Kreivitär Erzsebet Bathory
Lähetetty: To Helmi 18, 2010 8:27 pm
En löytänyt tälle naiselle omaa ketjua, vaikka tuolla Vampyyri-jutussa hänestä olikin jonkin verran kirjoitettu. Mielestäni tämä murhaajatar ansaitsee aivan oman ketjunsa, joten tässä hieman tietoa:
Unkarilainen Erzsebet(eng.Elisabeth) Bathory syntyi vuonna 1560 Bathoryjen aatelisperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Gyorgy ja Anna Bathory, serkuksia keskenään. Bathoryjen suku oli hyvin vaikutusvaltainen ja rikas. Yksi Erzsebetin serkku oli tuleva Puolan kuningas, toinen serkku taas Unkarin pääministeri jne. Bathoryt olivat rikkaampia kuin itse Unkarin kuningas. Myös pimeitä puolia Bathoryjen suvusta löytyi; yksi Erzsebetin täti oli noita ja biseksuaali elostelija. Eräs setä puolestaan tunnettu juomari ja irstailija. Vaikka Erzsebet oli tyttö, hän sai poikkeuksellisen hyvän koulutuksen tuona aikana, jolloin moni aatelismieskään ei välttämättä osannut edes lukea. Erzsebet opetettiin lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja puhumaan useampaa vierasta kieltä. Jo lapsena hän kärsi usein toistuvista, hallitsemattomista raivokohtauksista, joiden syyksi on sittemmin arveltu niin epilepsiaa kuin skitsofreniaakin.
Tässä Erzsebetin muotokuva. Kuvia naisesta löytyy paljon, mutta tämän sanotaan olevan se aito ja alkuperäinen. Tämä kuva oli esillä Bathory Pizzeriassa(ravintola Csejthen pikkukaupungissa lähellä Erzsebetin linnan raunioita), mutta se varastettiin.
Bathoryn suvun vaakuna
11-vuotiaana Erzsebet kihlattiin kreivi Ferencz Nadasdylle ja hän muutti anoppinsa luo syrjäiseen Csejthen linnaan(sijaitsee nyk. Slovakian puolella). Anoppi oli itse ollut liiton järjestämisessä se kaikkein innokkain, hänelle kun oli tärkeää saada poikansa naitettua Unkarin parhaaseen sukuun. 13-vuotiaana Erzsebet tuli raskaaksi salasuhteestaan paikalliseen talonpoikaan. Raskaus salattiin ja Erzsebetin avioton tytär annettiin syntymänsä jälkeen erään talonpoikaisnaisen hoiviin sillä sopimuksella, että nainen muuttaisi ulkomaille lapsen kanssa, eikä palaisi takaisin Unkariin Erzsebetin koko elinaikana. 15-vuotiaana Erzsebet sitten meni naimisiin kreivi Ferencz Nadasdyn kanssa.
Kreivi oli suuri sotaherra ja paljon pois kotoa, sillä unkarilaiset sotivat tuohon aikaan runsaasti mm. turkkilaisten kanssa. Erzsebet kärsi yksinäisyydestä syrjäisessä kylässä sijaitsevassa linnassaan ja hänen raivokohtauksensa pahenivat. Palvelusväki joutui usein hänen väkivaltaisten hyökkäystensä kohteeksi. Erzsebet ajautui myös suhteisiin sekä miesten että naisten kanssa. Kerran hän jopa karkasikin rakastajansa matkaan, mutta palasi pian vähin äänin takaisin. Aina kun kreivi palasi takaisin kotiin, Erzsebet rauhoittui. Vuosina 1585-1595 pari sai neljä lasta, kolme poikaa ja tytön.
Erzsebetin kerrotaan olleen hyvä ja äärimmäisen hellä ja rakastava äiti omille lapsilleen, huolimatta muihin ihmisiin kohdistuvista julmuuksistaan. Kreivi ja kreivitär harrastivat yhdessä mustan magian rituaaleja ja huvittelivat kiduttamalla tottelemattomia palvelijoita. Yksi tapa rangaista varkaaksi epäiltyä palvelustyttöä, oli laittaa ohuiksi rulliksi käärityt, öljyssä kastetut kangaspalat hänen kaikkien varpaidensa väliin ja sytyttää ne tuleen. Kun tytön varpaita sitten alkoi polttaa ja hän alkoi tuskissaan hyppiä, sätkiä ja kiljua, se huvitti suuresti kreiviä ja kreivitärtä.
Kreivi Ferencz Nadasdy kuoli vuonna 1604. Hänen kuolemastaan on useita tarinoita; kerrotaan mm. ,että hänen taistelussa saamansa haava tulehtui, hän sai kohtalokkaan sukupuolitaudin prostituoidulta ja jopa, että Erzsebet myrkytti hänet. Toisaalta kuolinsyy saattoi olla myös siihen aikaan täysin arkinen tuberkuloosi tai muu tartuntatauti. Kreivin kuoleman jälkeen Erzsebet todella innostui kiduttamaan ja murhaamaan aivan täysipäiväisesti.
Legenda kertoo, että Erzsebet olisi kylpenyt nuorten neitsyiden veressä säilyttääkseen nuoruutensa ja kauneutensa. Tämän tarinan paikkansa pitävyydestä ei kuitenkaan ole mitään todisteita ja luultavasti legenda sai alkunsa siitä, että Erzsebet oli kidutusten ja murhien jälkeen niin veren tahrima, että hän näytti aivan veressä kylpeneeltä. Erzsebet oli myös kaunis ja hyvin turhamainen nainen, joka vaihteli vaatteitaan useita kertoja päivässä ja saattoi istua peilin edessä tuntikausia ihailemassa itseään. Tämä tietenkin siivitti huhuja, joiden mukaan kreivitär teki mitä tahansa pysyäkseen ikuisesti kauniina.
Miehensä kuoleman jälkeen Erzsebet muutti joksikin aikaa Wieniin. Siellä Erzsebet ei kuitenkaan viihtynyt kovin kauaa, koska kaupunkitalo ei antanut samanlaista rauhaa hänen sairaille harrastuksilleen kuin syrjäinen linna. Wienissä Erzsebet kuitenkin tapasi Anna Darvulian, josta tuli hänen rakastajattarensa ja jonka kanssa hän jatkoi puuhiaan Csejthessä.
Erzsebetin uhrit olivat yksinomaan nuoria naisia. Hän piti uhreistaan kirjaa, jota sittemmin käytettiin todisteena oikeudenkäynnissä. Kirjassa oli Erzsebetin käsialalla kirjoitettuna yli 600:n naisen nimet. Erzsebetin avustajina hirmutöissä toimivat Anna Darvulian lisäksi Erzsebetin lastenhoitaja Ilona Joo, Thorko-niminen noita, sekä joukon ainoana miehenä Ficzko, ontuva palvelija, joka oli ollut vuosia Erzsebetin palveluksessa ja hoiti likaiset työt, kuten ruumiiden hävityksen jne. Anna Darvulian kuoltua, hänen paikkansa otti Erzsi Majorova -niminen nainen, joka sittemmin saattoi koitua Erzsebetin kohtaloksi. Hänen ehdotuksestaan Erzsebet nimittäin alkoi ottaa uhreikseen aatelistyttöjä, joka johti laajempiin tutkimuksiin, mitä Erzsebetin linnassa oikein tapahtui. Ennen Erzsebetin uhrit olivat olleet vain talonpoikaistaustaisia tyttöjä, joiden kohtalolla ei ollut niin suurta merkitystä, että kukaan olisi uskaltanut tai vaivautunut nousemaan kunnianarvoista ja vaikutusvaltaista kreivitärtä vastaan. Tytöt saatiin linnaan joko palkkaamalla heidät palvelusväeksi tai vain yksinkertaisesti sieppaamalla heidät. Csejthen kylällä puhuttiin laajasti Erzsebetin tekemisistä ja linnan huhuttiin olevan pahan riivaama. Kukaan tavallisista ihmisistä ei kuitenkaan uskaltanut tehdä asialle mitään, sillä kaikki muistivat vielä aivan liian hyvin vuoden 1524 talonpoikien kansannousun, joka kukistettiin hyvin verisesti.
Erzsebet avustajineen suosi mm. seuraavanlaisia kidutusmenetelmiä: Talvipakkasilla uhri heitettiin alasti hankeen ja hänen päälleen kaadettiin kylmää vettä, kunnes hän ei kyennyt enää liikkumaan. Sitten hänet jätettiin jäätymään hengiltä. Kesäversio tästä oli viedä alaston uhri niitylle, valella hänet kauttaaltaan hunajalla ja jättää sitten mehiläisten ja ampiaisten armoille. Yksi tapa oli sulkea uhri häkkiin, joka oli liian matala, jotta siellä olisi voinut seistä ja liian kapea istumiseen. Häkissä oli sisäänpäin törröttäviä teräviä piikkejä. Sitten tyttöä tökittiin häkin kaltereiden väleistä tulikuumalla raudalla, jota väistellessään hän sitten vähitellen silpoutui häkin piikkeihin. Muita tapoja olivat esim. neulojen työntäminen kynsien alle, suun ompeleminen kiinni, pureminen, piekseminen, kuumalla raudalla polttaminen jne. Erzsebet myös repi tytöistä lihanriekaleita ja pakotti nämä syömään omaa lihaansa. Kerran Erzsebet oli niin sairas, ettei pystynyt nousemaan sängystä. Silloinkin hän pyysi palvelijoitaan tuomaan tytön vuoteensa luokse, jotta voisi purra tätä. Kuka tahansa ei Erzsebetin uhriksi kelvannut. Jos tyttö oli kovin pieni, hento ja kalpea, kreivitär ei häntä huolinut. Uhrin piti olla tarpeeksi vahva kestääkseen kidutusta hengissä useita päiviä, jopa viikkoja.
Tässä jonkun taiteilijan näkemys Erzsebet Bathorysta katselemassa, kun palvelusväki jäädyttää tyttöjä hengiltä.
Erzsi Majorovan ehdotettua Erzsebetille, että hänen pitäisi ottaa uhreikseen omaan säätyynsä kuuluvia tyttöjä, Erzsebet houkuttelikin linnaansa kaikkiaan neljä nuorta aatelisnaista lupaamalla näille mm. yhtä hyvää koulutusta kuin hänella itsellään. Tytöt kokivat tietenkin saman kohtalon kuin muutkin kreivittären uhrit. Kadonneiden aatelisneitojen perään alettiin kysellä ja vihdoin korkea-arvoisemmatkin tahot kiinnostuivat Erzsebetin puuhista. Hänen serkkunsa, pääministeri Gyorgy Thurzo teki rynnäkön Csejthen linnaan sotilaiden kanssa vuonna 1610. Thurzon kerrotaan myös jo pitkään himoinneen Erzsebetin maita ja näin hän sai tilaisuuden päästä käsiksi myös näihin tiluksiin.
Linnaan hyökättyään sotilaat järkyttyivät, siitäkin huolimatta, että olivat toki itsekin työnsä puolesta nähneet ja toteuttaneet erilaisia julmuuksia, mitkä eivät tuohon aikaan olleet kovinkaan harvinaisia. Ruumiita ja puolikuolleita nuoria naisia lojui joka puolella, aina linnan eteisaulasta alkaen. Tarina kertoo, että Erzsebet yllätettiin itseteossa pieksemässä nuorta tyttöä hengiltä.
Erzsebet suljettiin yhteen linnansa huoneista ja hän kiisti kaiken loppuun asti. Hän väitti, että linnasta ja sen ympäristöstä löytyneet tytöt olivat kuolleet tauteihin, tapaturmiin, itsemurhiin jne. Koska Erzsebet oli aatelinen, varsinainen oikeudenkäynti ei koskenut häntä, eikä häntä voitu teloittaa. Koska oli kuitenkin selvää, että hän oli pääsyyllinen, hänet tuomittiin kotiarestiin vuonna 1611. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kreivitär muurattiin yhteen linnansa huoneista ja seinään jätettiin vain pieni aukko ilmanvaihtoa, ruoka- ja vesitoimituksia varten. Erzsebetin avustajat todettiin syyllisiksi oikeudenkäynnissä ja tuomittiin kuolemaan, lukuunottamatta Erzsi Majorovaa, joka onnistui pakenemaan. Myös linnan pyykkärieukkoa epäiltiin ensin osallisuudesta rikoksiin, mutta hänet vapautettiin pian syytteistä. Ilona Joolta ja Thorkolta revittiin sormet irti ja heidät poltettiin elävältä roviolla. Ficzkolta katkaistiin pää ja hänen ruumiinsa poltettiin. Erzsebet eli linnaansa muurattuna vielä yli 3 vuotta. Kun huomattiin, ettei hänelle toimitettuun ruokaan ollut enää koskettu, huoneen sinetti avattiin ja hänet löydettiin kuolleena, makaamassa kasvoillaan lattialla vuonna 1614. Erzsebet Bathory haudattiin synnyinseudulleen.
_____________________________________________________________________________________
Huom! Juttu on ikivanha ja siinä on ymmärrettävistä syistä aikamoisia legendan aineksia, joten kaikkia "faktoja" on mahdoton tarkistaa. Juttu kiinnostaa suuresti itseäni, joten jos jollain on enemmän tai oikeampaa tietoa, niin olisin hyvin kiitollinen.
Unkarilainen Erzsebet(eng.Elisabeth) Bathory syntyi vuonna 1560 Bathoryjen aatelisperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Gyorgy ja Anna Bathory, serkuksia keskenään. Bathoryjen suku oli hyvin vaikutusvaltainen ja rikas. Yksi Erzsebetin serkku oli tuleva Puolan kuningas, toinen serkku taas Unkarin pääministeri jne. Bathoryt olivat rikkaampia kuin itse Unkarin kuningas. Myös pimeitä puolia Bathoryjen suvusta löytyi; yksi Erzsebetin täti oli noita ja biseksuaali elostelija. Eräs setä puolestaan tunnettu juomari ja irstailija. Vaikka Erzsebet oli tyttö, hän sai poikkeuksellisen hyvän koulutuksen tuona aikana, jolloin moni aatelismieskään ei välttämättä osannut edes lukea. Erzsebet opetettiin lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja puhumaan useampaa vierasta kieltä. Jo lapsena hän kärsi usein toistuvista, hallitsemattomista raivokohtauksista, joiden syyksi on sittemmin arveltu niin epilepsiaa kuin skitsofreniaakin.
Tässä Erzsebetin muotokuva. Kuvia naisesta löytyy paljon, mutta tämän sanotaan olevan se aito ja alkuperäinen. Tämä kuva oli esillä Bathory Pizzeriassa(ravintola Csejthen pikkukaupungissa lähellä Erzsebetin linnan raunioita), mutta se varastettiin.
Bathoryn suvun vaakuna
11-vuotiaana Erzsebet kihlattiin kreivi Ferencz Nadasdylle ja hän muutti anoppinsa luo syrjäiseen Csejthen linnaan(sijaitsee nyk. Slovakian puolella). Anoppi oli itse ollut liiton järjestämisessä se kaikkein innokkain, hänelle kun oli tärkeää saada poikansa naitettua Unkarin parhaaseen sukuun. 13-vuotiaana Erzsebet tuli raskaaksi salasuhteestaan paikalliseen talonpoikaan. Raskaus salattiin ja Erzsebetin avioton tytär annettiin syntymänsä jälkeen erään talonpoikaisnaisen hoiviin sillä sopimuksella, että nainen muuttaisi ulkomaille lapsen kanssa, eikä palaisi takaisin Unkariin Erzsebetin koko elinaikana. 15-vuotiaana Erzsebet sitten meni naimisiin kreivi Ferencz Nadasdyn kanssa.
Kreivi oli suuri sotaherra ja paljon pois kotoa, sillä unkarilaiset sotivat tuohon aikaan runsaasti mm. turkkilaisten kanssa. Erzsebet kärsi yksinäisyydestä syrjäisessä kylässä sijaitsevassa linnassaan ja hänen raivokohtauksensa pahenivat. Palvelusväki joutui usein hänen väkivaltaisten hyökkäystensä kohteeksi. Erzsebet ajautui myös suhteisiin sekä miesten että naisten kanssa. Kerran hän jopa karkasikin rakastajansa matkaan, mutta palasi pian vähin äänin takaisin. Aina kun kreivi palasi takaisin kotiin, Erzsebet rauhoittui. Vuosina 1585-1595 pari sai neljä lasta, kolme poikaa ja tytön.
Erzsebetin kerrotaan olleen hyvä ja äärimmäisen hellä ja rakastava äiti omille lapsilleen, huolimatta muihin ihmisiin kohdistuvista julmuuksistaan. Kreivi ja kreivitär harrastivat yhdessä mustan magian rituaaleja ja huvittelivat kiduttamalla tottelemattomia palvelijoita. Yksi tapa rangaista varkaaksi epäiltyä palvelustyttöä, oli laittaa ohuiksi rulliksi käärityt, öljyssä kastetut kangaspalat hänen kaikkien varpaidensa väliin ja sytyttää ne tuleen. Kun tytön varpaita sitten alkoi polttaa ja hän alkoi tuskissaan hyppiä, sätkiä ja kiljua, se huvitti suuresti kreiviä ja kreivitärtä.
Kreivi Ferencz Nadasdy kuoli vuonna 1604. Hänen kuolemastaan on useita tarinoita; kerrotaan mm. ,että hänen taistelussa saamansa haava tulehtui, hän sai kohtalokkaan sukupuolitaudin prostituoidulta ja jopa, että Erzsebet myrkytti hänet. Toisaalta kuolinsyy saattoi olla myös siihen aikaan täysin arkinen tuberkuloosi tai muu tartuntatauti. Kreivin kuoleman jälkeen Erzsebet todella innostui kiduttamaan ja murhaamaan aivan täysipäiväisesti.
Legenda kertoo, että Erzsebet olisi kylpenyt nuorten neitsyiden veressä säilyttääkseen nuoruutensa ja kauneutensa. Tämän tarinan paikkansa pitävyydestä ei kuitenkaan ole mitään todisteita ja luultavasti legenda sai alkunsa siitä, että Erzsebet oli kidutusten ja murhien jälkeen niin veren tahrima, että hän näytti aivan veressä kylpeneeltä. Erzsebet oli myös kaunis ja hyvin turhamainen nainen, joka vaihteli vaatteitaan useita kertoja päivässä ja saattoi istua peilin edessä tuntikausia ihailemassa itseään. Tämä tietenkin siivitti huhuja, joiden mukaan kreivitär teki mitä tahansa pysyäkseen ikuisesti kauniina.
Miehensä kuoleman jälkeen Erzsebet muutti joksikin aikaa Wieniin. Siellä Erzsebet ei kuitenkaan viihtynyt kovin kauaa, koska kaupunkitalo ei antanut samanlaista rauhaa hänen sairaille harrastuksilleen kuin syrjäinen linna. Wienissä Erzsebet kuitenkin tapasi Anna Darvulian, josta tuli hänen rakastajattarensa ja jonka kanssa hän jatkoi puuhiaan Csejthessä.
Erzsebetin uhrit olivat yksinomaan nuoria naisia. Hän piti uhreistaan kirjaa, jota sittemmin käytettiin todisteena oikeudenkäynnissä. Kirjassa oli Erzsebetin käsialalla kirjoitettuna yli 600:n naisen nimet. Erzsebetin avustajina hirmutöissä toimivat Anna Darvulian lisäksi Erzsebetin lastenhoitaja Ilona Joo, Thorko-niminen noita, sekä joukon ainoana miehenä Ficzko, ontuva palvelija, joka oli ollut vuosia Erzsebetin palveluksessa ja hoiti likaiset työt, kuten ruumiiden hävityksen jne. Anna Darvulian kuoltua, hänen paikkansa otti Erzsi Majorova -niminen nainen, joka sittemmin saattoi koitua Erzsebetin kohtaloksi. Hänen ehdotuksestaan Erzsebet nimittäin alkoi ottaa uhreikseen aatelistyttöjä, joka johti laajempiin tutkimuksiin, mitä Erzsebetin linnassa oikein tapahtui. Ennen Erzsebetin uhrit olivat olleet vain talonpoikaistaustaisia tyttöjä, joiden kohtalolla ei ollut niin suurta merkitystä, että kukaan olisi uskaltanut tai vaivautunut nousemaan kunnianarvoista ja vaikutusvaltaista kreivitärtä vastaan. Tytöt saatiin linnaan joko palkkaamalla heidät palvelusväeksi tai vain yksinkertaisesti sieppaamalla heidät. Csejthen kylällä puhuttiin laajasti Erzsebetin tekemisistä ja linnan huhuttiin olevan pahan riivaama. Kukaan tavallisista ihmisistä ei kuitenkaan uskaltanut tehdä asialle mitään, sillä kaikki muistivat vielä aivan liian hyvin vuoden 1524 talonpoikien kansannousun, joka kukistettiin hyvin verisesti.
Erzsebet avustajineen suosi mm. seuraavanlaisia kidutusmenetelmiä: Talvipakkasilla uhri heitettiin alasti hankeen ja hänen päälleen kaadettiin kylmää vettä, kunnes hän ei kyennyt enää liikkumaan. Sitten hänet jätettiin jäätymään hengiltä. Kesäversio tästä oli viedä alaston uhri niitylle, valella hänet kauttaaltaan hunajalla ja jättää sitten mehiläisten ja ampiaisten armoille. Yksi tapa oli sulkea uhri häkkiin, joka oli liian matala, jotta siellä olisi voinut seistä ja liian kapea istumiseen. Häkissä oli sisäänpäin törröttäviä teräviä piikkejä. Sitten tyttöä tökittiin häkin kaltereiden väleistä tulikuumalla raudalla, jota väistellessään hän sitten vähitellen silpoutui häkin piikkeihin. Muita tapoja olivat esim. neulojen työntäminen kynsien alle, suun ompeleminen kiinni, pureminen, piekseminen, kuumalla raudalla polttaminen jne. Erzsebet myös repi tytöistä lihanriekaleita ja pakotti nämä syömään omaa lihaansa. Kerran Erzsebet oli niin sairas, ettei pystynyt nousemaan sängystä. Silloinkin hän pyysi palvelijoitaan tuomaan tytön vuoteensa luokse, jotta voisi purra tätä. Kuka tahansa ei Erzsebetin uhriksi kelvannut. Jos tyttö oli kovin pieni, hento ja kalpea, kreivitär ei häntä huolinut. Uhrin piti olla tarpeeksi vahva kestääkseen kidutusta hengissä useita päiviä, jopa viikkoja.
Tässä jonkun taiteilijan näkemys Erzsebet Bathorysta katselemassa, kun palvelusväki jäädyttää tyttöjä hengiltä.
Erzsi Majorovan ehdotettua Erzsebetille, että hänen pitäisi ottaa uhreikseen omaan säätyynsä kuuluvia tyttöjä, Erzsebet houkuttelikin linnaansa kaikkiaan neljä nuorta aatelisnaista lupaamalla näille mm. yhtä hyvää koulutusta kuin hänella itsellään. Tytöt kokivat tietenkin saman kohtalon kuin muutkin kreivittären uhrit. Kadonneiden aatelisneitojen perään alettiin kysellä ja vihdoin korkea-arvoisemmatkin tahot kiinnostuivat Erzsebetin puuhista. Hänen serkkunsa, pääministeri Gyorgy Thurzo teki rynnäkön Csejthen linnaan sotilaiden kanssa vuonna 1610. Thurzon kerrotaan myös jo pitkään himoinneen Erzsebetin maita ja näin hän sai tilaisuuden päästä käsiksi myös näihin tiluksiin.
Linnaan hyökättyään sotilaat järkyttyivät, siitäkin huolimatta, että olivat toki itsekin työnsä puolesta nähneet ja toteuttaneet erilaisia julmuuksia, mitkä eivät tuohon aikaan olleet kovinkaan harvinaisia. Ruumiita ja puolikuolleita nuoria naisia lojui joka puolella, aina linnan eteisaulasta alkaen. Tarina kertoo, että Erzsebet yllätettiin itseteossa pieksemässä nuorta tyttöä hengiltä.
Erzsebet suljettiin yhteen linnansa huoneista ja hän kiisti kaiken loppuun asti. Hän väitti, että linnasta ja sen ympäristöstä löytyneet tytöt olivat kuolleet tauteihin, tapaturmiin, itsemurhiin jne. Koska Erzsebet oli aatelinen, varsinainen oikeudenkäynti ei koskenut häntä, eikä häntä voitu teloittaa. Koska oli kuitenkin selvää, että hän oli pääsyyllinen, hänet tuomittiin kotiarestiin vuonna 1611. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kreivitär muurattiin yhteen linnansa huoneista ja seinään jätettiin vain pieni aukko ilmanvaihtoa, ruoka- ja vesitoimituksia varten. Erzsebetin avustajat todettiin syyllisiksi oikeudenkäynnissä ja tuomittiin kuolemaan, lukuunottamatta Erzsi Majorovaa, joka onnistui pakenemaan. Myös linnan pyykkärieukkoa epäiltiin ensin osallisuudesta rikoksiin, mutta hänet vapautettiin pian syytteistä. Ilona Joolta ja Thorkolta revittiin sormet irti ja heidät poltettiin elävältä roviolla. Ficzkolta katkaistiin pää ja hänen ruumiinsa poltettiin. Erzsebet eli linnaansa muurattuna vielä yli 3 vuotta. Kun huomattiin, ettei hänelle toimitettuun ruokaan ollut enää koskettu, huoneen sinetti avattiin ja hänet löydettiin kuolleena, makaamassa kasvoillaan lattialla vuonna 1614. Erzsebet Bathory haudattiin synnyinseudulleen.
_____________________________________________________________________________________
Huom! Juttu on ikivanha ja siinä on ymmärrettävistä syistä aikamoisia legendan aineksia, joten kaikkia "faktoja" on mahdoton tarkistaa. Juttu kiinnostaa suuresti itseäni, joten jos jollain on enemmän tai oikeampaa tietoa, niin olisin hyvin kiitollinen.
Vielä suvereenimmin hän otti muuten haltuunsa leffan 2 päivää Pariisissa (2 Days in Paris, 2007), jonka krediitit on aika tasaista luettavaa:
Csejthen kaupungissa(jonka liepeillä nuo linnan rauniot siis sijaitsevat) on myös museo, jossa esitellään Erzsebetin elämän ja tekojen lisäksi myös muita Bathoryn suvun saavutuksia. Tämä tiedoksi asiasta kiinnostuneille Slovakian-matkaajille.