Jari Aarniosta tuli tänään lainvoimaisesti satojen kilojen huumelähetykset Suomeen junaillut Pasilan mies – KKO ei myöntänyt valituslupaa Aarniolle
Korkein oikeus myönsi rajoitetut valitusluvat syyttäjille ja yhdelle Aarnion kanssa tuomituista. Aarnion alaisena työskennelleen rikosylikonstaapelin asian käsittely jatkuu oikeudessa.
Mikko Gustafsson HS
Julkaistu: 4.12. 9:04 , Päivitetty: 4.12. 9:20
KORKEIN oikeus on hylännyt Jari Aarnion, Mari Romanon ja Keijo Vilhusen valituslupahakemukset tynnyrihuumeita koskevassa jutussa. Hovioikeuden tuomio jää siis heidän osaltaan lainvoimaiseksi.
Aarnion kanssa samassa jutussa tuomitulle Seija Kortekallio-Lammelle sekä syyttäjälle korkein oikeus myönsi rajoitetut valitusluvat.
Syytäjät ja tuomioistuimet ovat pitäneet Aarniota ”Pasilan miehenä”, joka masinoi Suomeen satojen kilojen huumeet prepaid-puhelimien avulla. Aarnio taas piti puhelimia Helsingin huumepoliisin operaatiopuhelimina, joilla pidettiin yhteyttä tietolähteisiin.
Syyttäjälle myönnetty valituslupa koskee Aarnion alaisena toimineen rikosylikonstaapelin Mikael Runebergin rangaistusta ja viraltapanoa. Hovioikeus tuomitsi rikosylikonstaapelin virkarikoksista sakkorangaistukseen ja hylkäsi syyttäjän viraltapanoa koskevan vaatimuksen.
Kortekallio-Lammelle myönnetty valituslupa koskee sitä, syyllistyikö hän Romanon rikoskumppanina törkeään huumausainerikokseen hovioikeuden tuomion katsomalla tavalla. Samalla arvioitavaksi tulee tuomittu rangaistus.
AARNIO vaati korkeinta oikeutta kumoamaan hänelle tuomitun rangaistuksen törkeistä huumerikoksista sekä niiden peittelystä uhkaamalla ja lavastamalla. Hän myös pyysi päästä vapaaksi siinä tapauksessa, että saa valitusluvan.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Aarnion viime kesänä kymmeneksi vuodeksi vankeuteen muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista.
Tämän lisäksi Aarnio sai aiemmin seurantalaiteyhtiötä koskevassa haarassa kolmen vuoden vankeustuomion. Tämä tuomio on jo saanut lainvoiman ja Aarnio on sen suorittanut.
Vaatimuksissaan korkeimmalle oikeudelle Aarnio halusi tarttua ennen kaikkea huumetuomioiden näyttöön. Hänen mukaansa selvittämättä jäi, mitä siniset tynnyrit tosiasiassa sisälsivät.
AARNIO tuomittiin noin 800 hasiskilon junailemisesta Suomeen, mutta takavarikkoon tynnyrilähetyksistä jäi ainoastaan 141 kiloa hasista. Tämän lisäksi tutkinnassa tuli ilmi esimerkiksi yhden tynnyreitä purkaneen palkaksi saama hasis sekä muut ulkoiset havainnot, yhden toisessa haarassa tuomitun pihalta löytynyt purettu tynnyri ja rahtikirjoja.
Aarnion puolustus nosti jo hovikäsittelyssä esiin, että samanlaisissa tynnyreissä oli lähetetty Hollannista muihin maihin ilmeisesti myös muita huumeita kuin hasista. Puolustus nosti esiin myös sen, että huumeliigat voivat myös tehdä erilaisia testilähetyksiä ennen huumeiden lähettämistä.
Hovioikeuden mukaan ei ollut varteenotettavaa mahdollisuutta, että tynnyrit olisivat sisältäneet muuta huumetta kuin hasista.
SYYTTÄJÄT olivat tyytyväisiä Aarnion hovituomioon, mutta eivät Aarnion alaisen tuomioon.
Aiemmin huumepoliisissa rikosylikonstaapelina toiminut Mikael Runeberg tuomittiin vielä käräjäoikeudessa virkarikoksista kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen, mutta hovioikeudessa tuomio typistyi sakkorangaistukseksi.
Syyttäjät pitivät raskauttavana sitä, että Runeberg osallistui Aarnion pyynnöstä muun muassa toimiin, joiden tarkoituksena oli erehdyttää käräjäoikeutta ja saada lupia telepakkokeinoihin väärillä perusteilla.
Käräjäoikeus myös määräsi Runebergin viraltapantavaksi, mutta hovioikeus kumosi tämän. Tämänkin päätöksen syyttäjät kyseenalaistavat.
”Runeberg on toiminut erityistä luottamusta edellyttävän salaisen poliisitoiminnan ydinalueella, teoilla on konkreettisesti saatu aikaan vääriä tuomioistuimen ratkaisuja ja teot itsessään ovat viranomaistoiminnan luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta erittäin haitallisia”, syyttäjät perustelevat korkeimmalle oikeudelle.
TOINEN syyttäjien vaatimus koski hyödyntämiskiellon laajuutta Malmin naisena tunnetun Mari Romanon asiassa.
Eräässä Romanon kuulustelussa hänen silloinen avustajansa oli päihtyneenä.
Lisäksi Romanon kuulustelija keskusrikospoliisista vei hänet tutkinnan aikana parin Irish coffee -drinkin jälkeen kuulusteltavaksi, osti Romanolle skootterin ja muita hyödykkeitä, antoi rahaa ja lähetteli hempeitä viestejä. Kuulustelija sai lainvoimaisen virkarikostuomion tekemisistään ja osa kuulusteluista meni hyödyntämiskieltoon.
Osa Romanon kuulusteluista meni hyödyntämiskieltoon, minkä syyttäjät hyväksyvät Romanon itsensä osalta. Romano oli kuitenkin kertonut myös yhteydenpidostaan Aarnion kanssa ja syyttäjät ovat halunneet KKO:lta linjauksen siitä, suojaako hyödyntämiskielto tällaisessa tapauksessa myös kanssasyytettyjä.
AARNION rikoskumppaneina tuomitut hakivat niin ikää valituslupaa.
Entinen jengipomo Keijo Vilhunen pyysi tutkimaan, oliko hän hovioikeuden tulkinnan mukaisesti osallinen vai pelkkä avunantaja jutussa. Hovioikeus tuomitsi myös Vilhusen kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa törkeistä huumerikoksista.
Vilhusen puolustuksen logiikan mukaan Vilhunen oli pelkkä Aarniota suojaava filtteri. Näin ollen puolustus piti tuomiota myös epäoikeudenmukaisen pitkänä Aarnion tuomioon verrattuna.
Vyyhdessä tuomitut Mari Romano ja Seija Kortekallio-Lampi vaativat oman tuomionsa kumoamista. Joka tapauksessa rangaistuksia pitäisi heidän mukaansa lieventää muun muassa asian saaman poikkeuksellisen julkisuuden takia.
Romano sai hovioikeudessa kolme vuotta ja Kortekallio-Lampi kaksi vuotta vankeutta törkeistä huumerikoksista, mutta he eivät osallistuneet salakuljetukseen.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006330826.html