Itä-Uudellamaalla, Askolassa, osoitteessa Vahijärventie 188 sijainneessa Askolan Kartanoravintolassa vietettiin lauantaina 30. lokakuuta 1993 mukavaa iltaa karaokelaulukilpailujen vauhdittamana.
Ravintolassa oli väkeä runsaanlaisesti, noin 100 henkilöä. Laulu raikasi, viini virtasi, juttuja kerrottiin. Siellä kaikilla oli niin mukavaa. Levyjä soitti ja järjestyksen ylläpidosta vastasi yksi ja sama mies, paikan omistaja
Pentti Vesterinen.
Yksi asiakkaista oli 28-vuotias
Veikko Nurmi. Hän oli poikamies ja asui vanhempiensa omistamalla maatilalla ja tulevaisuuden suunnitelmissa oli, että Veikko jatkaa lypsykarjantilan pitämistä vanhempiensa jälkeen. Kartanoravintola oli Veikolle ennestään tuttu paikka, sillä hän työskenteli siellä toisinaan vahtimestarina, ns. ovimiehenä.
Lauantainen illanvietto eteni klo 22:35 alkaneeseen laulukilpailuun, johon otti osaa myös kolme mustalaista. Yksi heistä oli 26-vuotias
Taisto Ahlgren, hän sijoittui lopulta neljänneksi. Laulukilpailu päättyi puolen yön tietämillä, jonka jälkeen asiakkailla oli tilaisuus tanssahdella karaokelaulujen lomassa.
Tunnelma kiristyy
Tanssilattialla oli tungosta, mutta pian tilanne äityikin torailuksi, kun kantaväestöön kuuluva, mustalaisen kanssa jostain kumman syystä tanssiva nuori tummatukkainen nainen kompastui toisen parin, mustalaisnaisen jalkoihin. Tumma veri kuohahti heti – kauan etsitty riidansiemen oli viimein löytynyt ja muut mustalaisnaiset piirittivät kantaväestöön kuuluva naisen. Syntyneessä kahinassa kolme naista kaatui lattialle. Muiden mustalaisnaisten joukossa oli 24-vuotiaan mustalaismies
Esa Åkerlundin kanssa avoliitossa asuva Hollannista kotoisin oleva 22-vuotias nainen. Hän auttoi kantaväestöön kuuluvan naisen ylös. Samassa paikalle tuli iso mustalaismies Taisto Ahlgren ja iski nyrkillä ylös autettua naista kasvoihin.
Nyrkistä saanut nainen autettiin ravintolan keittiöön ja silmää alettiin turvotuksen hellittämiseksi hoitaa jääpussilla.
Tällä välin oli tanssilattialla alkanut joukkotappelu. Siihen osallistui parisenkymmentä henkeä, sekä suomalaisia että mustalaisia, naisia heidän joukossaan. Tuolit ja pöydät kaatuivat, juomalasit lensivät ja karaokelaulu vaihtui nyrkkien mätkeeseen ja ruokottomuuksien viljelyyn. Kannustushuutoja oli puolin ja toisin.
Tilanteesta sivussa ollut Veikko Nurmi teki sen virheen, että meni tyynnyttelemään tappelijoita. Pian hän paini lattialla Esa Åkerlundin kanssa. Yht´äkkiä Veikko valahti kalpeaksi, hänet autettiin ylös ja talutettiin ravintolan keittiöön. Selästä vuoti verta ainakin kahdesta kohdasta. Keittiössä Veikko lyyhistyi lattialle. Työntekijät yrittivät tyrehdyttää verenvuotoa liinoilla.
- Ravintolan keittiöön päättyi 28-vuotiaan Veikko Nurmen elämä.
- Askola.jpg (209.71 KiB) Katsottu 17773 kertaa
Paikalle hälytettiin ambulanssi ja poliisit. Veikon elvytys aloitettiin klo 00:51. Lääkäri saapui helikopterilla, mutta hän ei voinut muuta kuin todeta Veikon kuolleeksi. Hänen elämänsä päättyi klo 01:01, päivä oli sunnuntaina 31. lokakuuta.
- askola uhrin paita.jpg (151.23 KiB) Katsottu 1895 kertaa
Uhrin verinen kauluspaita. Nuolet osoittavat kohtia, joihin puukonpistot ovat osuneet.
Tappeluun osallistuneet mustalaiset olivat häipyneet saman tien, joten poliisi ei heitä heti tavoittanut. Paikalle jääneistä mustalaisista kukaan ei ollut nähnyt eikä kuullut koko illan aikana yhtään mitään.
Ovimies kuoli puukoniskuihin Askolassa
Ravintola Askolan Kartanon ovimies puukotettiin kuoliaaksi Askolassa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Porvoolainen 28-vuotias mies sai selkäänsä kaksi puukoniskua ja kuoli heti.
Ravintolassa oli karaoke-laulutilaisuus, kun romanimiesten ja muun yleisön välille syntyi kiistaa. Käsirysyssä muut eivät loukkaantuneet. Puukotuksesta epäilty on pidätetty.
HS 1.11.1993
Kuulustelut alkavat
Apuun kutsuttiin Keskusrikospoliisi. Poliisi puhutti noin 80 henkilöä, ravintolassa olleet, sekä tavoitti myös surmapaikalta livistäneet mustalaiset. Seitsemän heistä pidätettiin. Taisto Ahlgrenin,
Allan Lindemanin ja Esan siskon,
Miranda Åkerlundin vaatteista löytyi veritahroja, jotka täsmäsivät Veikko Nurmen veriryhmään.
- Toki he sanoivat, että verta tarttui heidän vaatteisiinsa kun he erottivat Veikon ja Esan toisistaan ja nostivat tappelijat pystyyn.
- Tässä kohdin oli puukolla isketty. Verivana johti keittiöön, jonne uhri kuoli.
- Askola1.jpg (231.71 KiB) Katsottu 17773 kertaa
Epäillyistä Taisto Ahlgren kertoi tapelleensa jonkun jullin kanssa, mutta ei humalatilansa vuoksi muista mitään. Sama muistamattomuus vaivaisi muitakin mustalaisia. Taisto ei edes muistanut oliko hällä edes puukkoa tahi muuta teräasetta muassaan ko. iltana.
Eräs todistaja kuitenkin kertoi, että Veikon mentyä rauhoittelemaan tappeiljoita, iso mustalaismies, Taisto Ahlgren, heilui Veikon selän takana kuin olisi lyönyt jollakin. Varmuudella todistaja ei veistä nähnyt. Taisto Ahlgren oli kuitenkin tehnyt Veikon takana kaksi sivallusiskua molemmin käsin.
- askola pohjapiirros.jpg (146.6 KiB) Katsottu 1896 kertaa
Pohjapiirros surmapaikalta
Poliisi selvitti kuitenkin sen, että Taisto Ahlgren oli lyönyt Veikkoa kasvoihin ja vartaloon nyrkeillä. Veikon ylähuulessa ja ienvallin tyvessä oli verenpurkaumia. Tämän lisäksi Taisto oli lyönyt jo mainittua naista kasvoihin sekä kuristanut erään miehen kaulan mustelmille.
Allan Lindeman, joka oli myös auttamassa Esaa ylös, kiisti puukottaneensa ketään. Samoin puukotuksen kielsi myös Miranda Åkerlund.
Esan veli,
Armas Åkerlund kertoi, että Esa oli paininut lattialla isokokoisen miehen kanssa Esan ollessa alimmaisena selällään. Hän oli mennyt yhdessä Miranda Åkerlundin kanssa nostamaan tappelijoita lattialta, jolloin Mirandan vaatteet olivat vereentyneet. Miranda Åkerlund oli kieltäytynyt todistamasta veljeään vastaan. Armas Åkerlund kertoi myös, että hän tiesi ulkonäöltä Veikko Nurmen, mutta hänen mielestään mies, joka Esan kanssa paini, ei ollut Veikko Nurmi, vaan tappeluun osallistunut toinen yhtä pitkä mies.
Tämä "yhtä pitkä mies" kertoi, että hän ei tapellut Esa Åkerlundin kanssa, vaan erään toisen mustalaismiehen kanssa. Saman asian puolesta todisti myös ravintoloitsija Vesterinen.
Muiden todistajien mukaan painiin osallistuivat jullien puolelta ainoastaan Nurmi ja kokoisensa mies.
Esa Åkerlund kertoi illanvietosta, että he olivat lähteneet porukalla kotoa Porvoon Gammelbackasta, osoitteesta Tornipolku 5, Kartanoravintolan karaokeiltaan. Alkkoholia oli nautittu jo kotona ja sen nauttimista jatketiin matkalla ja edelleen ko. anniskeluravintolassa. Kuskina oli Esan avovaimo
Liv van den Hoek. Porukan ainoa selvä.
Esa kertoi myös, että hänellä oli muassaan housunkauluksessa nahkaisessa tupessa ollut Mora-puukko. Illan mittaan puukko tuppineen oli parikin kertaa pudonnut lattialle. Tappelun aikana hän oli havainnut, että puukkonsa oli lattialla, josta hän sen otti ja laittoi joko housunkaulukseen tai housuntaskuun. Poliisi pyysi Esaa piirtämään puukon tupen kuvan
Esa poistui ravintolasta Armas Åkerlundin autolla, tämän myös toimiessa kuskina. He ajoivat Gammelbackan suuntaan. Autossa oli Esan lisäksi neljä muuta mustalaista. Heidän perässään ajoi joukko toisia mustalaisia – samaan osoitteeseen olivat menossa.
Ajomatkalla Allan Lindeman pyysi Esaa näyttämään puukkoaan ja pyysi myös, että Esa heittäisi puukon ulos ikkunasta ja näin myös tehtiin.
Allan Lindeman sanoi poliisikuulustelussa, että ajomatkalla Esan veli, Armas Åkerlund, sanoi Esalle, että ”sinä löit veitsellä”. Esa vastasi ”joo”. Hetken päästä Allan Lindeman näki Esan heittävän jotakin auton ikkunasta ulos. Esan veli kertoi myös, että oli kysynyt Esalta tekikö tämä mitään kartanoravintolassa. Esa vastasi ”en tehnyt. Jos olen lyönyt, niin sitä isoa miestä”.
Myös Taisto Ahlgren oli epäiltyjen listalla. Hänen kuullaan huutaneen kesken tappelun, että ”onko muita halukkaita tapetuksi”.
Esa puolestaan sanoi poliisille, että jo ravintolassa ennen pakenemista puhuttiin kuka oli lyönyt ja ketä.
Puukko löytyy
Torstaina 4.11. muuan mies ilmoitti löytäneensä 31.10. klo 13 aikoihin puukon tuppineen Porvoo-Mäntsälä – tien varresta. Mies oli ollut kävelyllä vaimonsa kanssa. Hän oli vienyt löytönsä kotiin ja pessyt puukon, koska oli luullut sen pudonneen ”joiltain metsästäjiltä”. Puukon terän toisella puolella oli melkoisella varmuudella ohut verikalvo. Puukko oli Mora-merkkinen ja sen kahva oli väriltään punertava. Aivan kuten Esa kertoi oman puukkonsa olleen. Puukon tuppi oli kirjoitusta myöten samanlainen kuin oli Esan poliisille piirtämässä kuvassa.
- Poliisi tutki rikoslaboratoriossa myös kahta muuta mustalaisilta takavarikoitua puukkoa.
- askola teräase.jpg (67.21 KiB) Katsottu 1891 kertaa
Surma-ase ja sen tuppi.
Allan Lindeman myönsi, että myös hänellä oli puukko muassaan Kartanoravintolassa, mutta että illanvieton jälkeen hän toi sen Åkerlundien ja asetti kirjahyllyyn kunniapaikalle. Poliisien niin pyytäessä, naiset kävivät toimittamassa ko. puukon poliiseille. Todistajan mukaan se puukko on varmuudella sama, mikä Lindemanilla oli tuona kohtalokkaana iltana mukana ja minkä hän edelleen laittoi kirjahyllyyn ja että se puukko oli puhdas.
Armas Åkerlund puolestaan kertoi, että puukko ei ole sama, jonka Lindemanilla oli muassaan surmailtana. ”Siinä puukossa oli veripilkkuja”.
Niin ikään todistajana kuultu Esan avovaimo Liv van den Hoek sanoi, että puukko ei ole sama minkä Lindeman jätti heidän asuntoonsa tapahtumayönä.
Esa kertoi, että hän ei voimakkaan päihtymistilansa vuoksi pysty sanomaan löikö puukolla vaiko eikö. ”En pelkää kertoa totuutta. En suojele ketään”, hän sanoi. Esa Åkerlund vangitiin taposta epäiltynä.
Käräjille käräjille
Selkkauksen käsittely eteni oikeusasteelle. Orimattilan kihlakunnanoikeudessa käsiteltiin 29.11.1993 sen päivän ainoana juttuna Askolan puukotusta. Kaikki saapujat tutkittiin metallinilmaisimella ja järjestystä oli vahtimassa viisi poliisia.
- Nurmen surma oikeudessa.jpg (146.5 KiB) Katsottu 1897 kertaa
Jostain syystä juurikin mustalaisten aiheuttamissa tapauksissa tarvitaan järeämpiä keinoja turvallisuuden ylläpitoon, vaikka ennakkoluuloja ei saisi nykyään enää kenelläkään olla. Ja miksi pitäisi olla, olemmehan kaikki samanlaisia ja samanarvoisia.
Orimattilan apulaisnimismies luki syytekirjelmän. Hän vaati, että Esa Åkerlund tuomitaan rangaistukseen Askolan kartanoravintolassa tehdystä, kuolemaan johtaneesta puukotuksesta sekä teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla.
Syytteen mukaan Esa Åkerlund on tahallaan surmannut Veikko Nurmen lyömällä tätä puukolla kaksi kertaa selkään lapaluun korkeudelle, 3 cm rintarangan oikealla puolelle. Toinen lyönneistä on aiheuttanut 3 cm:n ja toinen 10 cm:n syvyyteen ulottuvan haavan, joiden verenvuotoon Veikko Nurmi on menehtynyt.
Esa Åkerlund sanoi, että naiset aloittivat tappelun ja hänen tultua vessasta julli hyökkäsi hänen kimppuunsa. Hän kaatui ja veljensä autoi hänet pystyyn. Siinä yhteydessä puukko tuppineen oli pudonnut ja nosti sen laittaen housunkaulukseen. Enempiä hän ei muistanut. ”Jos olisin lyönyt, niin sen kyllä muistaisin”. Esan oikeusavustaja kertoi, että Esa on kertonut tapahtumista myös kuulusteluissa samalla tapaa, jokseenkin samoin sanoin.
Kukaan ei ollut nähnyt puukkoa Esan, eikä myöskään kenenkään muun kädessä. Esan oikeusavustaja sanoi, että Esalta puuttuu puukotuksen kohde ja syy. Siksi häntä ei olisi syytä pitää enää vangittuna. Sitä paitsi Esan avovaimo synnyttää lapsen joulukuussa, joten olisi erittäinkin kohtuutonta pitää tulevaa isää vangittuna sosiaalisten velvollisuuksien takia.
Oikeus lykkäsi asiankäsittelyä ja Esa Åkerlund määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna.
Käsittely viedään päätökseen
Kihlakunnan oikeus antoi päätöksensä perjantaina 25.2.1994. Oikeus katsoi toteennäytetyksi, että hevosmies Esa Kalle Vihtori Åkerlund on surmannut Veikko Nurmen teräaseella. Tuntemattomaksi jäänyt henkilö on lyönyt Esa Åkerlundia nyrkillä, tämä on kaatunut ja samalla vieressään ollut Veikko Nurmi on myös kaatunut. Nurmen ollessa Åkerlundin päällä, tätä on lyöty kaksi kertaa puukolla selkään. Tämän jälkeen Allan Lindeman, Armas Åkerlund ja Miranda Åkerlund ovat nostaneet Veikko Nurmen pois Esa Åkerlundin päältä. Tässä yhteydessä ovat Lindemanin ja Miranda Åkerlundin vaatteet vereentyneet. Tämän jälkeen Esa Åkerlund on nostanut puukon tuppineen pois lattialta. Puukoniskut eivät ole olleet Nurmen rintapuolella ja verenvuoto alkuvaiheessa on ollut vähäistä. On todennäköistä, ettei verta Nurmesta ole valunut heti runsaasti, vaan verenvuoto on tapahtunut sisään. Armas Åkerlundin vaatteet eivät vereentyneet, koska hän on ottanut Nurmesta toisenlaisen otteen kuin kaksi muuta nostajaa.
Lindemanin nostettua Nurmen ylös, on Taisto Ahlgren vielä lyönyt nyrkein Nurmea, jolloin Nurmi on kaatunut uudestaan. Tämän jälkeen Nurmi on talutettu ravintolan keittiöön, jossa hän on kuollut verenvuotoon.
Ruumiinavauspöytäkirjojen ja valokuvien mukaan puukoniskut ovat samassa linjassa Nurmen selkärangan oikealla puolella. Iskut olivat pituussuunnassa samassa linjassa, joten puukoniskut ovat täytyneet tapahtua uhrin ja iskijän ollessa hyvin lähekkäin toisiaan. Esa Åkerlundilla on selällään ollessaan ollut mahdollisuus iskeä Veikko Nurmea selkään.
Orimattilan kihlakunnan oikeus tuomitsi Esa Åkerlundin taposta 8 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen. Tuomioon sisältyi myös teräaseen pito julkisella paikalla sekä aikaisemmin saadun ehdollisen rangaistuksen täytäntöönpano. Se koski huumaantuneena ajamista.
- Esa Åkerlund tuomittiin taposta yli 8 vuodeksi vankeuteen. Hovi vapautti hänet näytön puutteessa.
- Askolasurmaaja.jpg (12.66 KiB) Katsottu 17773 kertaa
Hovissa kaikki oli käyvä toisin
Esa Åkerlundin asianajaja
Heikki Salo valitti hoviin.
Kouvolan hovioikeus kuuli uusia ja mielensä muuttaneita todistajia. Ravintoloitsija Pentti Vesterinen sanoi, että tappelussa toinen mies oli painanut toisen miehen pöytää vasten, pöytä oli kaatunut ja miehet olivat kaatuneet sen mukana lattialle. Veikko Nurmi oli samalla hänkin kaatunut, jääden osittain miesten alle. Tässä yhteydessä joku oli lyönyt Veikko Nurmea kasvoihin. Teräasetta Vesterinen kielsi nähneensä, mutta oli havainnut, että Nurmella oli paita veressä kun hän nousi itse pystyyn. Vesterinen oli ollut tappelijoista noin 6-7 metrin päässä. Vesterinen on myös ollut selvänä, joten hänen todistajakertomuksensa on painanut asiassa ja sille annettiin ratkaiseva merkitys illan tapahtumia selviteltäessä.
Todistajana ollut ravintolan asiakas kertoi, että Nurmen takana oli joku iso heppu heilumassa ja tämän jälkeen Nurmi oli tullut hoippuen ja horjuen todistajaa vastaan ja talutettu keittiöön.
Toinen todistaja kertoi, että ennen tappelijoiden lattialle kaatumista hän ehti vilaukselta nähdä teräaseen jonkun kädessä.
Armas Åkerlund ja
Armas Nyman todistivat myös, että he eivät ole kuulleet Esa Åkerlundin kertoneen mitään puukolla lyömisestä. Heittäessään puukon auton ikkunasta, Esa Åkerlund on ollut alkkoholin vaikutuksen alainen, eikä toimintansa ole ollut kovinkaan rationaalista.
Allan Lindemanin aiemman todistajakertomuksen luotettavuus asetettiin kyseenalaiseksi ja jäi toteennäyttämättä, että Esa Åkerlund olisi tapellut Veikko Nurmen kanssa. Ainoa riidaton asia on puukko, joka on todistettavasti Esa Åkerlundin puukko, mutta kuka sitä käytti, se jäi epäselväksi.
Kouvolan hovioikeus katsoi 13.10.1994 antamassaan päätöksessä, että Esa Åkerlund ei ole syyllinen Veikko Nurmen tappoon ja vapautti hänet syytteestä. Muista konnuuksista tulleet tuomiot hovioikeus katsoi jo suoritetuksi Åkerlundin kiinnioloaikana, joten hän oli syytön mies ja vapaa lähtemään.
- Vajaan vuoden kuluttua hänet oli taas vangittu. Tällä kertaa murhasta epäiltynä ja siitä myöhemmin tuomittuna.
Tapaus ei edennyt korkeimpaan oikeuteen, joten Veikko Nurmen surmaaja ei saanut tuomiota eivätkä omaisensa oikeutta.
Veikko Nurmen väkivaltainen kuolema on edelleen selvittämättä.
Askolan Kartanoravintolan toiminta on päättynyt joulukuussa 1995
Ainoa poika kuoli
...
Nurmi muistaa yhä sen aamun, kun he saivat soiton pojan kuolemasta.
- Se oli hirveää. Meillä ei nukuttu moneen yöhön. Poika oli kaikki kaikessa. Veikon piti jatkaa maatilan pitämistä, mutta hänen kuolemansa jälkeen muutimme ja myimme lypsykarjan.
Isä ei voi vieläkään hyväksyä hovioikeuden päätöstä.
- On selvää, että Åkerlund tappoi poikani, mutta kukaan ei lähtenyt sitä todistamaan. Olen ihmetellyt, miten oikeusvaltio voi toimia näin huolimattomasti.
- Veikko oli mukava ja kunnollinen. Tuntuu niin väärältä, että hänen tapauksensa ei koskaan saanut oikeutta, tuttavanainen kertoo.
Iltalehti 9.7.2010
Kuvat mm. Alibi 2/1994.
Jos Åkerlund olisi silloin tuomittu, niin suomalainen rikoshistoria olisi mitä todennäköisimmin erilainen,
Liv van den Hoek eläisi yhä, samoin kuin myös ne
Esa Åkerlundin kolme autoon ampumaa henkilöä.
Kouvolan hovioikeus teki melkoisen karhunpalveluksen kansalaisille jättäessään Åkerlundin aikoinaan tuomitsematta.
Toki voidaan sanoa sekä ajatella, että oikeus on puhunut, pulinat pois. Jos ajattelet näin, niin varmasti olet myös sitä mieltä, että joku muu oli hän, joka muurasi
Hilkka Saarisen muurin sisään kuin hänen kanssaan asunut aviomiehensä,
Pentti Saarinen. Siinäkin hovioikeus päätti, että syyllinen on syytön.
Se vanha tuomarin sanonta, että parempi 100 syyllistä vapaana kuin 1 syytön vankilassa, ei oikein tunnu oikealta. Mieluummin ehkä siten, että 100 syyllistä ja 1 syytön vankilassa.
Samoihin aikoihin (1994) oikeutta käytiin mm Karkkilassa tehdystä maajussin murhasta ja keravalaisen vahtimaisterin taposta.
Osa kuvista oli pudonnut. Palautettu. Tästä Askolan tapauksesta on viestejä myös täällä: https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... f=2&t=3325 Esa Åkerlund surmasi Liv Van Den Hoekin 1995 Isnäsissä
-NILS-