MURHA.INFO

Hesarissa oli kummasteltu sitä tosiasiaa, että vakavista psykoottisista häiriöistä kärsivien vankien määrä on kymmenkertaistunut vuodesta 2005 ja on nyt lähes kehitysmaiden tasolla.

Kehitysmailla tosiaan onkin asian kanssa tekoa, sillä tämä on tapahtunut samaan tahtiin kun ulkomaalaistaustaisten (lue kehitysmaataustaisten) vankien määrä on avoimien rajojen seurauksena räjähdysmäisesti lisääntynyt.

Hesari tietysti itkee yhteiskunnan rakenteista ja rasismista.
Mutta tosiasia on, että rikollisuus periytyy geneettisesti 75 prosenttisesti, ja myös se, että eri etnisten ryhmien psykopatian taso poikkeaa toisistaan.
(esim. sompuissa on kilariporukkaa huomattavasti enemmän kantaväestöön verrattuna).

Nykysuomi:

Vakavista psykooseista kärsivien vankien etninen jakauma saattaa kokonaan tai osittain selittää psykopatian kasvun eikä syytä välttämättä tarvitse sen jälkeen enää etsiä muualta.

Ylipäänsä pitäisi olla ilmeistä, että siirtolaisuuden seurauksena siirtolaisten alkuperämaiden ilmiöt siirtyvät meidän yhteiskuntaamme.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017 ... psykoosit/

Sitä ne avoimet rajat teettävät: Lintukoto kuihtuu pois.

Mielestäni rajat ovat rakkautta.
Omaa maata kohtaan.

ˆˆ
Ei tuu tapahtumaan - vihreät rulettaa saksassa ja marssi kohta suomessakin suurimmaksi puolueeksi. Eu:n geneettinen mädätys tulee jatkumaan samassa linjassa kuin esim. vihreiden kannatus, jonka suosio saadaan kasvuun importaamalla uusia ja geneettisesti todella potenttiaalisia "vihreidenäänestäjiä", vaikkakin pilaantuneita turhan suurelta osin - joka sekään ei todellakaan haittaa, vaan päin vastoin, sillä tämä "pilaantuneiden kauppaaminen" puolestaan tukee ideologiaa siitä vihreästä perusarvosta, jonka mukaan me kaikki olemme saman arvoisia... alkaen sen kehitysmaalaisen psykoottisen lapsenraiskaajan pelastamisesta...!

Ohessa tämä HS:n uutinen:

Psykoottisten vankien määrä kasvanut Suomen vankiloissa – Vakavista psykoottisista häiriöistä kärsivien vankien määrä on kymmen­kertaistunut

Herää kysymys, onko laadukasta, oikea-aikaista ja tarpeenmukaista psykiatrista hoitoa tarjolla riittävästi.

MONILAHJAKAS lontoolainen psy­kiatri Lionel Penrose esitteli vuonna 1939 hypoteesin, jota on sittemmin kutsuttu Penrosen laiksi. Penrosen lain mukaan psykiatristen vuodepaikkojen ja vankien määrän välillä on käänteinen yhteys: jos vuodepaikkoja vähennetään, vankien määrä kasvaa. Kyseessä ei ole luonnonlaki – katsausten valossa Pen­rosen efekti näyttää nykyisin toteutuvan lähinnä kehitysmaissa.

Yhdysvalloissa psykiatriseen hoitojärjestelmään tehdyt leikkaukset näyttävät kuitenkin johtaneen psykoottisista häiriöistä kärsivien ihmisten kertymiseen vankiloihin. Sairaalapaikkoja vähennettiin rajusti. Nykyisin maan psykiatrisissa ­sairaaloissa on noin 30 000 mutta vankiloissa noin 300 000 psykoottisista häiriöistä kärsivää ihmistä.

Puhutaan siirtymisestä laitoksesta toiseen ja pyöröovi-oireyhtymästä. Yhdysvalloissa potilaita joudutaan jo keski­määrin viikon hoitojakson jälkeen lähettämään puolikuntoisina pois, koska uusia on tulossa.

SUOMESSA 1990-luvulla alkanut psykiatrisen sairaalajärjestelmän purkaminen osui samaan aikaan taloudellisen taantuman kanssa. Sairaalapaikkoja vähennettiin noin viidennekseen alkuperäisestä, mutta voimavaroja ei siirretty avohoitoon. ­Tilalle tuli yksityisten palvelukotien verkosto. Laitoksesta kotiutettujen potilaiden terveydentila ja elämänlaatu on arvioitu seurantatutkimuksissa melko hyväksi. Avohoitopalvelut kykenivät sopeutumaan kohtalaisesti. Järjestelmä jäi kuitenkin pirstaleiseksi, ja pyöröovi-oireyhtymä tunnetaan täälläkin.

Psykiatrisessa vankisairaalassa on kuitenkin havaittu, että hoitoon saapuu yhä enemmän psykoottisista häiriöistä kärsiviä vankeja – vieläpä niin, ettei mukaan ole laskettu huumeiden aiheuttamia psykooseja.

Vuodesta 2005 lähtien vakavista psykoottisista häiriöistä kärsivien vankien määrä on kymmenkertaistunut vankiloissamme. Kasvu olisi vielä suurempi, ellei kaikkein vai­keahoitoisimpia psykoosipotilaita olisi yhä enemmän siirretty pitkä­aikaishoitoon Vanhan Vaasan ja Niuvanniemen sairaaloihin.

Vuonna 2016 kuudella prosentilla vangeista todettiin psykoottinen häiriö. Tämä on lähellä kehitys­maiden lukemia. Yhteys päihteidenkäytön voimakkaaseen lisääntymiseen ei selitä tätä kehitystä, koska näillä psykoosipotilailla samanaikaisen päihderiippuvuuden osuus oli pienempi kuin muilla ­vangeilla.

Suomessa on noin 3 000 vankia ja suurimmissa psykiatrisissa sairaaloissa noin 300 vuodepaikkaa. Näissä oloissa 185 psykoottiseksi diagnosoitua vankia on paljon. Näyttää siltä, ettei avohoitopainotteinen kunnallinen psykiatria palvele kaikkia hyvin. Psykiatrisessa vankisairaalassa olemme toistaiseksi kyenneet tar­joamaan psykoottisille potilaille ­asianmukaisen hoidon. Muutos kuitenkin herättää kysymyksen, onko laadukasta, oikea-aikaista, yksilöllistä ja tarpeenmukaista psykiatrista hoitoa tarjolla riittävästi.

Vankiloihin tarvittaisiin jo nyt kuntoutusosastoja psyykkisesti vakavasti sairaille vangeille. Siviili­puolella tarvitaan panostuksia velvoitteiseen avohoitoon ja intensiivisiin avohoito- ja kuntoutuspalveluihin. Vankilasta ei saisi tulla psyykkisesti sairaan viimeinen turvapaikka.

SE, mitä kautta psykoottiset ihmiset päätyvät vankilaan, vaatii lisäselvitystä. Osuutensa on sillä, että mielentilatutkimusten määrä on säästösyistä puolittunut sitten vuoden 2005. Vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet psykoottiset henkilöt päätyvät mielentilatutkimuksen kautta ennalta määräämättömän pituiseen kuntouttavaan ja asteittain etenevään hoitoon tahdostaan riippumatta, mikä lisää yleistä turvallisuutta.

Mielentilatutkimuksiin päätyminen oikeuden päätöksellä on kuitenkin hyvin mielivaltaista. Vankeustuomio jää usein lyhyemmäksi kuin hoitojakso valtion sairaalassa, minkä vuoksi psykoottiset rikoksentekijät saattavat karttaa tutkimukseen joutumista. Voimavarojen mielekästä kohdentumista edesauttaisi se, että vakavien rikosten yhteydessä oikeuspsykiatri käyttäisi muutaman työtunnin antaakseen lausunnon tutkimuksen tarpeellisuudesta.

Psykiatrista hoitojärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena, ja palveluiden alimitoitukseen pitää tehdä korjauksia. Avohoitoon painot­tuva hoito on hyvä tavoite, mutta palveluiden tulee olla riittävät ja laadukkaat koko hoitojärjestelmän ­alueella.

Alo Jüriloo ja Hannu Lauerma

Jüriloo on ylilääkäri ja Lauerma vastaava ylilääkäri Psykiatrisessa vankisairaalassa. Sairaalassa tehty tutkimus aiheesta julkaistaan kesällä Nordic Journal of Psychiatry -lehdessä.

Helsingin Sanomat
22.7. 2:00 , Päivitetty: 22.7. 13:38

"Osuutensa on sillä, että mielentilatutkimusten määrä on säästösyistä puolittunut sitten vuoden 2005".

Sen seurauksena elinkautistuomiot ovat lisääntyneet. Enää ole näitä varttihulluja, jotka jostain kummallisesta syystä eivät saa hoitoa, mutta istuvat lyhyemmän tuomion. Tähän epäkohtaan ei koskaan ole yksikään oikeusministeri, kansanedustaja, johtava ylilääkäri puuttunut. Vaarallinen taparikollinen pääsi vähemmällä leikkimällä höperöä, tai vaikka olemalla päihderiippuvainen, jonka senkin katsottiin olevan osa alentunutta syyntakeisuutta.

Nyt kun Suomeen on tullut näitä uskonnon, kulttuurin sekä muun elämänkatsomuksen vammauttamia, niin hörhöjen määrä vankiloissa - sekä etenkin muiden kansalaisten keskuudessa - lisääntyyy voimakkaasti.

Elinkautisten lisääntyminen ei ihan täysin pidä paikkaansa. Eikä tuo mielentilojen määrän vähentyminen näy henkirikoksissa juurikaan.
2005 tuli tuomio 115 henkirikoksesta (murha tai tappo). Näistä 77 oli tappoja joista 6 jätettiin tuomitsematta, eli saivat hullun paperit. Murhia oli 38, 4 sai hullun paperit ja 6 selvisi vuosituomiolla, eli olivat joko alaikäisiä tai varttihulluja.
2015 taas henkirikoksia oli 54. Näistä 37 tappoja, 6 sai hullun paperit. Murhia oli 17, hulluja 2 samoin kuin alaikäisiä tai varttihulluja.
Jos mielentilatutkimukset ovat puolittuneet, niin on henkirikosten määräkin. Kutenkin hullun paperit sai entistä useampi (8,7% -> 14,8%).

Rescuer kirjoitti:Elinkautisten lisääntyminen ei ihan täysin pidä paikkaansa. Eikä tuo mielentilojen määrän vähentyminen näy henkirikoksissa juurikaan.
2005 tuli tuomio 115 henkirikoksesta (murha tai tappo). Näistä 77 oli tappoja joista 6 jätettiin tuomitsematta, eli saivat hullun paperit. Murhia oli 38, 4 sai hullun paperit ja 6 selvisi vuosituomiolla, eli olivat joko alaikäisiä tai varttihulluja.
2015 taas henkirikoksia oli 54. Näistä 37 tappoja, 6 sai hullun paperit. Murhia oli 17, hulluja 2 samoin kuin alaikäisiä tai varttihulluja.
Jos mielentilatutkimukset ovat puolittuneet, niin on henkirikosten määräkin. Kutenkin hullun paperit sai entistä useampi (8,7% -> 14,8%).

Elinkautisvankien määrä moninkertaistunut – syy on edelleen pienoinen mysteeri

Suomen elinkautisvankien määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, vaikka henkirikosten määrä laskee. Omituista yhtälöä ei selitä äärimmäisen väkivallan lisääntyminen Suomessa, pikemminkin tuomioistuinten ja psykiatrien muuttuneet käytännöt. Yhtä selitystä ilmiöön eivät osaa kuitenkaan antaa edes asiantuntijat.

YLE
16.5.2015 klo 17:46päivitetty 17.5.2015 klo 18:17

Ylen mielestä tärkein syy elinkautisten lisääntymiseen on tuomioistuinten ja psykiatrien muuttuneet käytännöt, mikä tietysti olisi helpoin johtopäätös.

Tuomioistuimen muuttuneet käytännöt voivat hyvinkin pitää paikkansa, koska myös laki on muuttunut. 1995 muutettiin rikoslakia, ja silloin tuli muutoksia myös murhaa koskevaan pykälään. Kun aiemmin vaadittiin käytännössä useiden kohtien täyttyminen, niin muutoksen jälkeen riitti yksi.

2003 tuli muutos, joka vaikuttaa varmasti enemmän kuin mielentilatutkimusten väheneminen tai psykiatrien tiukentuneet kriteerit varttihulluille, eli varttihullunkin on voinut siitä lähtien tuomita elinkautiseen.

Elinkautisen keskipituus on myös kasvanut. 1992-1999 vapautuneiden elinkautisvankien keskimääräinen rangaistus oli 10,5 vuotta, kun taas 2010-2015 vapautuneiden jo 14,6 vuotta. Ja tokihan se elinkautista istuvien määrä kasvaa, jos 1994-2013 välisenä aikana vain ainoastaan 2000 on elinkautisia tuomioita annettu vähemmän mitä elinkautisvankeja on vapautettu. 2014 lähtien elinkautisvankien määrä on ollut hienoisessa laskussa.

Mutta eipä noilla elinkautisten määrillä juuri vaikutusta psykoottisen vankien määrään ole.