todisteet eivät vastanneet myöskään Wilsonia ja Dick kertoi vielä neljännestä miehestä, jota kutsui nimellä "George", mutta jonka hän tunnusti valokuvista Derek Ticeksi. Derek Ticekin tunnusti ja lisäsi rikostovereiden listaan vielä kolme miestä lisää ja väitti, että ryhmä oli yhdessä murtautunut asuntoon, mikä oli ristiriidassa sen kanssa, että murtojälkiä ei ollut. Koska DNA-todisteet eivät vastanneet myöskään Ticeä, poliisi sai Dickin nimeämään vielä kolme miestä lisää, mutta heitä ei päädytty syyttämään, koska heillä oli alibit. Yksi oli chättinyt tapahtuma-aikaan internetissä tyttöystävänsä kanssa ja yksi oli samaan aikaan nostanut rahaa automaatista, joka sijaitsi satojen kilometrien päässä. Tapauksen kriitikot huomauttivat myös, että Michellen puukotusjäljet olivat samassa paikassa ja syvyydeltään yhteneviä, joka puhui sitä vastaan, että ryhmä miehiä olisi vuorotellen puukottanut häntä mutta mikä sen sijaan puhui vahvasti sen puolesta, että asialla oli yksi tekijä.
Oikeudenkäynti
Williams, Dick, Wilson ja Tice tuomittiin kaikki eri pituisiin tuomioihin vuonna 1999.
Murhaaja Omar Ballard
15. tammikuuta 1998 mies nimeltä Omar Ballard tunnusti raiskanneensa 14-vuotiaan tytön ja myöhemmin todettiin, että hänen DNA vastasi Michelle Moore-Boskon murhan DNA-näytettä. Ballard tunnusti murhan antaen samalla tarkan kuvauksen, joka kävi yksiin rikospaikalta löytyneiden todisteiden kanssa. Poliisi yritti voimakkaasti painostaa Ballardia sanomaan, että Williams, Dick, Wilson ja Tice olivat olleet hänen rikostovereitaan. Poliisi väitti myös, että Ballard kieltäytyi nimeämästä nelikkoa rikostovereikseen, koska ei halunnut leimautua vasikaksi ja nelikko kieltäytyi nimeämästä Ballardia, koska pelkäsivät tätä.
Myöhemmin
2000-luvun aikana kaikki nelikon jäsenet vapautettiin vankilasta ja suurinosa heidän tuomioistaan kumottiin. Tapauksen pääarkkitehti, etsivä Glenn Ford, tuomittiin Norfolkin murhaan liittymättömistä rikoksista 12 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankilaan. Ford oli kiristänyt lahjuksia rikoksista syytetyiltä.
PBS on tehnyt aiheesta hyvän ja wikipediaa tarkemman dokumenttielokuvan:
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline ... nfessions/
Murha ja syytteet
8. heinäkuuta 1997 Yhdysvaltojen laivaston merimies Bill Bosko palasi kotiin oltuaan merellä laivaston tehtävissä ja löysi vaimonsa Michelle Moore-Boskon raiskattuna, puukotettuna ja kuristettuna hengiltä. Murtojäljistä tai kamppailusta asunnossa ei ollut merkkejä. Poliisitutkimukset käynnistyivät ja etsivä Robert Glenn Ford kuulusteli murhapaikan muita asukkaita ja sai kuulla yhdeltä heistä, Tamika Taylorilta, joka oli Michellen ystävä, että toisella naapurilla Danial Williamsilla oli ollut pakkomielle murhattuun naiseen. Williams asui murhapaikan lähellä vaimonsa ja kämppäkaverinsa Joe Dickin kanssa. Etsivä Ford kuulusteli molempia Williamsia ja Dickiä rikoksesta ja sai molemmat tunnustamaan rikoksen. Tunnustukset olivat kuitenkin ristiriidassa niin keskenään että myös rikospaikkatodisteiden kanssa. Tunnustuksissa Williams väitti, että hän oli toiminut yksin, kun taas Dick väitti, että hän ja Williams olivat tehnet rikoksen yhdessä. Dick väitti myös tehneensä rikoksen klo 21:00 ja 23:00 välillä, mikä oli ristiriidassa Taylorin väitteiden kanssa, sillä hän kertoi hänen ja Michellen olleen yhdessä keskipäivältä aina 23:30 saakka. Lisäksi laivaston lokikirjat osoittivat, että Dick oli tuona aikana työpaikallaan USS Saipanilla. Dickin esimiehen mukaan hän oli pitänyt Dickiä erityisesti silmällä, koska hänen henkinen kapasiteettinsa oli heikko. Hän myös uskoi, että oli mahdotonta, että Dick olisi poistunut huomaamatta laivalta, tehnyt murhan ja palannut sitten takaisin laivalle. Molemmat miehet tunnustivat tehneensä uhrille sellaista seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa, mikä ei vastannut rikospaikan todisteita, kuten esimerkiksi Williamsin väite, että hän oli hakannut uhria kengällä ja lyönyt häntä kolmesti kasvoihin. Kun kuolinsyytutkijan raportti kertoi, että Michelle oli puukotettu ja kuristettu hengiltä, muutti Williams tunnustustaan niin, että hän sanoi mahdollisesti tarttuneensa Michelleä kaulasta ja että hän oli käyttänyt makuuhuoneesta löytämäänsä veitseä tämän tappamiseen. Williams ja Dick eivät kumpikaan osanneet antaa tarkkaa kuvausta veitsestä.
Rikospaikalta otetut DNA-todisteet eivät vastanneet Williamsia tai Dickiä ja tämä johti siihen, että Dick nimesi rikostoverikseen Eric Wilsonin. DNA-todisteet eivät vastanneet myöskään Wilsonia ja Dick kertoi vielä neljännestä miehestä, jota kutsui nimellä "George", mutta jonka hän tunnusti valokuvista Derek Ticeksi. Derek Ticekin tunnusti ja lisäsi rikostovereiden listaan vielä kolme miestä lisää ja väitti, että ryhmä oli yhdessä murtautunut asuntoon, mikä oli ristiriidassa sen kanssa, että murtojälkiä ei ollut. Koska DNA-todisteet eivät vastanneet myöskään Ticeä, poliisi sai Dickin nimeämään vielä kolme miestä lisää, mutta heitä ei päädytty syyttämään, koska heillä oli alibit. Yksi oli chättinyt tapahtuma-aikaan internetissä tyttöystävänsä kanssa ja yksi oli samaan aikaan nostanut rahaa automaatista, joka sijaitsi satojen kilometrien päässä. Tapauksen kriitikot huomauttivat myös, että Michellen puukotusjäljet olivat samassa paikassa ja syvyydeltään yhteneviä, joka puhui sitä vastaan, että ryhmä miehiä olisi vuorotellen puukottanut häntä mutta mikä sen sijaan puhui vahvasti sen puolesta, että asialla oli yksi tekijä.
Oikeudenkäynti
Williams, Dick, Wilson ja Tice tuomittiin kaikki eri pituisiin tuomioihin vuonna 1999.
Murhaaja Omar Ballard
15. tammikuuta 1998 mies nimeltä Omar Ballard tunnusti raiskanneensa 14-vuotiaan tytön ja myöhemmin todettiin, että hänen DNA vastasi Michelle Moore-Boskon murhan DNA-näytettä. Ballard tunnusti murhan antaen samalla tarkan kuvauksen, joka kävi yksiin rikospaikalta löytyneiden todisteiden kanssa. Poliisi yritti voimakkaasti painostaa Ballardia sanomaan, että Williams, Dick, Wilson ja Tice olivat olleet hänen rikostovereitaan. Poliisi väitti myös, että Ballard kieltäytyi nimeämästä nelikkoa rikostovereikseen, koska ei halunnut leimautua vasikaksi ja nelikko kieltäytyi nimeämästä Ballardia, koska pelkäsivät tätä.
Myöhemmin
2000-luvun aikana kaikki nelikon jäsenet vapautettiin vankilasta ja suurinosa heidän tuomioistaan kumottiin. Tapauksen pääarkkitehti, etsivä Glenn Ford, tuomittiin Norfolkin murhaan liittymättömistä rikoksista 12 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankilaan. Ford oli kiristänyt lahjuksia rikoksista syytetyiltä.