MURHA.INFO

Hurjaa menoa Kittilässä taas. Miten tuntuu, että Kittilä on ollut todella useasti otsikoissa viime vuosina, nimenomaan negativisten uutisten muodossa.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005214147.html

Krp: Kolmisenkymmentä Kittilän kuntapäättäjää syyllistynyt rikoksiin – esitutkintoja siirtynyt syyteharkintaan

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Kittilä tunnetaan Levin hiihtokeskuksesta. Kunta on hissiyhtiö Levi Ski Resortin pääomistaja 51 prosentin osuudella.

Lasse Kerkelä HS

Julkaistu: 17.5. 10:22 , Päivitetty: 17.5. 11:33

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi valtaosan Kittilän kuntapäättäjien toimintaa koskevista rikostutkinnoistaan. Rikoksista epäillään lähes kaikkia muutaman vuoden takaisia Kittilän kunnanvaltuutettuja sekä joitakin varavaltuutettuja.

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet esitutkinnassa syyllistyneensä rikoksiin.

”Käsitykseni mukaan kyseessä on Suomen laajin kuntapäättäjien päätöksentekoon liittyvä asiakokonaisuus, jota poliisi on tutkinut”, sanoo keskusrikospoliisin rikostarkastaja Maria Vuorivirta-Heikkinen.

Kittilän vyyhti alkoi vuonna 2013, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja Levin matkailukeskuksen hallitus erottivat Levi Ski Resortin toimitusjohtajan ja tekivät hänestä tutkintapyynnön poliisille. Kunta on Levi Ski Resortin suurin omistaja.

Toimitusjohtajan epäiltiin hissihankinnan yhteydessä suosineen kalliimpaa tarjoajaa.

Kittilän kuntapäättäjät eivät pitäneet kunnanjohtajan menettelystä, vaan tutkintapyyntö vedettiin pois ja potkut annettiinkin marraskuussa 2014 kunnanjohtaja Mäkelälle.

Hallintotuomioistuimet totesivat myöhemmin kunnanjohtajan irtisanomisen laittomaksi.

Keskusrikospoliisin tutkintakokonaisuus muodostuu neljästä eri osasta, joista yksi koskee kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomista ja laajemmin kuntapäättäjien toimintaa Kittilässä.

Tältä osin keskusrikospoliisi epäilee 28 kunnanvaltuutetun ja varavaltuutetun sekä yhden muun henkilön syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttämiseen ja työrikoksiin.

Epäiltyjen rikosten aikaisista valtuutetuista vain muutamia ei epäillä rikoksista. Kittilän kunnanvaltuustossa on kaikkiaan 27 valtuutettua.

Poliisi on selvittänyt, ovatko Kittilän kunnanvaltuutetut tahallisesti syyllistyneet rikoksiin, kun he ovat peruuttaneet kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta sekä antaneet omistajaohjausta hissiyhtiön toimitusjohtajan palauttamiseksi tehtäväänsä ja erottaneet kunnanjohtajan.

Mäkelän erottamisen osalta rikosepäilyt kohdistuvat päätöksentekoon osallistuneisiin luottamushenkilöihin kunnanhallituksessa ja -valtuustossa sekä tilapäisessä valiokunnassa, joka valmisteli irtisanomista.

Eriävän mielipiteen ilmaisseita tai tyhjää äänestäneitä kuntapäättäjiä ei lähtökohtaisesti epäillä rikoksesta.

Epäiltyjen työrikosten osalta poliisi epäilee muun muassa sitä, että valtuutetut ovat kohdelleet kunnanjohtajaa työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla epäasiallisesti.

Keskusrikospoliisi on siirtänyt kunnanjohtajan erottamista ja kuntapäättäjien toimintaa koskevan vyyhdin syyteharkintaan toukokuussa.

Aiemmin tänä vuonna poliisi siirsi syyteharkintaan esitutkinnan Levin hissihankinnoista. Hissijutussa epäiltynä on yksi henkilö. Hänen epäillään syyllistyneen yrityssalaisuuden rikkomiseen sekä luottamusaseman väärinkäyttämiseen.

Kolmas, heinäkuussa 2015 syyteharkintaan siirtynyt tutkintakokonaisuus koskee Kittilän kuntaan toimitettua laskua lainopillisista palveluista. Tältä osin epäiltyinä on kolme Kittilän kuntapäättäjää. Rikosnimikkeinä ovat törkeä petoksen yritys sekä virka-aseman väärinkäyttäminen.

Neljännen tutkintaosan muodostavat keskusrikospoliisin yhä tutkimat asiat. Ne liittyvät kahden virkamiehen tutkintapyyntöihin työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisi arvioi, että tämä tutkinta valmistuu myöhemmin tänä vuonna.

Keskusrikospoliisi on tutkinut Kittilään liittyviä asioita syyskuusta 2014 lähtien, jolloin apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi tutkimaan Levin hissihankintaa.

Myös Lapin poliisilaitos tutkii edelleen Kittilän kuntaan liittyviä asioita.

Tyhjää äänestäneiden toimintaa voisi tutkia jo tapahtuneen rikoksen peittelyn osalta. Eivät ole ilmoittaneet laittomasta menettelystä poliisille, vaikka ovat olleet paikalla, kun laittoman menettelyn äänestys on toteutettu.

Suomen kuvalehdessä hyvää journalismia tästä alkaen viime syksy. Taisipa aloittaa oikeastaan koko tutkinnan. Tällä krt pojot vassariliitolle tuolla - jos oikein ymmärsin niin ovat heidän paikalliset valtuutetut niistä ainoita, jotka tajunneet että metsään menty ja vauhdilla.

On Anoi Kaa kirjoitti:Suomen kuvalehdessä hyvää journalismia tästä alkaen viime syksy. Taisipa aloittaa oikeastaan koko tutkinnan. Tällä krt pojot vassariliitolle tuolla - jos oikein ymmärsin niin ovat heidän paikalliset valtuutetut niistä ainoita, jotka tajunneet että metsään menty ja vauhdilla.

Ei ihan noin punavalkoinen asetelma sentään. Ilman syytettä jää kai muutama vassari ja yksi kokoomuslainen jotka ilmoitteli eriäviä mielipiteitään. Mutta tuskin kannattaa jaella pojoja vassariliitolle jos muillekaan puolueille, koska nämä mustat lampaathan eivät päässeet enää tämän vuoden vaaleissa puolueidensa ehdokaslistoille.

Tosin metsäänhän ne meni porukalla kun valitsivat vapaaehtoisesti keskustadiktatuuriinsa kunnanjohtajaksi vihreän kaupunkilaisen naisen. Mitä ihmettä ne oikein ajattelivat ?

Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

Liki 400 tänä syksynä työnsä aloittanutta kuntapoliitikkoa on saanut lainvoimaisen rangaistuksen rikoksesta 2012–2017. Noin sadalla on yhä merkintä rikosrekisterissä. HS julkaisee kertomukset raskaimpien rikosten taustoista kunnittain.
”HOVIOIKEUS katsoi, että teossa käytetty väkivalta ei ollut vähäistä ja että kyseessä on raiskaus.”

Rovaniemen hovioikeuden julkinen seloste kuvailee ”pohjoissuomalaisen mieshenkilön” saamaa tuomiota huhtikuussa 2015. Seloste on julkaistu ilman tuomitun nimeä, mutta hän on nykyinen Inarin varavaltuutettu Antti-Oskari Kellokumpu, 27.

Kellokumpu ei omien sanojensa mukaan mainitse asiasta kokoomukselle, joka asettaa hänet ehdokkaaksi 2017 kuntavaaleihin. Varavaltuutettu Kellokumpu nousee Inarin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi.

INARI on vain yksi esimerkki kunnista, joissa yhteisistä asioista päättää melko tuoreesta rikoksesta tuomittu päättäjä. Helsingin Sanomien selvitys löysi 395 kevään kuntavaltuutettua ja varavaltuutettua, jotka ovat syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen 2012–2017.

Monet tuomioista ovat jääneet piiloon kuntalaisilta ja puolueiltakin – kiusallinen asia unohtuu helposti ehdokasasettelussa.

Osa rikoksista on ollut niin vakavia, että ne ovat johtaneet ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Yhteensä 99 nykyistä kuntapäättäjää on saanut viime vuosina vankeusrangaistuksen, joka on samalla johtanut rikosrekisterimerkintään.

Heistä 28 on valittu perussuomalaisten listoilta, 22 keskustan listoilta, 15 Sdp:n listoilta, 12 kokoomuksen listoilta ja kymmenen vasemmistoliiton listoilta, HS:n selvitys kertoo. Yhteensä Suomen kunnissa on 17 532 valtuutettua ja varavaltuutettua.

HS julkaisee valtuutetun nimen, jos hänen saamansa vankeustuomio on vuoden tai pidempi.

KOKO selvityksen kovin rangaistus, neljä vuotta vankeutta, tuli talousrikoksista. Padasjoen nykyinen varavaltuutettu Jarkko Korpi (ps) sai 2014 tuomion useista törkeistä veropetoksista, kirjanpitorikosta ja kahdesta törkeästä työeläkemaksupetoksesta.

Osana isoa kuljetusyhtiöiden veronkiertojupakkaa Korpi aiheutti yhteensä 1,8 miljoonan euron vahingon veronmaksajille ja työeläkeyhtiöille. Vuoden 2020 marraskuuhun liiketoimintakiellossa oleva Korpi sanoo, että tuomio tuli onnettomien yhteensattumien summana.

”Oli vähän vääriä liikekavereita ja kun olen omistaja ja toimitusjohtaja, minullehan ne sank­tiot tulee.”

Tuomio ei Korven mukaan vaikuta hänen uskottavuuteensa hoitaa padasjokisten asioita. Rikostausta on tiedossa hänen mukaansa muissakin ryhmissä.

”Homma on puhuttu läpi. Perussuomalaisissahan on aina lähdetty siitä, että kun kakku on hoidettu, on velvoitteet hoidettu ja se siitä. Lisärangaistusta ei enää anneta”, Korpi sanoo.

TAVANOMAISESTI poliitikkojen tekemien rikosten määrä on alhaisempi kuin muilla kansalaisilla. Sen sijaan perussuomalaisten listoilta valitut päättäjät ovat tehneet rikoksia samaan tapaan kuin muukin kansa.

Suunnittelija Hannu Niemi Helsingin yliopiston krimino­logian ja oikeuspolitiikan instituutista arvelee, että nopeasti kasvaneessa puolueessa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota nopeasti haalittujen ehdokkaiden taustaan.

”Toisaalta perussuomalaiset erosivat ehkä muista puolueista niin sanottuna kansanpuolueena, missä on vähemmän ammattimaisia urapoliitikkoja.”

Tarkastelussa ei ole otettu huomioon sinisten erkaantumista perussuomalaisista Jussi Halla-ahon (ps) valinnan jälkeen, vaan selvitys perustuu huhtikuussa pidettyjen kuntavaalien tulokseen.

KUNTAPÄÄTTÄJISTÄ 26 on saanut vankeustuomion niin äskettäin, että he osallistuivat kevään kuntavaaleihin ehdollinen vankeusrangaistus niskassaan. Edelleenkin 19 kuntapäättäjää tekee luottamustöitä ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaikana.

Koeaika on päällä niilläkin kuntapäättäjillä, joiden tuore tuomio hovioikeudesta ei ole tullut lainvoimaiseksi. Yksi heistä on Sipoon kokoomuksen varavaltuutettu Kadir Turan, 51, joka sai elokuussa vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä pahoinpitelystä.

Sipoon sosiaali- ja terveys­valiokunnan jäsen Turan sanoo, että tuomio on väärä ja hän aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Turanin koeaika päättyy kesäkuussa 2018, hovioikeus tuomitsi.

Turussa ehdollinen on niskassa peräti kahdella kuntapäättäjällä: Yhden valtuutetun saaman vankeuden koeaika Kela-petoksesta päättyy syyskuussa 2018, ja varavaltuutetun koeaika törkeästä rattijuoppoudesta jatkuu toukokuuhun 2018.

SELVITYS antaa tiettävästi ensimmäistä kertaa tietoa siitä, millaisia lainvoimaisia rikostuomioita eri poliittisten suuntauksien kannattajat ovat saaneet. Puo­luejäsenyyden ja rikosten välistä yhteyttä ei ole koskaan aikaisemmin selvitetty Suomessa.

Selvitys kohdistui rikoksiin, joista on annettu lainvoimainen tuomio vuosina 2012–2017. Kuntavaaliehdokkaiden saamia syytteitä suurimmissa kaupungeissa käsiteltiin HS:ssa kevään kuntavaalien alla.

Nyt selvitys kohdistui koko maahan, ja jokaista syytettä seurattiin lainvoimaiseen tuomioon asti eli tarvittaessa hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen saakka. Lainvoimainen langettava ratkaisu oli syyskuun lopussa saatu 705 rikoksesta, vapauttavia päätöksiä oli 120 syytteen osalta ja kesken oli noin 30 rikossyytteen käsittely.

Varavaltuutetut ovat mukana selvityksessä, koska he ovat valtuutettujen sijaisia. Puolueet nimittävät varavaltuutettuja usein myös lautakuntiin, joilla on merkittävää päätösvaltaa kunnissa.

Rikoksia ovat tehneet erityisesti miehet: Miesten osuus kuntapäättäjistä on noin 60 prosenttia, mutta rikoksia tehneistä heidän osuutensa on 88 prosenttia. Rikoksia tehneistä kuntavaltuutetuista miehiä on peräti 92 prosenttia.

SUURIMMASSA osassa Suomen mantereen 295 kunnasta on vähintään yksi kuntapäättäjä, joka on saanut tuoreen lainvoimaisen rikostuomion. Ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on tuomittu 207 kunnassa, mikä on 70 prosenttia kaikista kunnista.

Isoista kaupungeista selvästi keskimääräistä enemmän tuomittuja kuntapäättäjiä on Joensuussa, Kotkassa, Seinäjoella ja Mikkelissä.

Toisaalta 30 prosentista kunnista ei löytynyt yhtään kuntapäättäjää, joka on tuomittu viime vuosina rikoksista. Suurin puhtaista kunnista on Salo, jonka perässä seuraavat Raahe, Kemi, Mäntsälä, Naantali ja Tornio.

Paljon julkisuutta saanut Kittilän kuntapäättäjien rikostutkinta on vasta vireillä. Keskusrikospoliisi epäilee 28 nykyisen tai entisen valtuutetun ja varavaltuutetun syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttöön ja työrikoksiin.

Tutkinta keskustavetoisessa kunnassa koskee muun muassa kunnanjohtajan erottamista ja hissihankintoja. Lainvoimaisia tuomioita Kittilän nykypäättäjistä löytyi huumausainerikoksesta ja rattijuopumuksesta. Suomen Kuvalehden mukaan nykyisen kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä viisi on syyteharkinnassa.

Jos tarkasteluun otetaan vain valtuutetut, rikostaustaa on selvästi vähemmin kuin koko kuntapäättäjäjoukossa. Vähintään yksi tuore lainvoimainen rikostuomio on valtuutetulla 129 kunnassa eli 44 prosentissa kaikista kunnista.

Suurista kunnista kärjessä ovat Kerava, Seinäjoki, Forssa ja Heinola, joissa kaikissa on kolme rikostuomion saanutta kuntavaltuutettua.

JOS kuntapäättäjä on tuomittu jostakin rikoksesta, hän on useimmiten syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai johonkin muuhun liikennerikokseen – tarkalleen ottaen rikoksia on 174. Liikennerikosten osuus kaikista 705 rikoksesta on neljännes.

Liikennerikos on esimerkiksi ylinopeus, jota nykyisellä lappajärveläisellä varavaltuutetulla oli 198 kilometriä tunnissa satasen alueella syyskuussa 2013. Käräjäoikeus piti vauhtia niin kovana, että kuljettaja sai ylinopeuksissa harvinaisen ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittiin ehdolliseen vankeuteen myös nykyinen lohjalainen kuntavaltuutettu, joka yllättäen kuristi taksikuskia takaapäin 120 kilometrin tuntinopeudessa vappupäivänä 2012.

TOISEKSI eniten kuntapäättäjät ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin tai muihin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin (140 rikosta). Esimerkiksi pahoinpitelytuomioita kuntapoliitikot ovat saaneet 56 kertaa.

Varsinaista väkivaltaa edeltää yleensä uhkailu. Oikeudet ovat jakaneet kuntapäättäjille tuo­mioita laittomasta uhkauksesta seitsemäntoista kertaa.

Alajärveläinen varavaltuutettu uhkasi tappaa kirveellä koko perheensä ja haudata talon taakse. Sipoolainen varavaltuutettu puolestaan uhkasi surmata aseella puolisonsa ja järjestää tyttärensä kuoleman.

Molemmat saivat uhkauksistaan kolmen kuukauden vankeustuomion – Sipoon kuntapäättäjä sai tuomionsa ehdollisena, Alajärven kuntapäättäjä suoritti sen sijaan 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Alla olevasta hakukoneesta voit lukea kuntasi päättäjien vankeustuomiot ja niiden tarinat. Juttu jatkuu hakukoneen jälkeen.
YHDESSÄ kunnassa kahden eri puolueen nykyiset kuntapäättäjät olivat syyllistyneet törkeisiin pahoinpitelyihin yhteistyössä. Nykyinen valtuutettu Tuomas Bährend (kok) ja varavaltuutettu Miikka Rajala (ps) tunkeutuivat kolmen muun miehen kanssa yksityisasuntoon ja pahoinpitelivät kahta nuorta miestä Sahalahdella heinäkuussa 2011.

Uhreille täysin tuntemattomat pahoinpitelijät tulivat heidän kotiinsa yllättäen keskellä yötä. Oikeuden mukaan pahoinpitelyn tapa oli erityisen julma ja raaka. Miehet saivat teostaan vuoden ja kolme kuukautta vankeutta ehdollisena.

”Turha ruveta jeesustelemaan. Silloin on tehty hölmöyksiä ja niistä on opittu”, Maajussille morsian -ohjelmastakin tuttu Tuomas Bährend sanoo. Tuolloin Bährend oli keskustan valtuutettu ja kävi sittemmin myös kristillisdemokraattien riveissä.

Edelleen perussuomalaisia edustava, paikallisen vesilaitoksen varapuheenjohtajana istuva Miikka Rajala ei vastannut HS:n yhteydenottoihin.

HENKEEN ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin laskettiin selvityksessä laittomien sähkölamauttimien hallussapito. Niitä on löydetty kuntapäättäjiltä kaksi. Nykyinen Kauhavan valtuutettu säilytti kotonaan sähkölamautinta. Samassa tilassa oli myös laiton kannabisviljelmä.

Heinolan kuntavaltuutettu puolestaan yritti tuoda sähkölamauttimen Thaimaasta kotikaupunkiinsa mutta jäi kiinni tullissa. Molemmat valtuutetut saivat sakot.

Kolmanneksi suurin rikosten ryhmä on liikennejuopumukset (120 rikosta). Nykyiset kuntapäättäjät ovat puhaltaneet tör­keän rattijuopumustuomion lukemat 60 kertaa, rattijuopumukseen yltävän promillemäärän 57 kertaa ja vesiliikennejuopumuksen lukemat kolme kertaa.

Noin 2,5 promillea on monelle tavalliselle ihmiselle vaarallinen humalatila, mutta jotkut kuntapäättäjät ovat lähteneet silloin ajelulle. HS:n selvityksessä 2,5 promillea tai sitä enemmän oli puhaltanut seitsemän nykyistä kuntapäättäjää – jotkut useamman kerran.

Nykyinen Sievin kunnanvaltuutettu kuljetti henkilöautoa ja puhalsi poliisiratsiassa 3,11 promillen lukemat joulun alla 2015. Hänet oli aiemmin tuomittu viisi kertaa törkeästä rattijuopumuksesta, joten oikeus langetti puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion.

Sieviläispoliitikko suoritti vankeutensa valvontarangaistuksena eli teknisessä valvonnassa kotonaan panta jalassa.

Selvityksen kovimman rangaistuksen rattijuoppoudesta, seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta, sai Soinin kunnan nykyinen varavaltuutettu. Hän ajeli katsastamattomalla autollaan toistamiseen syvässä humalassa.

Esimerkiksi syksyllä 2014 mies ajoi ojaan, puhalsi 2,65 promillea ja menetti ajo-oikeutensa. Hän lähti kaksi päivää myöhemmin kortitta liikkeelle, peruutti ely-keskuksen omistamaan liikennejakajaan ja puhalsi 2,83 promillen lukemat.

NELJÄNNEKSI suurin rikosten ryhmä on omaisuus- ja petosrikokset. Niitä on kuntapäättäjien kontolla yhteensä 95.

Huijauksen kohteena oli muun muassa Kela, johon kohdistuneista petoksista tuomittiin kaksi perussuomalaisten, kaksi Sdp:n, yksi vasemmistoliiton ja yksi kokoomuksen listoilta valittu kuntapäättäjä.

Turun nykyinen valtuutettu sai petoksella Kelalta 4 000 euroa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, ylläpitokorvausta ja yleistä asumistukea. Mies ilmoitti olevansa työtön, vaikka olikin töissä. Hän sai 30 päivää ehdollista vankeutta, jonka koeaika päättyy syksyllä 2018.

OMAISUUS- ja petosrikokset ovat läheisissä kytköksissä talousrikoksiin, joita HS:n selvityksessä löytyi 43 – kuudenneksi suurin ryhmä.

Vehmaan nykyinen valtuutettu Antero Ahala (kok) yritti huijata turkulaisen liikemiehen kanssa verottajalta 55 000 euron veronpalautukset. Viisi väärennystä ja kaksi törkeää veropetosta toivat hänelle 2015 kesäkuussa vuoden ehdollista vankeutta ja 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Ahala oli tuolloinkin kuntavaltuutettuna, mutta Vehmaalainen vaihtoehto -ryhmässä. Kunnanvaltuusto myönsi hänelle eron luottamustoimista vuoden mittaisen tuomion ajaksi.

Ahala ei kommentoinut HS:lle tuomiotaan.

”Sinä voit katsoa sen mistä tahdot. Minä sinulle sanon, että haista paska”, Ahala sanoi HS:n tiedustellessa asiasta.

SAARIJÄRVEN kuntavaltuutettu Teppo Haapakoski (kesk) puolestaan on tuomittu kahdesta törkeästä veropetoksesta, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja osakeyhtiörikoksesta vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Hän oli asfalttialan korjaus­urakointiyrityksessään sopinut perusteettomista aliurakointilaskuista verojen välttämiseksi. Nykyään lupalautakunnan puheenjohtajana toimiva Haapakoski vältteli veroja yhteensä noin 400 000 euron edestä.

”Jotkut asiat on tehty ja ne on sovitettu, ja sillä siisti. Mehän ollaan kansalaisten äänestämiä”, Haapakoski sanoo.

Yli vuoden vankeutta talousrikoksista sai myös nykyinen Liperin varavaltuutettu June Karjalainen (Liperin puolesta, LP). Tuomion mukaan hän hävitti ruokapalveluyhtiönsä omaisuutta ja ilman hyväksyttävää syytä luovutti yhtiön rahavaroja itselleen yhteensä 16 000 euroa.

Lisäksi hän laiminlöi kahden yhtiön kirjanpitoa ja varasti omaisuutta. Hän sai joulukuussa 2014 vuoden ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta.

Vuoden 2018 loppuun liiketoimintakiellossa oleva Karjalainen kertoo olleensa ennen tuomiotaan palkittu yrittäjä.

”Kun on ryöpytetty oikeudessa talousrikollisena ja mitä vielä, eihän se salaisuudeksi jää alueella”, 28 ääntä kevään vaaleissa saanut Karjalainen sanoo.

Puolueista tai ”hyväveliverkostoista” irtaallaan oleminen auttoi Karjalaisen mukaan kampanjointia. Nyt hän työskentelee rikostaustaisia yhteiskunnassa auttavassa järjestössä nimikkeellä kokemusasiantuntija.

SEKSUAALIRIKOKSIA tuli selvityksessä esiin vähän suhteessa muuhun väestöön eli vain viisi. Nykyisiä kuntapäättäjiä oli tekijöinä neljä.

Heistä yksi tuomittiin kaksi kertaa pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Teosta seurasi ehdollista vankeutta kuten myös toisen kuntapäättäjän seksuaalirikoksesta, joka on lapsen sek­suaalisen hyväksikäytön yritys.

Lievimmän rangaistuksen, 50 päiväsakkoa, sai nykyinen keskustan varavaltuutettu, joka tuomittiin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Mies säilytti muistitikulla ja puhelimessa 274 lasta esittävää kuvaa. Kovin seksuaalirikostuomio oli jo aiemmin mainittu Inarin varavaltuutetun Antti-Oskari Kellokummun tapaus.

Hovioikeuden langettama rangaistus oli puolitoista vuotta vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdollinen, minkä lisäksi Kellokumpu sai tehdä 60 tuntia yhdyskuntapalvelua. Uhrille hänet tuomittiin maksamaan tilapäisestä haitasta 2 000 euroa ja kärsimyksestä 3 000 euroa.

Kellokumpu ei arvioi hovioikeuden ratkaisua.

”[hiljaisuus] No en... en kommentoi.”

Hän haki hovioikeuden tuo­miosta valituslupaa. Korkein oikeus päätti elokuussa 2016, että hovioikeuden tuomio jää voimaan.[/i]

Helsingin Sanomat
24.9. 2:00 , Päivitetty: 24.9. 7:43

Aiheesta ovat HS:n uutisen perusteella kertoneet myös mm. Iltalehti ja Etelä-Suomen Sanomat.

Suurin osa "rikoksista" on vähäpätöisiä töppäilyjä - yksittäistapauksia - mutta joukossa myös isompiakin hairahduksia.

Rikoksista tuomituista kansanedustajista on keskustelu täällä.

Mikäs keissi tää raiskauksesta tuomitun kykypuolueen varavaltuutetun tapaus on? En seksuaalirikokset-kategoriasta löytänyt ketjua tapahtuneesta.

Vetää sanattomaksi kyllä. Joku noitakin sitte äänestää? Ilettävää sakkia.

Varsinaisten konkreettisesti lakia rikkovien lisäksi on joukossa kaikenlaista muutakin paskaporukkaa. Eräs naispuolinen ystäväni alkoi taannoin seurustelemaan erään keskustalaisen kunnallispoliitikon kanssa ja vajaa vuosi myöhemmin mies paljastui pahemman luokan narsistiksi. Homma eteni niin, että mies tuhosi naisen taloudenpidon täydellisesti. Nainen joutui kutakuinkin ikuiseen velkavankeuteen. Samaan aikaan mies oli pettänyt naista useiden muiden naisten kanssa ja matkustellut ympäri Suomea tämän ystäväni rahoilla panemassa näitä muita naisia.
Lopputulos oli se, että ystäväni tappoi itsensä. Äijä senkuin porskuttaa menemään.

Kuntapäättäjien salaamat rikostaustat ovat johtaneet jo toimenpiteisiin

Ainakin Turussa ja Sipoossa kuntapäättäjät vetäytyivät luottamustehtävistään, kun rikostuomio tuli Helsingin Sanomien selvityksessä ilmi. Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja kehottaa raiskauksesta tuomittua tekemään johtopäätökset.

USEASSA kunnassa ympäri Suomen on käynyt ilmi, että uusien valtuutettujen ja varavaltuutettujen rikostuomiot eivät ole olleet selvillä puoluetovereillakaan – saati äänestäjillä.

Turussa Sdp:n kunnanvaltuutettu kertoi Facebookissa saamastaan petostuomiosta, joka tuli sosiaalietuuksien nostamisesta samalla, kun hän oli palkkatyössä. Käräjäoikeus antoi valtuutetulle viime vuonna 30 päivän ehdollisen vankeustuomion, jonka koeaika on yhä päällä.

Päivityksessään hän pahoitteli virhettään. Hän myös luopui Sdp:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan tehtävästä.

”EMME tienneet asiasta. Hän toi sen esille ja erosi keskeisimmästä luottamustehtävästään”, kertoo Turun Sdp:n puheenjohtaja Toni Eklund.

Ehdokasasettelun yhteydessä ehdokkaita haastatellaan ja heidän kanssaan keskustellaan, mutta rikostaustan selvitystä ei ole Eklundin mukaan edellytetty.

”Mielestäni nämä asiat olisi hyvä tietää. Mutta tässä tapauksessa meillä ei ollut asiasta tietoa. Asioihin suhtaudutaan vakavasti.”

SAMAAN tapaan ehdokasasettelu näyttää menneen muuallakin. Inarissa varavaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Antti-Oskari Kellokummun (kok) saama puolentoista vuoden vankeustuomio jäi puoluetovereilta ja äänestäjiltä piiloon.

Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Kellokummun puoluetoveri Anu Avaskari sanoo, että tapaus on kuntalaisten kannalta ikävä.

Hän uskoo, että joku olisi voinut jäädä tulematta samalle ehdokaslistalle, jos tuomio olisi ollut tiedossa.

”Itse henkilökohtaisesti ajattelen, että ei ole kovin hyvä asia, että hänellä on nimenomaan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyys. Tuontyyppinen rikos ei ole millään tavalla puolusteltavissa. Se ei herätä luottamusta.”

KELLOKUMMUN tulisi tehdä asiassa Avaskarin mielestä omat johtopäätöksensä.

”Suomessa vallitsee toisaalta se, että jos on rikoksesta tuomittu ja tuomion kärsinyt, ihmisen pitäisi saada jatkaa elämäänsä. Mutta tästä on tullut meille palautetta. Ihmiset eivät tykkää.”

Inarissa kokoomuksen ehdokasasettelua hoitanut, nykyään kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Jari Huotari katsoo, ettei valtuusto tai puolue voi olla sanktioiden antajana.

”Hänen pitää se itse pähkiä, mitä hän tekee ja vaikuttaako se mitenkään.”

Huotarin mukaan ehdokkailta ei ole vaadittu taustaselvitystä.

SIPOON kokoomuksessa rikosselvitys on johtanut jo henkilövaihdoksiin. Varavaltuutettu ja niin ikään sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä toimiva Kadir Turan (kok) on siirtynyt syrjään luottamustehtäviensä hoidosta siksi ajaksi, kunnes selviää, antaako korkein oikeus hänelle valitusluvan tuomiostaan.

Turan tuomittiin elokuun lopussa vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.

”Kun valituslupa tulee, tehdään uusi ratkaisu. Jos ei tule, ratkaisu on se, että tämä vuoden ja kolmen kuukauden tuomio on niin kova, että hänet pitää irtisanoa luottamustehtävistä tai pyytää häntä irtisanoutumaan”, sanoo Sipoon kokoomuksen puheenjohtaja Juha Salo.

Kadir Turan itse on edelleen sitä mieltä, että hovioikeuden päätös on väärä.

”Haluan jatkaa luottamustehtävissäni, koska olen syytön ja tehnyt oikein”, Turan sanoi.

SALON mukaan keskustelu Turanin kanssa on käyty hyvässä hengessä. Turanin lisäksi eräällä toisella kokoomuksen varavaltuutetulla Sipoossa on ollut taustallaan muun muassa laittomia uhkauksia, törkeitä rattijuopumuksia ja lähestymiskiellon rikkomisia.

Nämä tapaukset olivat Salon mukaan tiedossa, sillä henkilö oli ollut mukana puolueen toiminnassa parikymmentä vuotta. Salon mukaan tapaukset tapahtuivat lyhyen ajan sisällä, ja puolue halusi antaa hänelle vielä mahdollisuuden.

Kyseinen varavaltuutettu kuitenkin jätti nyt eroanomuksensa luottamustehtävistä, koska asia tuli uudelleen julkisuuteen, Salo kertoo. Kyseisellä kuntapäättäjällä on myös kesken olevia rikosprosesseja, kuten tammikuussa nostettu syyte törkeästä kirjanpitorikoksesta.

PIILOON voivat jäädä erityisesti tapaukset, joissa rikos on tapahtunut eri puolella Suomea kuin kuntapäättäjä asuu ja toimii. Sanomalehti Karjalaisen selvityksessä tuli esiin Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Helsingissä saama yli 1 000 euron sakkotuomio punaisia päin ajamisesta.

Rattijuopumustuomioita tai ylinopeustuomioita ei kuitenkaan näytetä pitävän kovinkaan pahana ristinä ehdokkaan tai päättäjän selässä. Etelä-Suomen Sanomille puhunee Heinolan Sdp:n vaalipäällikön Risto Turusen mukaan valtuutetun yli 2 000 euron sakkotuomio rattijuopumuksesta ei olisi vaikuttanut ehdokkuuteen, vaikka siitä olisikin ollut hyvä kertoa.

”Enemmän meitä kiinnostaa substanssiosaaminen”, Turunen sanoi lehdelle.

OIKEUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok) kertoi HS:lle viime viikon maanantaina käynnistävänsä kaksi selvitystä siitä, kuinka tiedonkulkua ehdokkaiden taustasta äänestäjille voitaisiin parantaa.

Hän pitää selvittämisen arvoisena vaihtoehtoa, että ehdokaskandidaatit pyytäisivät itse oikeusrekisterikeskukselta rikostaustaotteen.

Kaikki paikallisosastojen johtohahmot eivät kannata ehdotusta. Turun Sdp:n puheenjohtaja Toni Eklund pitää ehdotusta järkevänä, jos rikostaustaselvitykset voitaisiin hoitaa keskitetysti.

SIPOON kokoomusta johtava Salo taas pitää ehdotusta monimutkaisena.

”Miltä ajalta? Entä tuomiot, jotka ovat ollutta ja mennyttä? Niissä voi olla koeaikaa tai valitusaikaa meneillään. Ei ole ihan niin yksinkertainen ratkaisu, että se olisi yksi paperi, joka selvittäisi kaiken.”

Salon mukaan kaikki asiat, jotka estävät ihmisiä asettumasta ehdolle, ovat huonoja asioita.

”Taloudelliset kytköksethän ovat paljon merkittävämpiä kuin vaikka jotkut ylinopeussakot. Vaikka moraalistahan siinäkin on kyse.”

Helsingin Sanomat
2.10. 2:00

Doctor Lecter kirjoitti:
OIKEUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok) kertoi HS:lle viime viikon maanantaina käynnistävänsä kaksi selvitystä siitä, kuinka tiedonkulkua ehdokkaiden taustasta äänestäjille voitaisiin parantaa.

Hän pitää selvittämisen arvoisena vaihtoehtoa, että ehdokaskandidaatit pyytäisivät itse oikeusrekisterikeskukselta rikostaustaotteen.


Helsingin Sanomat
2.10. 2:00

hah... kokoomusministeri käynnistää selvityksiä - eli käytännössä selvittää arkistoista ja rekistereistä ajaisiko tämä "avoimuus" kokoomuksen etuja - veikkaampa että, jos selvityksessä ei löydy sopivasti kuraa muiden puolueiden tai tiettyjen henkilöiden päälle, niin homma jää siihen!

Mikäs puolue on kaikista puhtain tällä saralla?

ReissuLasse kirjoitti:Mikäs puolue on kaikista puhtain tällä saralla?

Vihreät

Doctor Lecter kirjoitti:
OIKEUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok) kertoi HS:lle viime viikon maanantaina käynnistävänsä kaksi selvitystä siitä, kuinka tiedonkulkua ehdokkaiden taustasta äänestäjille voitaisiin parantaa.

Hän pitää selvittämisen arvoisena vaihtoehtoa, että ehdokaskandidaatit pyytäisivät itse oikeusrekisterikeskukselta rikostaustaotteen.


Helsingin Sanomat
2.10. 2:00

Selvittämisen arvoisena olisi se, että voitaisiinko ehdokkailta vaatia rikostaustaote näkyville julkiseksi, että kansalaiset voisivat sellaista silmäillä ja tehdä omia johtopäätöksiään.

Häkkänen toki haluaa, ettei näin tehtäisi vaan kyseessä olisi omantunnonkysymys mihin ehdokkaiden oma pyytely viittaa. Eli jatkossa, kun 95% pyytää rikostausta otteen se on kykypuolueessa varmistettu puhtaaksi etukäteen, siitä 5% joka ei pyydä ei sitten huudella ollenkaan ja kohdellaan kuin ilmaa.

'
Hah, joo, aika sisäsiittoista touhua näyttäisi olevan tuo omien ja kavereiden etujen ajaminen Kittilän kunnan kustannuksella. Tässä täydennykseksi yhteenveto á la YLE:

https://yle.fi/uutiset/3-9881308

Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista

13.10.2017

Oulun syyttäjänviraston syytelistalla Kittilän kuntapäättäjiä vastaan on muun muassa törkeitä virkarikoksia.

Kihlakunnansyyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen ovat nostaneet lukuisia syytteitä Kittilän kunnan luottamushenkilöitä vastaan. Syytteen saa kaikkiaan 28 henkilöä.

Syytteet koskevat päätöksentekoa viime vaalikaudella. Syytetyistä 11 valittiin myös Kittilän nykyiseen kunnanvaltuustoon. Enemmistö heistä edustaa keskustaa.

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Kittilän kunnan viittä tilapäisen valiokunnan jäsentä, 21 kunnanvaltuuston jäsentä ja yhtä varajäsentä sekä 14 kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä vastaan on nostettu syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Käytännössä syyte koskee 27 henkilöä, sillä sama henkilö on voinut olla mukana valiokunnassa ja/tai valtuustossa ja/tai hallituksessa.

Syyte koskee kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomiseen liittyvää valmistelua tilapäisessä valiokunnassa, päätöksentekoa kunnanvaltuustossa ja irtisanomispäätöksen täytäntöönpanoa kunnanhallituksen kokouksissa. Lisäksi tilapäisen valiokunnan sihteeriä vastaan on nostettu syyte avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttöön.

Tämän vakavimman syytteen saavat muun muassa Kittilän nykyinen vt. kunnanjohtaja ja entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk.), kunnanhallituksen jäsenenä tai varajäsenenä toimineet Marja Kantola (kesk.), Leena Kinnunen (vas.), Merja Korva (kesk.), Mika Kuusela (kesk.), Reijo Kyrö (kesk.), Aki Maunula (vas.), Vuokko Mäntymaa (kesk.), Paula Nevalainen (vas.), Milja Nikka (ps.), Torsti Patakangas (kok.), Tapani Rantajääskö (kesk.), Tarmo Salonen (ps.) ja Mauri Taskila (vas.) sekä edellisen valtuuston varapuheenjohtajat Akseli Erkkilä (ps.), Markku Mäkitalo (kesk.) ja Janne Paksu (kok.).

Virka-aseman väärinkäyttäminen

Kittilän kunnanhallituksen kahdeksaa jäsentä ja varajäsentä vastaan on nostettu syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyte koskee heidän osallistumistaan päätöksentekoon Kittilän kunnanhallituksen kokouksessa, jossa kunnanhallitus päätti peruuttaa tutkintapyynnön, jonka kunnanjohtaja Anna Mäkelä oli tehnyt Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta.

Samassa kokouksessa kunnanhallitus on myös päättänyt antaa Oy Levi Ski Resort Ltd:n yhtiökokousedustajille 'omistajaohjausta' irtisanotun toimitusjohtajan palauttamiseksi tehtäväänsä.

Työturvallisuusrikos, työsyrjintä ja virka-aseman väärinkäyttäminen

Kittilän kunnan 14 kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä vastaan on nostettu syytteet työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten on väitetty kohdelleen kunnanjohtaja Mäkelää epäasiallisesti ja asettaneen hänet epäedulliseen asemaan hänen tekemänsä tutkintapyynnön johdosta.

Syyttäjän mukaan Mäkelän virkatehtäviä on vaikeutettu eri tavoin, häntä kohtaan on käyttäydytty epäasiallisesti ja hänet on irtisanottu 17.11.2014. Työrikoksissa väitetty menettely tulee arvioitavaksi myös virka-aseman väärinkäyttämisenä.

Syytteet kiistetään

Kaikki vastaajat ovat kiistäneet syytteet.

Syytteitä saattaa tulla vielä lisää

Poliisi on tutkinut myös yhtä kunnanhallituksen varajäsentä virka-aseman väärinkäytöstä sekä kahta tilapäisen valiokunnan jäsentä, yhtä kunnanhallituksen varajäsentä ja kunnanvaltuuston jäsentä työrikoksista. Heidän osaltaan on tehty syyttämättäjättämispäätökset näytön puuttumisen perusteella.

Syyteharkinnassa ovat yhä rikosepäilyt, jotka liittyvät Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajan hissihankintaa ja kolmen luottamushenkilön hankkiman oikeudellisen asiantuntija-avun laskutusta ns. Eilavaara-asiakirjoista. Syyteharkinta näiden osalta pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kittilän hallintosotkut alkoivat jo vuosia sitten

Joulukuussa 2013 Levi Ski Resort sekä sen omistajat Levin matkailukeskus Oy ja Kittilän kunta tekivät poliisille tutkintapyynnön Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tutkintapyynnön tekijät syyttävät Palosaarta siitä, että hän olisi vuotanut tietoja yhdelle kilpailijalle miljoonien eurojen arvoisen hissihankkeen tarjouskilpailusta Levillä. Levi Ski Resortin hallitus erottaa toimitusjohtaja Jouni Palosaaren.

Tammikuussa 2014 Kittilän kunnanhallitus antaa asistasta moitteet kunnanjohtaja Anna Mäkelälle. Maaliskuussa Levi Ski Resortin yhtiökokous erottaa koko hallituksen ja nimeää uusiksi jäseniksi kittiläläisiä kuntapäättäjiä. Levin hissiyhtiön uusi hallitus kutsuu Jouni Palosaaren takaisin toimitusjohtajaksi ja peruu kaikki Palosaareen kohdistuvat tutkintapyynnöt ja vaatimukset.

Huhtikuussa Lapin poliisilaitos jättää esityksen syyttäjälle esitutkinnan lopettamiseksi Levi Ski Resort Ltd:n jutussa. Poliisin mukaan asiassa ei ole näyttöä petoksen yrityksestä eikä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjä Petteri Perälä jättää syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta eikä rikoksista löytynyt näyttöä. Elokuussa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske kuitenkin määrää, että esitutkintaa jatketaan.

Toukokuussa Kittilän kunta asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää, onko kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottaminen kunnan kannalta välttämätön. Syksyllä pitkän ja monivaiheisen prosessin päätteeksi valtuusto erottaa Mäkelän, ja alkaa kiista siitä, onko erottaminen tehty laillisesti.

Huhtikuussa 2015 Kolarin kunnanjohtaja Kyösti Tornberg siirtyy virkaa tekeväksi kunnanjohtajaksi Kittilään. Elokuussa Kittilän kunnanvaltuusto syrjäyttää hallintojohtaja Esa Mäkisen kunnanhallituksen esittelijän paikalta, kun se muuttaa Kittilän kunnan hallintosääntöä. Hallintosääntö todetaan myöhemmin laittomaksi oikeudessa, ensin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa kesäkuussa 2016 ja sitten Korkeimmassa hallinto-oikeudessa huhtikuussa 2017, ja Mäkinen palaa esittelijäksi.

Helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisesta. Kittilän kunta perustaa toimikunnan hieromaan sopua laittomasti erotetun kunnanjohtajan Anna Mäkelä kanssa.

Kesäkuussa myös Korkein hallinto-oikeus kumoaa kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisen. Sovintotoimikunnan kokouksen pöytäkirjoista käy ilmi, että toimikunta yritti välttää tilanteen, jossa kunnanjohtajan laittoman irtisanomispäätöksen tehneet valtuutetut joutuisivat korvaamaan vahingot kunnalle, vaikka heidät tuomittaisiin rikoksista. Myöhemmin sopimusluonnoksesta poistetaan viitteet siihen, että sovinto liittyisi mihinkään rikosprosesseihin.

Sovintosopimuksen mukaan kunta maksaa Mäkelälle 1,5 vuoden palkan verran rahaa sekä asianajajien kuluja, yhteensä 135 000 euroa. Rahat saadakseen Mäkelän on irtisanouduttava virastaan. Joulukuussa Kittilän kunnan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän välinen sovintosopimus käsitellään Kittilän kunnanvaltuustossa uudelleen. Hinta Kittilän kunnalle on noussut yli 140 000 euroon.

Vuonna 2017 Anna Mäkelä on yhä virallisesti Kittilän kunnanjohtaja, vaikkakaan hänellä ei ole enää työvelvoitetta, sillä sovintosopimuksesta on valitettu hallinto-oikeuteen ja oikeusprosessi on kesken.

Röyhkeän touhuamisen syyksi voisi vaikka epäillä, että porukka on luullut voivansa tehdä mitä vaan, kun on oikein päätäntävaltaakin siunaantunut. Tyypillistä pikkuhitleröintiä siis. Ehkä silkasta typeryydestä ja vallantunnosta kumpuavaa sellaista.

Tai sitten seuraamuksia on tiedetty tulevan, mutta rangaistukset ovat pahimmassakin tapauksessa niin lieviä, että riski on mahdollisia hyötyjä ajatellen kannattanut ottaa, siis näiden kuntapäättäjien aivoriihissä. Tämä lienee todennäköisin selitys. Luultavasti ehdollisia tai sakkojahan tästä ropisee, jos tuomioita tulee.

Tänään nämä "luottamushenkilöt" pitävät jälleen yhden hyvä-veli-ja-sisko-kerhon kokouksen. Veikkaan, että tässä miitingissä ei jaellakaan potkuja. Jonkinlaisia kädenpuristuksia saatetaan sen sijaan suunnitella.

https://yle.fi/uutiset/3-9883688

Kittilän kunnan puheenjohtajisto koolle kriisikokoukseen

Kuntaministeri on vaatinut kuntapäättäjien astumista syrjään.

14.10.2017

Kittilän kunnan puheenjohtajisto kokoontuu illalla kriisikokoukseen. Ennakkotietojen mukaan pääaiheena on valtiovarainministeriön vaatimus, jonka mukaan rikoksista syytetyt kunnan luottamushenkilöt on kiireesti pidätettävä luottamustoimistaan.

Kokoukseen osallistuvat Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.) sekä kunnanhallituksen ja valtuuston varapuheenjohtajat. Poissa kokouksesta on kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.), joka on parhaillaan ulkomaanmatkalla.

Kittilän kuntapäättäjiä kohtaan nostettiin eilen useita syytteitä. Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on vaatinut päättäjien astumista tehtävistään syrjään oikeusprosessin ajaksi.

Varsinaiseen asiaan en ota kantaa, koska en ole sitä riittävästi seurannut.

Taustaksi sanon kuitenkin, että Palosaaren sisarukset on Levin jumalia ja Kittilässä on paljon ihmisiä, joiden mielestä yksikin poikkipuolinen sana heistä on silkkaa kateutta ja selvä pyhäinhäväistys. Kun Kittilään otettiin alueen ulkopuolelta kunnanjohtajaksi nainen, nämä Palosaarten palvojat todennäköisesti olettivat, että saavat edelleen jatkaa huseeraamistaan, kuten ennenkin. Anna-täti osoittautui kuitenkin ilmeisesti kovemmaksi luuksi, kuin kukaan oletti, joten seuraavaksi alettiin jakaa Lapin lakia...