MURHA.INFO

Vanha uutinen Etelä-Saimaa-lehdessä joko vuodelta 1953 tai 1954.

Viime maanantaina iltapäivällä oli Ruokolahden pitäjän Lampilan kylästä oleva tyttönen havaittu kadonneeksi vanhempien huomaamatta laitumella olevien lehmien pariin.Kun vanhemmat rupesivat tyttöä etsiskelemään,he tapasivat hänet kuolleena lehmien luota.Lehmät olivat todennäköisesti puskeneet tyttösen kuoliaaksi.Tyttönen oli perheen ainoa lapsi.

Näin surullinen tarina.Ruokolahden leijonasta tuskin oli kyse.

Ja tuahon aikaan ei ollu aikaa kattella kakarootte perrää,vaan tekemiset piti hoitaa.Onko tyttönen laitettu kulettaan lehemät laitumelle/siirtään?Kaikilla nuarilla pareilla ei ollu lähisukua,joka olis ollu paimentamas jälkikasvua-jos ei jomman kumman pualisko (yleensä)nuarempaa siskoo tai isuäiree ollu.Ja jos heinäaikaa,niin kaikilla kiire,niinkö kesäaika silloon aina.Tyttönen on kaiketi ollu alle monta vuatta...Siis kork viis kuvittelisin,jos on vahinko käynnä.Ko jo siinä 5-6 ikäsenä siihe maailma aikaa osattiin vähä aatella,ku kolhuista oli opittu,ku kukkaa ei aina ollu paijaamas.Ja 6 vuatias viimestään joutus kepeitä hommia tekkee,ehkäpä olemaan paimenessa.Ei ittellä oo maalla tullu mieleenkhä,että olisi meiän lehemiä varonu.Ja tallissa hevosten aliki menny.Sonnit olit ne,joita sai ruimia kettingillä voimalla päin,ja silti yrittit käyä päälle.Niitäki jo turhan aikaseen laitettii kulettaan.En olis laittanu omia jäläkeläisiä tohon riskiin,nuar sonni on nii ittiään täynnä.Mutta lehemäthän on pitkälle mukavia ja uteliaita-ja syävät kuulemma raatookin,vaikka kasvissyöjiä ovatki olevinaa.Laumaeläimiä,yks alakaa tuuppii turvalla ja puskee,nii alakaa muutki ringissä.Ja puskee net maata vasten.Niinko muutki sorkkanautaeläimet ! (Uus hiano sana!)Näinhän net teköö monet ihimisetkii.Painaa toista alaha.Mutta joo.Jos jäip ainuaks lapseks,ettei enämpää saanna,niin kova paikka se o äiteelleen ja isälleen.

Kiitos vaan Smirre ja hyvää viikonvaihdetta.

Jostain vanhasta Seura-lehdestä luin(muistaakseni vuosi oli 1966),että siihen aikaan Suomen aliarvostetuin ammatti oli "paimen".Rännipoika ei myöskään ollut ammattihierarkiassa ihan siellä kärkipäässä.Kadonnutta ammattikuntaa...

Minäkin paimensin lehmiä joskus 1960-luvun alkupuolella, mutta ei meidän lehmiä tarvinnut pelätä, kun niillä ei ollut sarvia eivätkä ne käyneet päälle. Toista oli naapurin kirjavat lehmät, joilla oli isot sarvet. Olivat laitumella piikkilanka-aidan takana meidän tien varrella ja pelkäsin niitä aivan kauheasti, koska ne tuijottivat niin murhanhimoisen näköisenä, kun niitten ohi käveli. Vieläkin saatan joskus nähdä niistä painajaisia.

Surullinen tapaus tämä lehmien raateleman tytön kohtalo. Tästä ei taida helposti löytyä mitään enempää tietoa?