MURHA.INFO

Lueskelin vuonna 1954 valmistuneesta suomalaisesta elokuvasta Olemme kaikki syyllisiä. Elokuva ottaa vaikutteita Onni Hallan kirjasta Oudot virrat. Wikipedian mukaan "Tunnetuin Hallan romaaneista oli 1949 ilmestynyt Oudot virrat jonka pohjana oli pari vuotta aikaisemmin suurta huomiota julkisuudessa saanut mustasukkaisuusmurha."

Onko tästä tapauksesta tarkempaa tietoa?

Myöhemmistä postauksista ilmenee oikea vuosiluku. Korjattu ja tapaus siirretty Henkirikokset kotimaa - osastolle.
-NILS-

krais kirjoitti:Lueskelin vuonna 1954 valmistuneesta suomalaisesta elokuvasta Olemme kaikki syyllisiä. Elokuva ottaa vaikutteita Onni Hallan kirjasta Oudot virrat. Wikipedian mukaan "Tunnetuin Hallan romaaneista oli 1949 ilmestynyt Oudot virrat jonka pohjana oli pari vuotta aikaisemmin suurta huomiota julkisuudessa saanut mustasukkaisuusmurha."

Onko tästä tapauksesta tarkempaa tietoa?

Eikö Tähtitorninmäen murhasta todellakaan ole alustusta murha.infossa? Tuntuu yllättävältä!

"Olemme kaikki syyllisiä"-elokuva löytyy vanhalta VHS-kasetiltani.Taisi olla Aarne Tarkaksen ihan ensimmäisiä elokuvaohjauksia.Miespääosaa näytteli Veijo Pasanen, joka paljon myöhemmin( muistaakseni 1980-luvulla) niitti kuuluisuutta mm. Pikkukakkosen Pelle- Hermannina.

Aivan oikeassa olit siinä, että em.henkirikos herätti 1940-luvun loppupuolella laajaa mielenkiintoa ja julkisuutta.Sehän tapahtui kesällä 1947.

Tähtitorninmäen tragediasta on kerrottu ainakin Alibi-lehdessä n:o 4/ 1979( yksi kaikkien aikojen parhaista Alibeista- IMO!) ja myös Mauri Sainion kirjassa Rikos ei kannata otsikolla Yön Sävel.

Ehkäpä joku ahkera ja juuri tähän asiaan paneutunut kirjoittelija saa joskus alustuksen aikaiseksi.Minulla ei toistaiseksi siihen aika riitä.

Kiitos, paccasucco. Täytyy katsoa josko kesän vapaina päivinä ehtisi perehtyä tähän tapaukseen tarkemmin.

Kiitän palautteesta! No aina sen verran ylimääräistä aikaa löytyy,että ehtii muutaman kommentin heittämään.

Skannasin Alibin artikkelin.Siitä selviää kaikki oleellinen.






Surmatyön tekijän henkilöllisyyttä ei jutussa paljasteta.Minullakaan ei taida vanhoja lehtileikkeitä siltä ajalta olla.En ainakaan pikaetsinnällä sellaisia löytänyt.

Mauri Sainion kirja on edelleenkin saatavissa nettidivareista jopa 5.euron pilkkahinnalla, tietysti postikulut tulevat päälle.

http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=253982

Ehkä tiedätkin,että vuotta myöhemmin Helsingissä tapahtui toinen lähes yhtä suurta huomiota herättänyt henkirikos eli n.k. Lasipalatsimurha.

Nimimerkki Aizerbaidzan teki siitä joskus hyvän alustuksen.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=16829

Suuret kiitokset skannaamisesta ja muista tiedoista! Tämän murhan vuosipäivä näyttää olevan käsillä. Jos kävisi tapahtumapaikalla viettämässä hiljaisen hetken uhrin muistolle.

Uhri oli konttoristi Maj-Lis Packalen ja murhaajansa hovimestari Alexander Adlivankin.

Pari juttua tekijän myöhäisemmiltä vaiheilta. Kauaa ei tämäkään valtionhotellissa joutunut olemaan Tähtitorninmäen surmasta.

Adlivankin ei kyllä vaikuta Alibin jutun mukaiselta vahingossa hairahtuneelta perheenisältä, vaan taparikolliselta. Erikoista oli hänen mieltymyksensä väkivaltaan itseään reilusti vanhempia naisia kohtaan, mikä ilmeni ainakin kahdessa eri teossa.

Adlivankin / Raniel saattoi olla armenialaislähtöistä sukua, joka aikoinaan tunnettiin hyvin suomalaisessa hotelli- ja ravintolabisneksessä.

Muistan tapauksesta lukeneeni, että Adlivankin tuomittiin maksamaan elatus yhdelle Maj Lis Packalenin (huom, väestörekisterikortissa ilman väliviivaa) lapselle, vaikka näitä Alibin mukaan oli kaksi.

Mainittakoon, että tapahtuma-aika oli torstain ja perjantain välinen yö. Ajankohta viittaa siihen, että niin tekijän kuin uhrinkin elämäntavoissa saattoi olla kerrottua huomattavasti synkempiä sävyjä. 38-vuotias Packalen asui työssä käyvän äitinsä luona (joka myös hoiti lapset), pyöri rikollispiireissä ja ryyppäsi ilmeisen rajusti. Konttoristin titteliä käyttävä Packalen oli jo kuukausien ajan ollut toimettomana. 22-vuotias Adlivankin asui nuorikkoineen myös vanhempiensa taloudessa. Olisiko ollut niin, että sekä Adlivankin että Packalen hoitivat "hermoheikkouttaan" alkoholin lisäksi myös muilla aineilla? Tuohon aikaan morfiinin ja heroiinin väärinkäyttö oli varsinkin pääkaupunkiseudulla hyvin yleistä, eikä huumausainelainsäädäntöä käytännössä ollut. Kyseessä oli tuolloin paha tapa, ei rikos. Yhteinen harrastus saattaisi selittää epäsuhtaisen parin lyöttäytymistä yhteen Helsingin yössä, sekä surmaan johtaneet erimielisyydet. Adlivankinin käytös teon jälkeen oli todistajan mukaan ollut sekopäistä ääntelyä; ei-inhimillistä ulvontaa. No, turhaa spekuloida kohta vuosisadan takaisia asioita.

Oliko Tähtitorninmäellä todella muuten niin rauhallista, että kukaan ei viiteen tuntiin huomannut osittain riisutun naisen ruumista penkin vieressä? Vai eikö yön kulkijoita kiinnostanut tarkastaa mikä oli hätänä. Kaikesta huolimatta Packalen ei vielä ollut mikään puliakka, jonka voisi kuvitella sammuneen penkin alle.

Mahtaako Ranielin myöhemmistä edesottamuksista olla havaintoja?

Kuka oli tuo Alibissa todistajana mainittu tunnettu laulajatar? Syntynyt 1906 tai 1907. Aulikki Rautawaara menee lähelle, mutta ei ihan natsaa. tosin Alibi ei koskaan ole ollut liian tarkka mittojen suhteen.

Chikatilon ihmettelyyn siitä miksi uhri löydetiin niinkin myöhään, johtuu tuosta aikakaudesta.
Ihmisiä asui tuolloin aika paljon vähemmän tuollakin alueella, ja siihen aikaan tehtiin myös lauantaina töitä. Eli bileilta ei ollut perjantai, milloin toi tappo tapahtui, joten ihmisiä on ollut kovin niukasti yötunteina liikkeellä.

Sörkan ja Kallion seudut ovat olleet toista luokkaa tuolloinkin, koska kummassakin asui aika paljon laitapuolen kulkijaa, toisin kuin Tähtitorninmäen ympäristössä.

kakkosurpo kirjoitti:Chikatilon ihmettelyyn siitä miksi uhri löydetiin niinkin myöhään, johtuu tuosta aikakaudesta.
Ihmisiä asui tuolloin aika paljon vähemmän tuollakin alueella, ja siihen aikaan tehtiin myös lauantaina töitä. Eli bileilta ei ollut perjantai, milloin toi tappo tapahtui, joten ihmisiä on ollut kovin niukasti yötunteina liikkeellä.

Sörkan ja Kallion seudut ovat olleet toista luokkaa tuolloinkin, koska kummassakin asui aika paljon laitapuolen kulkijaa, toisin kuin Tähtitorninmäen ympäristössä.

Eikö se ollut torstain ja perjantain välinen yö?

aumari kirjoitti:

kakkosurpo kirjoitti:Chikatilon ihmettelyyn siitä miksi uhri löydetiin niinkin myöhään, johtuu tuosta aikakaudesta.
Ihmisiä asui tuolloin aika paljon vähemmän tuollakin alueella, ja siihen aikaan tehtiin myös lauantaina töitä. Eli bileilta ei ollut perjantai, milloin toi tappo tapahtui, joten ihmisiä on ollut kovin niukasti yötunteina liikkeellä.

Sörkan ja Kallion seudut ovat olleet toista luokkaa tuolloinkin, koska kummassakin asui aika paljon laitapuolen kulkijaa, toisin kuin Tähtitorninmäen ympäristössä.

Eikö se ollut torstain ja perjantain välinen yö?

Oli juuri torstain ja perjantain välinen yö.
Chikatilo muisteli näitä Adlivankinien bisneksiä, tän jutun murhaajan isä oli kohtalaisen tunnettu juuri hotelli-ja ravintolabisneksissä. Oli Helsingin Seurahuonetta, hotelli Tammeria ja muitakin ravintoloita ja klubeja Suomessa. Ranskassa, missä murhaaja oli syntynyt, pyöritti ainakin Cannesissa Hotel Alsace-Lorrainea.

Oikeudessa nähtiin lopulta erikoinen jälkinäytös, jossa Adlivankinin asianajaja yritti saada teon tuntemattoman tekijän niskoille. Lukuisia henkilöitä kuultiin todistajina ja kellonaikoja vertailtiin. Muuankin Adlivankinin penkin ohi puistossa kulkenut oli varma siitä, että penkillä oli istunut neekeri.

Ei auttanut. Tuomio tuli. Asianajajan show'sta tuli mieleen pappa betalar -näytelmä, johon Adlivankin itse ei ainakaan aluksi lähtenyt innolla mukaan.

...No, jos oikein mielikuvitusta käyttää - ja varsinkin pimeässä - niin onhan tuossa Adlivankinissa hieman Obaman näköä...

Tällaisen lehtileikkeen löysin tänään sattumalta. Äitini oli laittanut tosin sivuun taustapuolen takia. Harmi ettei ole päiväystä, mutta ilmeisesti vuodelta 1947?
Eipä onnistunut kuvan lisääminen. En osaa tällä laitteella pienentää kuvaa. Leikkeessä mainittiin Adlivankin saaneet "9v kuritushuonetta".

Hovi tiputti tuosta kaksi vuotta pois, tuomioksi tuli 7 vuotta kuria täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta. Tästä uutisoitiin 9.6.1948.

Pitänee kutinsa, koska vapautui jo tammikuussa 1952. Istui siis puolikkaan - tosin pohjat paloivat sittemmin. Halvalla meni Packaleninkin henki. Mitäpä sitä yhdestä alkoholisoituneesta naisesta...