Lakialoite 3v -ensikertalaisuuden poistamiseksi, kuollut?

[On Anoi Kaa]

Luin huolimattomasti ja luulin jo, että olisi tänä keväänä tämä laitettu jalalle, mutta paskan marjat - normi tilanne eli tämä hulluus jatkuu rikoslaissamme uhrien ja heidän omaistensa harmiksi.

Viimeinkin oltiin puuttumassa useaa kansalaista kummastuttavaan säännökseen, minkä mukaan vaikka moninkertainen murhamieskin on oikeuden edessä ensikertalainen, mikäli häntä ei ole tuomittu vankeuteen rikosta edeltäneen kolmen vuoden aikana.

Tainnut aloite unohtua tai tuupattu mappi Ööhon, olisihan tällainen varmasti ollut Anna-Maja Henrikssonin,(r), mielestä varmaankin kohtuutonta kuritusta murhaajia kohtaan? En ole vielä nähnyt selvitystyön tulosta, mutta joskopa nykyinen oikeusministerimme Jari Lindström, (PS, lomalla) suurella ammattitaidollaan ja tarmokkuudellaan voisi ottaa asiaan uutta näkökulmaa.

Aloitteen liikkeellepanijana maaliskuussa 2013oli kansanedustaja Kari Tolvanen, (kok).

Kotimaa
Tässä se lakialoite on: Loppu murhaajan ja tappajan kohtelulle ensikertalaisena
Juha-Pekka Tikka
19.11.2013 klo 14:23 (päivitetty 19.11.2013 klo 14:32)

Kansanedustajan lakialoitteessa esitetään, että henkirikollisia ei koskaan kohdeltaisi ensikertalaisina.

Nykyisin kaikkia vankeja kohdellaan ensikertalaisina, jos heitä ei ole tuomittu vankeuteen rikosta edeltäneen kolmen vuoden aikana.

Rikoskomisario-kansanedustaja Kari Tolvasen (kok.) on määrä jättää kuuluisaksi tullut lakialoite asian muuttamisesta tiistaina eduskunnan kansliaan. Aloitteeseen oli vielä kello 14 alkaneessa täysistunnossa tulossa lisää allekirjoittajia.

Tolvasen aloitteessa esitetään ensikertalaisuuden määräajan pidentämistä viiteen vuoteen ja ns. ylitörkeissä rikoksissa kymmeneen vuoteen. Murhasta tai taposta tuomittuja ei kuitenkaan missään olosuhteissa katsottaisi ensikertalaisiksi rikoksentekijöiksi.

"Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä tai törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksen kärsinyt katsottaisiin ensikertaiseksi rikoksentekijäksi kymmenen vuoden jälkeen ja esimerkiksi varkaudesta rangaistuksen kärsinyt viiden vuoden jälkeen", lakialoitteessa todetaan.

Aloitteen perusteluissa vedotaan julkisuudessa olleisiin tapauksiin, joissa "rikoksentekijä oli tulkittu rikoslain 2c luvun mukaisesti ensikertalaiseksi, koska ei ollut syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana. Muun muassa kahdesta erillisestä taposta tuomittua henkilöä kohdeltiin vankilassa kuin ensikertalaista toisen henkirikoksen jälkeen ja hän pääsee jälleen vapauteen suoritettuaan tuomiostaan vain puolet".

"Samoin eräs tunnettu ammattirikollinen, joka oli aiemmin kärsinyt yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ensikertalaisena vankeusrangaistukseen. Tällainen vanki kärsii rangaistuksestaan jälleen ainoastaan puolet, koska hän ei edeltävän kolmen vuoden aikana ole jäänyt kiinni rikoksesta. Samanlainen tilanne on muun muassa lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöön syyllistyvällä henkilöllä, joka usein vankilasta vapauduttuaan uusii rikoksensa", Kari Tolvasen aloitteessa perustellaan.

Tolvasen mukaan kyseessä on epäkohta ja yleisen oikeustajun vastainen seikka, jonka vuoksi on tarpeellista muuttaa lainsäädäntöä.

Hänen mukaansa muutosta tarvitaan "siihen, milloin rikosten harventuessa palataan takaisin lähtötasolle eli ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi".

"Perusteltua on ottaa huomioon rikoksen vakavuus, jolloin ensikertaisuus määräytyisi rikoksesta säädetyn rangaistusasteikon perusteella. Tätä käytäntöä seuraamalla muun muassa vakavissa huumausainerikoksissa ensikertaisuuden määritelmä olisi rikoksen uusimistapauksissa ankarampi kuin verrattaessa esimerkiksi tavanomaisiin omaisuusrikoksiin".

"Humaanissa kriminaalipolitiikassa olisi perusteltua ottaa huomioon tavallisen ihmisen perusoikeudet painavampana tekijänä (kuin kustannustehokkuus)", Tolvanen toteaa.

Aloitteella muutettaisiin rikoslaissa olevia vuosimääriä ja lakiin lisättäisiin seuraava lause:

Viimeksi mainittuja määräosia ei sovelleta vankiin, joka suorittaa vankeusrangaistusta rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta taposta tai rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta murhasta.

Kari Tolvanen on sanonut tiettyjen rikollisten kuten lapsien hyväksikäyttäjien käyttävän ensikertalaisuutta hyväkseen.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on aloittamassa selvitystyön ensikertalaisuusjärjestelmän vaikutuksista. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ensikertalaisuus voitaisiin poistaa vakavissa henkilörikoksissa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tol ... alto-11817

Lakialoite löytyy täältä:
https://www.eduskunta.fi/pdf/LA+16/2016

Lisätarinaa aiheesta(boldasin itse kohdan, missä kansanedustajilta tiedusteltu aiheesta):

Rikollisen olympiadi on kolme vuotta


Suomessa ensikertalainen istuu aina ja poikkeuksetta vain puolet rangaistuksestaan. Kuulostaa loogiselta, mutta kummallisuus piilee siinä, että rikollinen voi olla ensikertalainen uudelleen ja uudelleen hämärän uransa aikana.

- Jos ihminen on vankilasta vapautumisensa jälkeen pysynyt kaidalla tiellä kolme vuotta ja sitten syyllistyy uudelleen, niin häntä kohdellaan vankeinhoidollisesti ensikertalaisena, summaa rikosoikeuden professori Jussi Tapani.
Kaita tie on tosin tässä tapauksessa varsin lavea käsite. Rikoksia voi kyllä tehdä ja niistä tuomioitakin saada, kunhan ei joudu vankilaan. Ainoa kriteeri saada ensikertalaisen edut takaisin on pysyä vankilan muurien ulkopuolella kolme vuotta ennen seuraavan, ehdottomaan vankilatuomioon johtavan rikoksen tekopäivää. Aika alkaa juosta jo koevapauteen pääsystä ja sen pahemmin sakot, ehdollinen vankeusrangaistus tai edes yhdyskuntapalvelu eivät asiaan vaikuta.

Eri osapuolten erilaiset käytännöt

Tuomioistuimessa useaan kertaan saman kaltaisiin rikoksiin syyllistyminen otetaan huomioon.
- Uusiminen vaikuttaa tuomioistuimessa kahdella tavalla: kuinka pitkä rangaistus määrätään tai siihen, että tuomitaan ankarampi rangaistusmuoto eli esimerkiksi ehdoton vankeus ehdollisen sijaan, Tapani sanoo.
Täysin huomiotta kertalaisuus ei siis jää, mutta vankeinhoidollisesti asia on eri. Jos henkilö on ollut muurien ulkopuolella vaadittavat kolme vuotta, istuu hän jälleen kakustaan puolet –vaikka kyseessä olisi linnareissu numero 10.

Laki ja oikeustaju

Poliisi tv kysyi kaikilta kansanedustajilta mielipidettä ensikertalaisuussäädöksistä sekä siitä, pitäisikö lakia tältä osin muuttaa. Kyselyyn vastasi 52 kansanedustajaa, joista kolme pitäisi asiat ennallaan ja yksi kieltäytyi kommentoimasta. 46 eli peräti 92% uudistaisi lakia. Monen vastaajan perusteluissa oli maininta siitä, että säädös säädös ei sovi oikeustajuun.

Kolmen vuoden säännön taustalla on paitsi humaani ajatus uuden mahdollisuuden antamisesta, ennen kaikkea raha, raha , raja ja säästöt.
Vankilat ovat ylibuukattuja eikä uusien laitosten rakentamiseen ole varaa.
- Kaikkea ei tietysti voi laske rahassa. Yksittäiset isotkaan uutiset eivät saa ohjata lainsäädäntöä, mutta järjestelmän pitää vastata jollain tavalla yleistä oikeustajua. Ihmisten pitää tuntea se säilyttämisen ja luottamuksen arvoiseksi, rikosoikeuden professori Jussi Tapani sanoo.
- Jos ratkaisuja perustellaan vain rahalla, alkaa epäsuhde kasvaa liian suureksi.

Vaihtoehtoja

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kirjoitti vastauksessaan: ” Aiemmin edellytetty aika oli viisi vuotta, mikä oli jo paremmin perusteltavissa”.
Rajan nostaminen viiteen vankilattomaan vuoteen ainakin henkirikosten kohdalla olikin ylivoimaisesti suosituin ehdotus kansanedustajien keskuudessa. Muitakin vaihtoehtoja toki on.
- Pitäisikö sen olla esimerkiksi niin, että aika lasketaan siitä, kun rangaistusaika on kokonaisuudessaan loppu eikä siitä, kun on päässyt ehdonalaiseen, miettii Tapani, kun häntä pyydetään keksimään vaihtoehtoinen malli.

Tapanin ehdotus on järkeenkäypä, sillä nykytilanteessa rikoksen uusija voi olla ensikertalainen jo ennen kuin alkuperäisen rangaistuksen kokonaisaika on umpeutunut. Eli: Kahdeksan vuotta taposta saanut ensikertalainen pääsee vankilasta neljän vuoden jälkeen ja siitä kolmen vuoden jälkeen tappaa uudelleen. Hänet lasketaan ensikertalaiseksi, vaikka alkuperäisestä tuomiosta on vielä vuosi jäljellä.
Kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) ilmoitti vastauksessaan tekevänsä lakialoitteen ensikertalaisuussäädösten tiimoilta.

http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/po ... uotta.html

[Ärrkele]

Taitaa valitettavasti olla sama kohtalo tällä lakialoitteella kuin Väyrysen yli 50 000 ääntä keränneellä kansalaisaloitteella eurostakin. Eli jonnekin Keskustan/Kokoomuksen mappi-Ö:hön unohdettu. Suomessa ei toimi demokratia.

[Rescuer]

Jos tuo ei ole saanut kansanedustajilta riittävästi allekirjoituksia, ei ole mennyt jatkoon. Ei katoa mihinkään mappi-Ö:hön, vaan menee ihan pykälien mukaan.
Tuossa nykyisessä laissa on ihan perustavaa laatua oleva virhe, jota ei ole ilmeisesti edes tuollaisena sinne tulla. Eli mistä tuo kolme vuotta lasketaan. Ei tarkoitus ole ollut, että kympin tuomiota istuva on ensikertalainen jo ennen kuin tuo 10v tulee täyteen, vaan tuomio + 3v.
Ei tuo pidennys ja henkirikoksissa "elinkautinen" mikään huono ratkaisu kyllä olisi, em. lisäksi.

[Waja]

Valitettavasti Kari Tolvasen lakialoite raukesi valtiopäivien vaihduttua.

Lakialoitteen allekirjoitti 42 suurimmalta osin kokoomuslaista edustajaa.

Tolvanen aikoo nostaa aloitteen uudelleen tapetille.

[On Anoi Kaa]

On se outoa, että raiskauksien ei ajatella olevan törkeitä rikoksia, mutta huumausainerikosten katsotaan niitä olevan.

Vielä oudompaa on, että sekä koko lakia valmistellut virkamieskunta ja sitten se koko pelleorkesteri, ne 200 apinaa, voivat olla huomaamatta tuota nyt väitettyä "erhettä", eivätkä korjanneet sitä jokunen vuosi sitten, kun siihen tarjottiin mahdollisuutta.

Uusi Suomen 2016 artikkeli aiheesta alla:

Rikollisesta ensikertalainen 3 vuoden välein – Professori myöntää erheen 15 vuoden takaa
Luotu: 26.1.2016 20:23 Päivitetty: 12.5.2016 12:44

Kotimaa Oikeus

Suomessa ristiriita kansan oikeustajun ja oikeuskäytännön välillä tiivistyy käytännössä kahteen rikoslajiin, tulkitsee rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen.

– Törkeisiin seksuaalirikoksiin ja rattijuoppojen kuolemantuottamuksiin. Eli niissä on käytössä poikkeuksellisen alhaiset rangaistukset, sanoo Utriainen Uudelle Suomelle.

Utriaisen mukaan taustalla vaikuttaa 2000-luvun alussa tehty rikoslain uudistus, jossa hänen mukaansa ei otettu huomioon, että on muitakin törkeitä rikoksia kuin henkirikokset sekä törkeät huumausainerikokset. Tällöin rangaistusasteikossa käytettävä skaala jäi Utriaisen mukaan liian kapeaksi.

– Sen seurauksena ryhdyttiin käsittelemään rikoksia kuin ne kaikki olisivat massarikoksia. Ja sehän ei pidä paikkaansa. Se oli kokonaan väärä lähtökohta.

Tuomariliiton puheenjohtaja Kimmo Vanne sanoi Uuden Suomen haastattelussa viime kesänä, että Suomessa huumausainerikospuolella on käytetty ”rangaistusasteikon yläpäätäkin ihan yleisesti”, mutta lähes kaikissa muissa rikosryhmissä, myös seksuaalirikoksissa, asia on hänen mukaansa toisin. Tuolloin Vanne arvioi, että rangaistusten koventaminen olisi selkeintä tehdä eduskunnassa, eikä tuomiolinjaa muuttamalla.

Utriainen on Vanteen kanssa samoilla linjoilla, mutta katsoo, että pelkän rangaistusasteikon hilaamiseen sijaan pitäisi uudistaa myös pykälien sisältöä. Seksuaalirikokset ovat tässä suhteessa hänen mukaansa monimutkaisempi ongelma kuin rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantuottamukset.

– Se johtuu siitä, että esimerkiksi törkeän raiskauksen ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kriteerit on asetettu niin korkealle, että esimerkiksi raiskaukseen sisältyy törkeysasteeltaan hirveän monenlaisia tekoja, Utriainen selventää.

– Meillä törkeitä raiskauksia tuomitaan alle kymmenen vuodessa. Katsoin näitä raiskaustapauksia kerran, niin siellä on todella törkeitä juttuja, joita ei ole tuomittu törkeinä. Kyllä siinä voidaan lakeja muuttaa ja myös niitä kriteerejä, mutta kyllä siinä varmaan tarvitsisi myös tuomareita kouluttaa.

Utriaisen mielestä raiskauksessa on aina ensisijaisesti kyse itsemääräämisoikeuden rikkomisesta ja hän kritisoi, kuinka laissa raiskaus nähdään rikoksena, jossa käytetään väkivaltaa tai uhataan sillä.

– Pitäisi lähteä siitä, että oleellinen kriteeri on suostumuksen puute. Sitten jos käytetään väkivaltaa tai muuta tällaista, niin se aina korottaa rangaistusta. Se pitäisi toisella tavalla säätää.

Poliisina aiemmin toiminut kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) nosti maanantaina Roman Schatzin haastatteluohjelmassa Yle Puheella, kuinka Suomessa rikollinen voi olla lain edessä ensikertalainen aina kolmen vuoden välein. Ohjelmassa myös vieraana ollut Utriainen myönsi olleensa mukana komiteassa, joka käsitteli uudistusta sen valmisteluvaiheessa.

Hän sanoo nyt Uudelle Suomelle, että säädös pitäisi purkaa.

– Joo, kyllä minusta. Tämä tulee räikeästi esiin, jos sattuu törkeitä rikoksia, Utriainen toteaa.

Hänen mukaansa 2000-luvun alussa valmisteltu uudistus meni läpi komiteassa ilman, että siihen kukaan kiinnitti kunnolla huomiota. Kyse oli yhdestä pykälästä kymmenien seassa, ja sitä kohdeltiin teknisenä, hallinnon sisäisenä uudistuksena, jonka tarkoitus oli vähentää vankilukua.

– Niitä tuli pala palalta. Sillä tavalla vankiluku saatiin alas, että muutettiin ehdollista rangaistusta ja ehdonalaista vapautta, eikä kukaan kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Mutta tuskin eduskuntakaan tiesi, mitä se päätti, Utriainen toteaa.

– Tietysti Tolvanen kun on poliisi, niin näkee asian toisesta kulmasta. Silloin kun tällainen abstrakti säädös laaditaan, niin täytyy olla käytännön kokemusta, että miten tämä tulee toimimaan. Ja miten tämä tulee toimimaan äärettömän harvinaisissa tapauksissa, hän pohtii.

Korjaus 12.5.2016: Juttuun tarkennettu Kimmo Vanteen näkemystä huumausainerikosten tuomioista suhteessa muista rikoksista määrättäviin tuomioihin. Jutussa esitettiin aiemmin virheellisesti Vanteen näkemys yleisenä faktana.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/168449- ... -15-vuoden

Jutussa mainitun Yle puheen linkin takaa löytyy podcast tuosta haastattelusta, yllä olevan jutun lainauksessa oleva Yle puheen linkki vie siis sinne, sama vielä tässä(en vielä kuunnellut enkä tiedä kuinka tarkkaan asiaa käsiteltiin):
http://areena.yle.fi/1-3191011

[Rescuer]

Valitettavasti Kari Tolvasen lakialoite raukesi valtiopäivien vaihduttua.

Lakialoitteen allekirjoitti 42 suurimmalta osin kokoomuslaista edustajaa.

Tolvanen aikoo nostaa aloitteen uudelleen tapetille.

Jos olisi saanut enemmän allekirjoituksia, olisi voinut edetäkin eikä jäädä "tärkeämpien" alle. Nyt allekirjoittajia oli ollut lähes laidasta laitaan, ainoastaan vasemmisto ja rkp taisi puuttua.

[Ärrkele]

tarkoitus oli vähentää vankilukua.

Siinäpä se kiteytettynä.

Utriainen voisi nyt olla hyvä mamma ja korjata virheensä selittelyn "mitä pitäisi tehdä," sijaan.

Lisäksi selittelyn makua on siinäkin ettei muka voi käyttää tuomioasteikon yläpäätä. Mikä helvetti siinä on niin vaikeaa kun kerta siihen on tuomareilla lailliset mahdollisuudet? Taitaa olla asenteissa se vika.

[Doctor Lecter]

Savon Sanomat: Ensikertalaisuuden määritelmä saattaa kiristyä

Oikeusministeriö selvittää, tulisiko ensikertalaisuuden määritelmää rikostuomioissa kiristää.
Nyt ensikertalaiseksi katsotaan henkilö, jota ei ole kolmena edellisenä vuotena tuomittu rikoksesta.

Oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo, ettei esillä ole vielä ollut aikamääreitä sille, mikä olisi uusi määritelmä ensikertalaisuudelle.

Nyt ensikertalaiseksi katsotaan henkilö, jota ei ole kolmena edellisenä vuotena tuomittu rikoksesta. Henkilö voidaan siis tuomita ensikertalaisena useita kertoja.

Esimerkiksi useita pitkän linjan rikollisia on tuomittu uudestaan ensikertalaisina, kun he ovat välillä olleet suorittamassa pitkää vankeustuomiota.

Lindströmin mukaan asiaa on harkittava maltillisesti, sillä muutos todennäköisesti lisäisi vankimäärää ja vankeinhoidon kuluja.

Ensikertalainen istuu ehdottomasta vankeustuomiostaan puolet ja suorittaa lopun tuomionsa ehdonalaisessa.
Iltalehti
12.1.2017 klo 05.10

[On Anoi Kaa]

Hieman avarrusta edelliseen tiedonrippeeseen oli nyt Savon Sanomissa. Ja kyllä, totta se on, pienen pohjoisen tasavallan nimeltä Suomi lakimaailman keskushyökkääjä on nyt laittanut oikein tuulemaan - hän on todellakin asettanut taas ihmisiä selvittämään asioita. Eipä silti, tämä olisi kyllä erittäin tärkeä saada uusittua, ensikertaiskäytäntö on varmaan se nopein ja helpoin mietittävä.

Pelottaa lopputulos, mikäli sattuu olemaan enemmistö tiettyä joukkoa voimakkaine mielipiteineen työryhmässä. Jotenkin tuntuu, että tähän olisi syytä saada laajan kentän arvio, monelta eri kentältä. Ehdonalaisjärjestelmän ja rangaistusjärjestelmän (ja käytäntöjen, koko asteikkoa saa käyttää...) tuuletus ja uusiminen on ehdottomasti isomman porukan keskustelun paikka, tyhmemmistäkin asioista ylellä järjestetty 'ties mitä' -iltaa.

Mitäs jos tällä kertaa ei apinoitais, eikä konsultoitaisi minkäänlaisia(messiashahmo) himasia, vaan nyt ajateltaisiin ihan itse ja luotettaisiin siihen omaan tekemiseen. Kansalaiskeskustelu käyntiin laajalti eri puolilla Suomea ja ajatukset ylös., laissa säädettyjen rangaistusten kun olisi osaltaan tarkoitus tarkoitus heijastella myös sinun ja minun oikeuskäsitystä. Mielipiteiden ja asiantuntijoiden näkemysten mukaan(heitä varmaan löytyy päteviä ihan virkasuhteessakin) Sitoutettausiin sopivan tekevä porukka tekemään lakiluonnos tältä pohjalta.

Ja sitä tulosta, sitä olisi ihan mahtavan ihanaa saada, vai(kiakkokiälel) ajetaanko tämäkin tilanne päätyyn-> aivotärähdys->paareilla baariin ja pimentoon hyshys. Em:sta kun vaikuttaa tulleen uuden ajan ja 100v:n Suomen maan tapa.

Eihän ministeri tuossa muuntele totuutta tai valehtele, mutta jotenkin sitä odottaisi oikeusministeriltä perustellumpia vastauksia. Soini teki kyllä monta valintaa, joihin täysin soveltumattomat ahneuksissaan tarttuivat. Tämähän varmaan on yleinen ilmiö, mutta tässä korostuu, kun läpsäistään vieläpä salkku/kainalo, kumpikin aloilta joihin miehellä ei ole koulutusta tai muualta saatua tietoa&kokemusta.

12.01.2017 05:00
Oikeusministeriö selvittää ensikertalaisten tuomioiden muuttamista

Ministeri Lindströmille näytetään virtsaa ja ulostetta tavallisesti sisälläänpitävää astiaa jota tuolla kutsutaan paljuksi.jpg (159.19 KiB) Katsottu 6441 kertaa

Vankilanjohtaja Tuomo Kärjenmäki (oik.) esittelee paljuselliä oikeusministeri Jari Lindströmille (ps) Hämeenlinnan vankilassa. Paljuselli on vangin huone, jossa ei ole vessaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Oikeusministeriö selvittää ensikertalaisuuden muuttamista rikostuomioissa. Luvassa voi olla merkittäviä tiukennuksia siihen, ketkä kaikki lasketaan vankiloissa ensikertalaisiksi.

– Suomessa katsotaan tällä hetkellä ensikertalaiseksi henkilö, jota ei ole kolmena edellisenä vuotena tuomittu rikoksesta. Tällä hetkellä käynnissä on selvitystyö, pitäisikö tätä ensikertalaisuuden määritelmää rangaistusten täytäntöönpanossa muuttaa, oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo.

Ensikertalainen istuu ehdottomasta vankeustuomiostaan tällä hetkellä puolet ja suorittaa lopun tuomionsa ehdonalaisessa vapaudessa, joten kyse on merkittävästä vähennyksestä vankeusaikaan.

Käytännössä ensikertalaiseksi lasketaan kaikki, jotka eivät ole olleet kolmen viime vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistustaan, mutta kuitenkin niin, että myös ehdonalainen vapaus lasketaan jo mukaan rikoksettomaksi ajaksi.

Käytännössä Suomessa useita pitkän linjan rikollisia on tuomittu uudestaan ensikertalaisina. Pahimmillaan rikosten tehtailija ehtii tulla tuomituksi ensikertalaisena jopa useita kertoja elämänsä aikana.

Muutos lisäisi vankimäärää

Lindströmin mukaan hän ei vielä osaa ottaa kantaa, mikä olisi sopiva uusi määritelmä ensikertalaisuudelle.

– Harkinnassa on, että määritelmää kiristettäisiin, mutta esillä ei ole ollut vielä vuosimääriä, miten pitkältä ajalta henkilön tekemisiä tulisi katsoa.

Lindströmin mukaan uudistusesitystä valmisteltaessa selvitetään ensin myös, onko muutokselle peruslakivaliokunnan edellyttämiä perusteita.

– Lisäksi on syytä käydä läpi, voiko muutoksella olla rikoksia estävää vaikutusta tai onko olemassa muita keinoja saada sama vaikutus aikaan.

Oikeusministerin mukaan asiaa on harkittava maltillisesti, sillä muutos todennäköisesti pidentäisi merkittävästi joidenkin vankien vankila-aikaa, lisäisi siksi vankimäärää Suomessa ja samalla johtaisi myös vankeinhoidon kulujen kasvuun.

Myös ehdolliseen tuomioon muutoksia

Jo aiemmin esillä on ollut, että oikeusministeriössä valmistellaan myös vaarallisille rikoksenuusijoille määrättävää vuoden valvonta-aikaa. Sillä ei olisi vaikutuksia vankimäärään, sillä valvonta-aika tulisi heidän vankeusrangaistuksen päälle eikä se muuttaisi millään tapaa vankilassa olon pituutta.

Vaarallisia rikoksenuusijoita on Suomessa myös hyvin vähän verrattuna ongelmaan ensikertalaisista, jotka eivät todellisuudessa olekaan ensikertalaisia.

Rangaistusjärjestelmää suunnitellaan muutettavaksi myös uusimalla ehdollista vankeusrangaistusta. Sillä saavutettavat vaikuttavuushyödyt voivat asiantuntijoiden ensiarvion mukaan olla suuria verrattuna rangaistuksen pidentämiseen.

Ehdollista vankeusrangaistusta pidetään tällä hetkellä lähinnä jopa vain varoitusmaisena, tehottomana rangaistuksena, mutta siihen etsitään muutosta.

Lindströmin mukaan talven aikana on selvitetty, mitä oheisrangaistuksia ehdolliseen vankeuteen voitaisiin liittää. Jo nyt käytössä ovat sakko, yhdyskuntaseuraamus tai nuoren määrääminen valvontaan ehdollisen tuomion lisäksi. Nuorille räätälöityjä rangaistuksia käytetään kuitenkin vähän.

Työryhmä etsii eri vaihtoehtoja. Samassa yhteydessä Suomessa kerätään myös vertailuaineistoa muista Pohjoismaista päätöksenteon tueksi. Mitään tiettyä Ruotsin tai Tanskan mallia Suomessa ei ole tarkoitus apinoida, vaan etsiä, millaisia vaihtoehtoja voisi olla käytössä.

Korjattu: Jutun tekstiä on korjattu niin, että kolmen vuoden määräajan laskeminen ei ala henkilön edellisestä tuomion saamisesta, vaan laskeminen alkaa ehdonalaiseen siirtymisestä. Jos ehdonalaiseen pääsystä kolmen seuraavan vuoden aikana ei tuomita rikoksesta, henkilö lasketaan seuraavalla kerralla taas ensikertalaiseksi.


Asta Tenhunen
Savon Sanomat
[/i]