Turun terrori-isku nousee hovioikeuden pöydälle - papereihin ilmestyi kolkko ilmaus: Mikä on ”perusmuotoinen” murha?
*Turun hovioikeus alkaa pian käsitellä terrori-iskuksi tuomittua Turun joukkopuukotusta.
*Puukottaja tyytyy elinkautiseen tuomioonsa, mutta puolustuksen mukaan kyse oli ”pelkistä” murhista ja murhan yrityksistä.
*Puolustus ja syyttäjät väittelevät jo ennakkopapereissa poikkeuksellisen pitkällisesti siitä, oliko teko terroristinen vai ei.
*Hovioikeuden käsittelyllä on suuri merkitys tulevan oikeuskäytännön kannalta, ellei asia etene vielä korkeimpaan oikeuteen.
Elokuussa 2017 tapahtunut Turun puukkoisku etenee pian hovioikeuden pöydälle. Turun hovioikeus pitää perjantaina 11. tammikuuta valmisteluistunnon, jossa se määrittää, missä aikataulussa alkaa käsitellä juttua.
Tuomittu, toistaiseksi elinkautista vankeusrangaistusta istuva
Abderrahman Bouanane, 24, on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Puukottaja myöntää itse teot ja myös niiden tulkinnan murhiksi ja yrityksiksi, mutta kiistää terroristisen tarkoituksen.
Bouanane murhasi kaksi naista ja puukotti kahdeksaa muuta uhria Turun keskustassa iltapäivällä 18. elokuuta. Mies oli varustautunut kahdella keittiöveitsellä ja aloitti veritekojen sarjan Kauppatorin laidalla olleista Jehovan todistajista. Toinen kuolonuhreista oli noin 30-vuotias ja toinen eläkeiässä.
Bouanane omaksui ennen tekoaan ääriuskonnollista ideologiaa. Käräjäoikeuden mukaan mies käsitti itsensä islamistisen jihadin toteuttajaksi ja terroristijärjestö Isisin kannattajaksi. Bouanane kuvasi ennen tekoaan myös manifestivideon ja huusi ensimmäistä murhaa tehdessään islamilaista uskontunnustusta ”Allahu akbar”.
Puukottajaa avustaa käräjäoikeuden tapaan asianajaja, varatuomari
Kaarle Gummerus. Hänen kirjoittamansa valitus sisältää kaksi merkittävää kyseenalaistusta, joihin hovioikeuden pitää pureutua.
Väite 1: Ei vakavaa valtiollista vahinkoa
Turun puukotukset olivat suomalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen vakavia henkirikoksia. Tuomioistuinkäsittelyllä on sen lisäksi suuri merkitys tulevan oikeuskäytännön luomisessa: tapauksen puinti luo suuntaa sille, miten mahdollisia terroristisia rikoksia tulkitaan myöhemmin oikeudessa. Gummeruksen perustelut koskevatkin juuri lain tulkintaa ja näytön arviointia.
Puolustuksen ensimmäinen väite on se, että puukottajan hyökkäys ei ollut ”omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle”. Tämä on yksi terroristisen rikoksen keskeisimmistä yleisistä tunnusmerkeistä.
Gummeruksen mielestä on edelleen mahdollista, että Suomi on luonut erilaisen lainsäädännön terrorismirikoksista kuin Euroopan neuvoston puitepäätös olisi edellyttänyt. Käräjäoikeus ei esimerkiksi ottanut kantaa Gummeruksen väittämään, jonka mukaan ilmaus ”valtio” oli väärä käännös laissa ja vaikeasti tulkittava. Puolustus kritisoi, että kysymys oikeasta tulkinnasta jäi epäselväksi.
Asianajajan mukaan oikeuden pitää peilata Turun tapahtumia "vakavaa vahinkoa valtiolle” -tunnusmerkkiin tähänastista orjallisemmin, koska tällöin terroristit eivät voisi käyttää tulkintaeroja hyväkseen eri maissa.
Gummerus vetoaa myös kansainvälisen lain professorin
Martin Scheininin asiantuntijalausuntoon käräjäoikeudessa. Scheinin arvioi oikeudelle, että teon terroristinen tarkoitus ei täyty silloin, kun se ei ”ole omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle”. Scheininin mukaan teko ei tässä tapauksessa olisi terrorismia, vaikka tekijä olisikin pyrkinyt siihen.
- Puukottajan sekava käytös vaikeutti oikeudenkäyntiä sen alkuvaiheessa käräjäoikeudessa. Vastaaja oli pitkään lääkärintodistuksella poissa istunnoista. RONI LEHTI
- terroristi_oikeudessa.jpg (59.53 KiB) Katsottu 7899 kertaa
Väite 2: Ei halunnut aiheuttaa pelkoa kansassa
Toisekseen puukottaja kiistää, että kyse olisi ollut jonkinlaisen paniikin aiheuttamisesta tai kansalaisten turvallisuuden tunteen heikentämisestä. Gummerus kertoo, että hänen päämiehellään on erikoinen käsitys terrorismista, joka eroaa siitä, miten oikeuskäytäntö asian tulkitsee.
Käräjäoikeuden mielestä Bouanane myönsi terrorismin, mutta puolustus on eri mieltä. Terrorismirikokseen kuuluu määritelmän mukaan ”halu aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa”.
– Alussa en yrittänyt, että kukaan saisi kauhun tunnetta, mutta sen jälkeen kaikki tuntuivat olevan kauhistuneita siitä, mitä tein, Bouanane sanoi avustajansa mukaan oikeudessa.
Tämä ja muutamat muut näkemykset ovat puolustuksen mukaan osoituksia siitä, että terrori ei ollut tarkoituksellista. Asianajaja arvioi, että puukottaja alkoi puhua terrorismista, kun reagoi kuulustelijan määritelmiin.
Lisäksi Gummeruksen mukaan terrorismirikoksissa tulee noudattaa niin kutsuttua korotettua tahallisuusvaatimusta: tekijän tulee nimenomaisesti tavoitella rikosnimikkeen edellyttämää lopputulosta. Näin on toimittu eurooppalaisessa oikeuskäytännössä laajasti, Gummerus perustelee.
Puolustuksen mielestä puukotuksen tarkoitus on voinut olla itsekeskeisempi kuin pelkkä pelon aiheuttaminen: esimerkiksi halu nousta jihad-soturiksi tai arvostus omissa piireissä. Bouanane olisi siis halunnut enemmänkin itselleen kunniaa kuin muille pelkoa, joten hänen nimenomainen tarkoituksensa ei olisi ollut terroristinen.
- Puukottajan hyökkäys päättyi vasta poliisin luotiin Puutorin laidalla. Partiot toimittivat miehen hengissä sairaalaan ja edelleen vastaamaan teoistaan. KIRSI KANERVA
- puukottaja_puutorilla.jpg (67.75 KiB) Katsottu 7899 kertaa
Uhrit tyrmäävät valituksen
Rikosjutun käsittelyyn kuuluu myös se, että asianomistajat saavat vastata toisen osapuolen valitukseen. Vastauksen toimittaneet uhrit ovat päinvastaista mieltä kuin Bouanane ja vaativat valituksen hylkäämistä.
Yksi puukotetuista oli lastenvaunuja työntänyt italialainen nainen. Hänen asianajajansa
Tuuli Sonck on sitä mieltä, että Bouananen mahdolliset itsekkäät mielihalut eivät olisi voineet toteutua ilman tarkoituksellista pelon aiheuttamista - eli terrori-iskuksi miellettävää hyökkäystä.
– Ilman tätä nimenomaista tarkoitusta ”yksinäisen suden” perimmäinen henkilökohtainen ja ehkä alitajuntainen motiivi ei täyty - hän ei saa hyväksyntää, hän ei saa mainetta ja kunniaa eikä hän saavuta yhteenkuuluvuutta, Sonck kirjoittaa.
– On epäuskottavaa, etteivätkö ”yksinäiset sudet” mieltäisi subjektiivisesti ja kirkkaasti tekonsa vakavan pelon aiheuttamistarkoitusta korotetulta tahallisuudelta vaadituin tavoin.
Syyttäjinä toimivat
Hannu Koistinen ja
Sampsa Hakala puolestaan pitävät käräjäoikeuden tuomiota laadukkaana ja oikeana. Syyttäjät listaavat jo vastauksessaan kymmeniä yksityiskohtia, jotka puhuvat heidän mielestään terroristisen tarkoituksen puolesta: listassa mainitaan muun muassa ritualistisen raaka ensimmäinen murha, torilla aiheutunut yleinen vaaratilanne ja puukotusten jatkuminen poliisin laukaukseen asti.
Syyttäjien vastauksessa on mainittu myös uusi rikosoikeudellinen ilmaus kuvaamaan puukottajan valitusta, joskin se on epävirallinen. Se tulee ilmi, kun syyttäjät pyytävät käsittelyn rajaamista terrorisminäkökulmaan.
– Valituksen muutosvaatimukset on tarkkarajaisesti kohdistettu siihen, onko Bouanane syyllistynyt käräjäoikeuden syyksilukemien kahden murhan ja kahdeksan murhan yrityksen sijaan vain ”perusmuotoisiin” murhiin ja murhan yrityksiin, syyttäjät kirjoittavat.
Ilmaus ”perusmuotoinen” on luotu erottamaan rikosnimike sen törkeästä tekomuodosta. Murha on kuitenkin itsessään rikoslain mukaan törkeä henkirikos. Niinpä ”perusmuotoinen” -sanaa ei juuri käytetä henkirikoksia käsittelevässä lakitekstissä.
Valmisteluistunto alkaa perjantaina 11. tammikuuta Turun hovioikeudessa. Puolustus on ilmoittanut, että Bouanane aikoo selittää oikeudessa, miksi hänen tekonsa ei olisi ollut terroristinen. Valmisteluistunto käsittelee kuitenkin vasta varsinaisen oikeudenkäynnin aikatauluja.
