MURHA.INFO

Henkirikokset vähentyneet, raiskaukset lisääntyneet – viranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrä väheni

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2017 noin 456 000 rikosta, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna, kertoo tänään julkaistu Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) vuosikatsaus.

Krimon mukaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on vähentynyt 1990-luvun alusta asti, mutta eri rikoslajeissa kehitys on ollut osin erisuuntaista. Esimerkiksi petosten, etenkin maksukorttipetosten määrä on lisääntynyt viime vuosia lukuun ottamatta.

Tietotekniikka, vanheminen ja maahamuutto vaikuttavat

Henkirikokset ovat vähentyneet 1990-luvun puolivälistä alkaen, mutta raiskausrikosten määrä on puolitoistakertainen verrattuna 2000-luvun loppuvuosiin. Pahoinpitelyjen määrä kasvoi 2010-luvulle asti, mutta vuodesta 2012 määrä on vähentynyt selvästi, katsaus kertoo.

Rikollisuuden muutoksiin ovat Krimon mukaan vaikuttaneet muun muassa väestön vanheneminen, tietotekniikan kehitys ja maahanmuutto.

Kameravalvonta narauttaa yhä useamman kaahaajan

Rikokset vähenivät, mutta liikennerikkomusten määrä kasvoi viime vuonna. Tällöin kirjattiin 406 000 liikennerikkomusta, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2016.

Krimon mukaan liikennerikkomusten määrä alkoi kasvaa voimakkaasti sen jälkeen, kun ylinopeuksia valvova automaattinen kameravalvonta otettiin käyttöön 2000-luvulla.

kakkosurpo kirjoitti:Kun toi krimon julkilausuma on noinkin seikkaperäinen, niin pakko on uskoa vain yhtä asiaa, opiskeijoilla on spessusienet talon puolesta.

Väkivaltarikollisuus - Yhteenveto

Tilastoidun väkivallan määrään ja kehitykseen vaikuttaa paitsi väkivaltatapausten määrä myös väestön ilmoitusalttius, poliisikontrollin kohdistaminen ja teho sekä lainmuutokset.

Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 33 535 pahoinpitelyrikosta ja 348 henkirikoksen yritystä.

Tilastoitujen pahoinpitelyrikosten määrä laski yhden prosentin edellisvuoteen nähden. Henkirikoksen yritysten määrä lisääntyi 12 prosenttia.

Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 1 640 ryöstörikosta. Ryöstörikosten määrä väheni 2 prosenttia edellisvuoteen nähden.

Vuoden 2017 kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan neljä prosenttia aikuisista joutui vuoden aikana vammaan johtaneen väkivallan kohteeksi. Vähintään läimäisyn sisältävää väkivaltaa oli kokenut kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista.

Väkivallan tekeminen ja kokeminen on yleisintä nuorissa ikäryhmissä.

Poliisin tietoon tulleessa väkivallassa tekijät ovat useimmiten miehiä.

Miehet ja naiset kokevat kokonaisuutena tarkastellen yhtä paljon uhritutkimuksissa ilmenevää väkivaltaa ja uhkailua. Vakavassa poliisin tietoon tulleessa väkivallassa uhrit ovat useammin miehiä.

Seksuaalirikokset-Yhteenveto

Valtaosa seksuaalirikoksista on piilorikollisuutta. Kokonaisrikollisuutta mittaavien haastattelututkimusten perusteella raiskausrikosten määrä on pysynyt melko vakaana.

Poliisin tietoon tulleet raiskaukset ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli 1 245 raiskausta. Määrä on kasvanut noin kolmanneksella 10 vuodessa. Tilastoitujen raiskausten vuosittaisten määrien vaihtelua selittävät paljolti yksittäisten pitkien, usein perheen sisäisten rikossarjojen ilmitulo.

Lähes kaikki poliisin tietoon tulleiden raiskausten uhrit ovat naisia. He ovat yleensä nuoria. Sekä tekijöistä että uhreista vähintään kolmannes oli teon aikana alkoholin vaikutuksen alaisena. Noin 30 prosenttia rikokseen syyllistyneistä oli ulkomaan kansalaisia.

Raiskauksista epäillyt eivät edusta satunnaisesti eri väestöryhmiä, heidän sosiaalinen asemansa on keskimääräistä selvästi alhaisempi.

Poliisin tietoon tulleiden lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuosina 2011–2013 rikosten määrä nousi huomattavasti edellisistä vuosista, mutta nousun taustalla ovat ainakin osittain vuosia sitten tapahtuneista perheensisäisistä tai muista hyväksikäyttösarjoista tehdyt ilmoitukset. Vuosina 2014–2017 näiden rikosten määrä väheni selvästi edellisistä vuosista.

Poliisin tietoon tulleiden hyväksikäyttöjen määrän kasvu johtunee muutoinkin ilmoitusalttiuden kasvusta ja viranomaisseurannan tehostumisesta.

Internet on lisännyt rikoksentekomahdollisuuksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa seksuaalisessa hyväksikäytössä.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön määrä on koululaiskyselyjen perusteella viimeisen noin 25–30 vuoden aikana kokonaisuudessaan vähentynyt.

Insestitapaukset ovat koululaiskyselyjen perusteella harvinaisia. Tytöistä 0,1 prosenttia vuonna 2013 ja 0,3 prosenttia vuonna 2008 kertoi perheensisäisestä insestistä.

Uutena kriminalisointina lakiin tuli seksuaalinen ahdistelu 1.9.2014. Poliisi kirjasi 414 seksuaalista ahdistelua vuonna 2017.

Ulkomaalaisten rikollisuus - Yhteenveto

Ulkomaan kansalaisten osuus poliisin tietoon tulleista muista kuin liikennerikoksista oli 13 % vuonna 2017 (noin 27 300 henkilöä). Liikennerikoksesta epäiltiin noin 28 350 ulkomaalaista (6 % epäillyistä) vuonna 2017.

Runsaalla puolella (58 % ja 47 % muista kuin liikennerikoksista) kaikista rikoksista epäiltyinä olleista ulkomaan kansalaisista on kotipaikka Suomessa. Muut epäillyt ovat turisteja ja muuten Suomessa satunnaisesti oleskelevia ulkomaan kansalaisia.

Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten tekemien rikosten (pl. liikennerikokset) määrä on lisääntynyt 76 prosenttia vuodesta 2008 ja ohittanut maahanmuuttajien tekemien rikosten määrän. Maahanmuuttajien asukaslukuun suhteutettu rikostaso on pysynyt suunnilleen samana useamman vuoden ajan.

Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat olleet vuosittain suunnilleen yhtä usein epäiltyinä liikennerikoksista kuin suomalaiset, mutta 1,5–2 kertaa useammin epäiltyinä muista rikoksista kuin suomalaiset. Maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuus on kuitenkin vähentynyt
noin kolmanneksen viimeksi kuluneen 10 vuoden, kun Suomen kansalaisten rikollisuus on vastaavasti vähentynyt vähemmän eli noin viidenneksen.

Ulkomaan kansalaisten rikoksista noin puolet oli liikennerikoksia kuten suomalaisillakin.

Suhteellisesti useammin ulkomaan kansalaiset ja heistä erityisesti maahanmuuttajat ovat olleet vuosittain epäiltyinä raiskauksista. Myös pahoinpitelyrikoksissa, ryöstörikoksissa ja muissa seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten osuus on ollut suuri. Maahanmuuttajien ja muiden ulkomaalaisten tekemä rikollisuus poikkeaa selvästikin toisistaan joissakin rikoslajeissa kuten varkaus- ja pahoinpitelyrikollisuudessa.

Maahanmuuttajaryhmien välillä on huomattavia eroja omaisuus- ja väkivaltarikollisuustasoissa ja rikosten uhriksi joutumisriskissä.

Eroja selittävät osin sosiodemografiset tekijät, mutteivät tyhjentävästi.

Maahanmuuttajien rikollisuuden yleiskuva ei Suomessa eroa muista Pohjoismaista. Ilmiöt ovat samat, erot löytyvät mittasuhteista.