Miksi Nisse valehteli?

[Jesse Livermore]

Oli arpia tai ei, mutta palstan puolesta (?):

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ, NILS!

65-vuotiaalla sopii jo ollakin arpia ja uurteita naamassaan.

[skoone]

Oli arpia tai ei, mutta palstan puolesta (?):

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ, NILS!

65-vuotiaalla sopii jo ollakin arpia ja uurteita naamassaan.

Samoin, onnittelut täältäkin!

[awa]

Ai oliko arpia vai ei - ksykää Urholta - hän luulee tietäväsä totuuden.

[awa]

Mene nyt awa johonkin kammioon miettimään näitä asioita. Lunetta nimenomaan erotteli ne Puolarmetsässä rekisteröidyt jutut erilleen. Ei tietenkään niin, että muissa pään arvissa olisi ollut päiväys 5.6.1960, mutta niitten sanottiin sopivan kuvaan. - Olet säälittävä!

Täyttä skeidaa - kuten lähes kaikki hänen kirjoittelemansa tekstit.

[Urho]

Mitäs jos vaihteeksi etsisit käteesi lähteitä ja perustelisit kantasi niitten perusteella, etkä vain toistelisi sinulle niin rakkaita sanoja. Tiedämme jo, että osaat kirjoittaa skeida ja väittää asiallisia perusteluita vääristelyiksi ja kieroiluiksi.

[Jukka]

Oliko hänen muistinsa taas sen jälkeen mennyt, vai mistä moinen muistamattomuus on johtunut?

Valehteleeko Gustafsson vai eikö hän oikeasti muista 45 vuoden takaisia pieniä yksityiskohtia?

Asiaa kannattaa pohtia siitä näkökulmasta, onko Gustafssonin kertomuksessa sellaisia kohtia, jotka jokin toinen todistaja pystyy riippumattomasti vahvistamaan todeksi.

Kyllä on. Karjakko Karjalainen ja Gustafsson itse antoivat toisistaan tietämättä vuonna 1960 murhaniemen yhdestä tapahtumasta eli onkimisesta aamuyöstä jokseenkin yhdenmukaisen kuvauksen. Gustafsson kertoi, että onkimaan oli menty noin klo 4 ja Karjalainen taas näki joitakin onkijoita samoihin aikoihin. Kellonajoissa on tietenkin pientä heittoa, mikä voi selittyä sillä, että Karjalaisella ei ollut kelloa.

Gustafssonin uskottavuus siis lisääntyy, koska hänen kertomuksensa yksi osa vastaa Karjalaisen versiota. Jos taas Karjalainen ei olisi nähnyt onkijoita, heikkenisi Gustafssonin oman tarinan uskottavuus ja kaikkeen muuhunkin hänen kertomaansa olisi lupa suhtautua epäilyksellä.

[awa]

Mitäs jos vaihteeksi etsisit käteesi lähteitä ja perustelisit kantasi niitten perusteella, etkä vain toistelisi sinulle niin rakkaita sanoja. Tiedämme jo, että osaat kirjoittaa skeida ja väittää asiallisia perusteluita vääristelyiksi ja kieroiluiksi.

Sinähän niihin lähteisiin vetoat - ja omin sanoin niitä todisteita vääristelet.

Ja kun sinua pyytää ne oikeat tiedot esiin kirjoittamaan - tukehdut sanoihisi.

[konsta]

Asiaa kannattaa pohtia siitä näkökulmasta, onko Gustafssonin kertomuksessa sellaisia kohtia, jotka jokin toinen todistaja pystyy riippumattomasti vahvistamaan todeksi.

Jes. Kumma kyllä, olen kysellyt porukalta perusteluita noille valehteluväitöksille, eikä niitä kuulu. Hessu ja Ryppy vaan vetäytyvät, jos vaatimuksena on asiallinen ja johdonmukainen keskustelu.

Nils jäi aika pahasti löysään hirteen. Toisaalta Nilsin syyllisyyttä kannattavilla ei yleensä ole mitään varteenotettavia argumentteja asiasansa puolesta. Koko syyllistäminen tapahtuu tunnepohjalta, jossa roskamedian vaikutus esitutkinnan aikana näkyy vahvasti.

[konsta]

Nilsin oletetaan valehdelleen esimerkiksi vammojensa suhteen. Aika hämmästyttävä väite, että äijä lurittelisi valeita kuulustelun aikana, kun kyseessä on asiat, jotka voidaan sitten melko tarkasti tutkia ja vahvistaa.

Kun Nisse esittelee Tuomiselle arpiaan, näyttää niiden paikan ja toteaa vielä, että kyllä ne löytyy sieltä papereista, hän vaikuttaa aivan vilpittömältä. Vaikuttaa siltä, että Nils ei tosiaankaan tiennyt vammoistaan kovin tarkkaan,tiesi vain niitä olleen pään seudulla. Ja olihan niitä, ei tuo mielikuva aivan tyhjästä ollut tullut, vaikka haavojen lukumäärä ei ehkä täsmännytkään.

Mutta vastatkaa kysymykseen: jos tietäisit olevasi kolmoismurhaaja, menisitkö julkisuuteen valehtelemaan vammoistasi, siitäkin huolimatta, että saisit epäilyksen kääntymään itseesi? Tuskinpa vain.

Kyllä tässä vammojen liiotteluasiassa logiikka taas heittää pahasti häränpyllyä. Mutta eipä ainoa asia tässä bodom-casessa.

[awa]

Mitäs jos vaihteeksi etsisit käteesi lähteitä ja perustelisit kantasi niitten perusteella, etkä vain toistelisi sinulle niin rakkaita sanoja. Tiedämme jo, että osaat kirjoittaa skeida ja väittää asiallisia perusteluita vääristelyiksi ja kieroiluiksi.

...........................................................................................................

Ja Urho kirjoitti myös näin liittyen pyyntööni kertoa mitä siellä oikein kirjoitettiinkaan - eihän kaikilla ole etpk : jaa saatavilla.

...........................................................................................................
>>>>>>>>>

Urho Lähetetty: 10.5.2007 12:39:10 Viestin aihe:

--------------------------------------------------------------------------------

Lue nyt hyvä ihminen se Lunettan lausunto etp:n sivulta 32!


<<<<<<<<
..........................................................................................................


Sivulta 32 tuo asia ei löydy - valitettavasti - luuletko sinä Urho etten minä ole tuohon aineistoon tutustunut ?

Kertoisitko ja kirjoittaisit sen tänne meidän kaikkien tarkasteltavaksi - sen mitä sieltä etp:n sivuilta olet tavaillut

[konsta]

Ei sivulta 32 tuo asia löydy - valitettavasti - luuletko sinä Urho etten minä ole tuohon aineistoon tutustunut ?

Onkohan tässä nyt niin, että toinen puhuu ETPK:n johdannosta ja toinen varsinaisesta ETPK:sta. Epäilen kyllä Awa, että olisit lukenut varsinaista materiaalia.

No, toivottavasti joku saa sen kohdan tänne lainatuksi.

[awa]

Kyllä konsta - siitähän tässä on kysymys - mutta kysymys on myös siitä mitä siellä sivulla 33 oikein kirjoitetaankaan - eikö totta ?

[Urho]

Anteeksi, ETP:n sivu 33.

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka ovat todennäköisesti syntyneet Bodomilla 1960 - tässä tulevat alaleuan arpi ja se kyynärvarren arpi

2) Vammojen jälkitilat, jotak ovat syntyneet 1960 jälkeen, todennäköisesti 1987 ja 1988

3) Vammojen jälkitilat, joitten syntyaikaa ei pystytä tarkentamaan - tässä tulevat ne kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan tekemiksi.

[awa]

Anteeksi, ETP:n sivu 33.

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka ovat todennäköisesti syntyneet Bodomilla 1960 - tässä tulevat alaleuan arpi ja se kyynärvarren arpi

2) Vammojen jälkitilat, jotak ovat syntyneet 1960 jälkeen, todennäköisesti 1987 ja 1988

3) Vammojen jälkitilat, joitten syntyaikaa ei pystytä tarkentamaan - tässä tulevat ne kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan tekemiksi.

..........................................................................................................

3) Vammojen jälkitilat, joitten syntyaikaa ei pystytä tarkentamaan - tässä tulevat ne kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan tekemiksi.[/quote]

Ei ole todettu Bodomilla synytneiksi. Kai amanuenssi Hassinen olisi ne ommellut ja ylöskirjannut ?

Niin vaikka haavat laskisi kaikki kahteen kertaan - ne jotka on voitu osoittaa Boodomilla syntyneiksi ja ne jotka ei siellä ole syntyneet on vaikea päästä 11 .

Voihan olla että Gustafsson tiesi että arpia päästä löytyy - syystä tai toisesta ja sillä ...

[Cheza]

Silloin kun joutuu katsomaan viikatemiestä kasvoista kasvoihin, niin ei se elämänkerta filminauhan lailla kulje silmien ohi, vaan mieleen jää se, miten tästä selvitään.

Näin kävi minullekin, kun vedimme kaverin auton kaseikkoon katolleen ja lensin autosta ulos.

Ensimmäiseksi mieleeni tuli, putoanko pyörivaän auton eteen, jolloin jään sen alle, vai mieten käy.

Tömähtäessäni heinäpeltoon, näin auton pyörivän vielä pellollolla, mutta kaukana minusta, joten huokasin helpotuksesta.

Sitten mieleeni tuli kaverini, jonka näin auton viimein pysähdyttyä kampeutuvan takapenkiltä ulos, jonne oli jotenkin pyörimisen aikana joutunut.

Muistikuvat palaavat mieleeni hyvin kirkkaina ja selkeinä, sillä muistan jopa keskustelumme viljelijän kanssa, jotka eivät todellakaan koskeneet satonäkymiä, vaan sitä, että autonromu on pian saatava pois hänen pelloltaan.

Sen aikalaisena eläjänä, jollainen allekirjoittanutkin on, siis muistaa melko tarkkaan asioita, jotka ovat olleet jotenkin vakavia, tai traumaattisia.

Tämä on varmaan kovin yksilöllistä, joten selkeitä johtopäätöksiä on kovin vaikea vetää. Puoli vuotta sitten ajoin kolarin jossa toisena osapuolena oli linja-auto. Kukaan ei loukkaantunut, mutta muistikuvani tapauksesta ovat kovin hämärät. Muistan liikkeelle lähdön, muistan suunnattoman pamauksen linja-auton osuessa kylkeen, ja muistan saaneeni kaveriltani kyydin kotiin. seuraavat päivät ovat aivan pimennossa, ei ole aavistustakaan siitä mitä olen tehnyt. Minut todettiin syyttömäksi silminnäkijöiden todistusten perusteella, eikä poliisi ihmetellyt kuulusteluissa ollenkaan muistamattomuuttani kolaarin johtaneista tapahtumista. Tämä oli kuulemma aivan normaalia. Oikeudenkäynnissä en tunnistanut edes bussikuskia, vaikka tiedän hänen kanssaan keskustelleeni tapahtumapaikalla.

Traumasta johtuva muistinmenetys on omien kokemuksieni mukaan siis aivan normaalia, ja ymmärrän kuitenkin hyvin sen, ettei sellaista tapahdu jokaiselle. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä ja reagoivat asioihin eri tavoin.