MURHA.INFO

Muistaako kukaan tapausta?

Valtionvarainministeriössä työskennellyt varatuomari Aki Aleksander Salmela, 49, kuristi 33-vuotiaan vaimonsa riidan päätteeksi pariskunnan kerrostaloasunnossa Helsingin Maunulassa 28.11.2001. Ennen tekoa Salmela oli vienyt lapsensa päiväkotiin.

Kihlakunnansyyttäjä Teuvo Lehikoinen piti tekoa raakana ja julmana ja vaati Salmelan tuomitsemista elinkautiseen. Mielentilatutkimus totesi Salmelan täysijärkiseksi.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi murhasyytteen ja tuomitsi Salmelan taposta 11 vuodeksi vankeuteen 28.6.2002.

Juttu on todennäköisesti mennyt hovioikeuteen, mutta päätöstä en löytänyt. Veikkaan, että käräjien päätös ei muuttunut.

Lähteet: Helsingin Sanomien arkisto

Minäkin muistan sensaatiomaiset otsikot iltapäivälehtien lööpeissä virkamiehen tekemästä parisuhdetaposta, mutta sitten tapaus unohtui pian.

Etusivulle 16.6.2017 tehty artikkeli:

Entinen nuorempi konstaapeli, sittemmin juristiksi kouluttautunut, vuonna 1952 syntynyt, varatuomari Aki Aleksander Salmela surmasi vihityn vaimonsa Pia Satu Elina Salmelan heidän yhteisessä kodissaan maanantaina 26. marraskuuta 2001. Surmatyö tehtiin Helsingin Maunulassa, osoitteessa Männikkötie 10 C 21.
Myötämäestä vastamäkeen

Aki Salmela oli vuoteen 1995 ollut pitkäaikaisessa parisuhteessa, mutta tuo suhde päättyi, kun hän löysi rinnalleen uuden rakkaan; 16 vuotta itseään nuoremman Pian. Pialla oli edellisestä suhteestaan kaksi lasta, joista toinen muutti heidän kanssaan Maunulasta ostettuun kerrostaloasuntoon. Muutaman vuoden kuluttua perhe kasvoi kun Pia synnytti tytön.

Ajan myötä suhteessa alkoi ilmetä ongelmia. Akin mukaan Pia oli äkkipikainen ja toisinaan jopa väkivaltainenkin. Aki puolestaan oli sanavalmis ja osasi loukkaamisen taidon, jos kuka. Pian mukaan Aki oli myös lyönyt häntä pariin otteeseen. Aki oli Pian mielestä ”heikko”, joka tarkoitti lähinnä laiskuutta kotitöiden jakamisessa. Pia taasen oli raha-asioiden kanssa huolettomampi ja hänelle alkoi kertyä jos jonkinmoista rästiä pikavipeistä. Pian sairastuttua kudosreumaan oli Aki saanut syyn moittia tätä entistä enemmän.

Eräällä jouluisella mökkireissulla Juvalla oli mukana ollut myös Pian sisko. Hän kertoi, että tuolloin Aki oli haukkunut Piaa aivan järkyttävin sanakääntein, ottaen puheeksi myös reuman sekä Pian surkean taloudellisen tilanteen. Perheen lapset olivat riidasta järkyttyneet. Riidat olivat jo aiemmin nakertaneet perheen sisäistä rauhaa siinä määrin, että lapset olivat sijoitetut perhetukikeskukseen, mutta vierailivat kotonaan viikonloppuisin sekä juhlapyhinä.

Avioero alkoi olla se paras vaihtoehto, vaikka naimisiin mennessä luvataankin jotain ihan muuta.
– Oli siis syytä laittaa suhde tauolle. Hakemus tehtiin, mutta peruttiin. Erilleen muutettiin. Mutta palattiin yhteen.

Riitaisan parisuhteen pato murtuu

Surmapäivä alkoi kolkosti, mutta tuttuun tapaan; riitelyllä. Pia oli löytänyt Akin matkapuhelimesta tekstiviestin, jonka oli lähettänyt Akin edellisen kesän ”hoito”. Riita oli taas riitelyä vailla. Aki lähti kuitenkin viemään pienempää lasta päiväkotiin. Hän itse oli sairaslomalla 1.9.2001 alkaen. Oli ollut jo useampia jaksoja. Masennus vei miestä.

Saapuessaan kotiin Aki Salmela huomasi, että vaimonsa ei ollut vielä lähtenytkään töihin, sillä hänellä oli koulutuspäivä ja lähtö sinne olisi ollut tavanomaista myöhemmin.

Akin mukaan Pia oli alkanut heti haukkua häntä ja jopa tönäissytkin. Riita jatkui. Pia kulki huoneistossa edellä ja Aki perässä. Kertomansa mukaan riitaa sovitellen. Pia uhkasi uudella avioerohakemuksella ja Akin kysyttyä mitä hän voisi tehdä, oli Pia sanonut; ”tapa ittes”. Tällöin Akilla oli ”sumahtanut”, kuten hän itse asian myöhemmin ilmaisi. Hän otti lipastosta kaksi narua – 140 cm ja 320 cm pituiset – kietoen ne Pian kaulan ympärille, samalla kaikin voimin vetäen. Pia oli ehtinyt nostaa vain toisen kätensä ja sanoa ”Aki”, kunnes hän menetti tajuntansa.

Vedettyään naruja arvionsa mukaan noin 10 minuuttia hänen kätensä olivat puutuneet ja hän oli hiestä aivan märkä. Akin päässä oli vain ajatus; nyt lasten ei enää tarvitse kuunnella riitelyä. Laskettuaan Pian lattialle Aki oli hakenut hanskat ja jatkanut kuristamista, vaikka arveli Pian jo kuolleen.

Ylivarovaisena hän halusi kuitenkin vielä varmistaa, että Pia ei jää aivokuolleeksi ja teippasi ns. ilmastointiteipillä tämän pään, suun ja sieraimet. Lisäksi hän kietoi teippiä vielä Pian jalkojen ympärille ja sitoi kädet narulla.

Tajuttuaan mitä oli tehnyt, hän otti teipit sekä narut pois, riisui paitansa ja meni sängylle lepäämään. Olonsa oli kuitenkin huonontunut, joten hän meni suihkuun, ja sen jälkeen terästi oloaan parilla annoksella sekä mietoa että väkevää alkoholia.

Hän halusi ilmoittaa tekonsa. Soitto pojan terapeutille; ”olen surmannut vaimoni” – viesti meni vastaajaan. Tämän jälkeen Aki Salmela ajoi päiväkotiin, kertoi henkilökunnan edustajalle mitä oli tehnyt ja poistui Männikkötielle. Siellä hän meni B-rapussa asuvan talonmiehen luokse ja pyysi tätä tulemaan Salmeloiden kotiin ja olemaan vastassa kun poika tulee koulusta kotiin. Talonmies huomasi Pian ruumiin ja Aki kertoi, että kohta tulevat poliisit.
Terapeutti oli soittanut Akille, tämä kertoi tekonsa, jonka jälkeen terapeutti soitti poliisille klo 14:16. Poliisit saapuivat Salmeloiden kotiin klo 14:25. Aki Salmela pidätettiin ja parin päivän kuluttua hänet vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa. Tapausta ryhdyttiin tutkimaan murhana.
Se ei ollut murha

Aki Salmela passitettiin mielentilatutkimukseen. Sen mukaan hän oli toiminut täydessä ymmärryksessä.

Tapaus oli esillä oikeudessa kesäkuussa 2002. Syyttäjä vaati elinkautista murhasta. Puolustus onnistui torjumaan pahimmat syytökset; teko ei ollut ennalta harkittu ja vaikka olikin julma sekä raaka uhrin nopeasta tajunnan menetyksestä huolimatta, niin sen ei voitu katsoa olleen törkeä. Teko oli tehty ”hillittömästi”, täydellisen itsekontrollin menettämisen seurauksena. Aki Salmela oli myös luullut, että kotona ei ole ketään kun hän saapuu päiväkodilta lastaan viemästä, joten hänellä ei ollut minkäänlaisia surmaamissuunnitelmia.
– Entä ne narut? Olivatko ne ”sattumalta” pöytälaatikossa? Olivat. Narut olivat veneen irtaimiston kiinnipitämiseen tarkoitettuja ja tuodut kotiin, koska perheen tyttö oli innostunut tekemään ”veneköysisolmuja”.

Aki Salmela tuomittiin taposta 11 vuodeksi vankeuteen. Rangaistus oli taposta annettavan asteikon (8-12 vuotta) yläpäässä teon raakuuden ja julman toteuttamistavan vuoksi. Lisäksi Salmela pantiin viralta ja tuomittiin menettämään sotilasarvonsa, joka saadun tiedon mukaan oli vänrikki. Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan erisuuruisia korvauksia kymmenien tuhansien eurojen edestä.

Aki Salmela työskenteli valtionvarainministeriössä ylitarkastajana. Sitä ennen hän oli ollut siellä esittelijänä. Ennen uraa ministeriössä hän oli toiminut poliisina, nimismiehenä, kaupunginviskaalina sekä ulosottotehtävissä.
– Salmelan tekemän henkirikoksen aikaan hänen työpaikkaansa johti valtionvarainministeri, Kokoomuksen Sauli Niinistö. Korkein virkamies ministeriössä on kansliapäällikkö.

Syyttäjä ei valittanut, ja Salmelakin katsoi, että antaa olla, joten käräjäoikeuden antama tuomio jäi voimaan.

Ensikertalaisena hän suoritti rangaistuksestaan puolet ja vapautui kesällä 2007. Aki Salmela elää edelleen.[/i]

Miten Aki Salmelan elämä on sittemmin jatkunut?

Totuus täydellisestä miehestä
Korkea-arvoisella virkamiehellä oli kulissit kunnossa – ja niiden takana painajainen piilossa. Merkit olivat ilmassa. Taloyhtiön kellarista kuului lohdutonta itkua. Perhehelvetti sai jatkua, kunnes päiväkodin hoitajalle valkeni hirvittävä totuus.

Jukka oli vaativa vanhempi, joka yritti taivutella päiväkodin hoitajatkin puolelleen, kun hän riiteli Annin kanssa 5-vuotiaan tyttären huoltajuudesta.
Annin äidin mukaan Jukalla on erityinen kyky: hän sai muut aina uskomaan, että kaikki on Annin syytä. Siinä kenties auttoivat miehen hieno titteli ja korkea asema.
Sitten eropaperit vedettiin takaisin. Parin piti aloittaa ”puhtaalta pöydältä”.
Kulissit romahtivat lopullisesti, kun talonmies löysi keittiön lattialta ruumiin.

Alussa he olivat valtavan rakastuneita – niin Jukka kertoi. Suhde sai alkunsa jääkiekon MM-kisojen aikaan keväällä 1995, ja se syveni nopeasti.
Jukka oli valtiovarain­ministeriön korkea virkamies. Hänellä oli takanaan 20 vuoden avioliitto. Annikin oli ollut pari vuotta naimisissa, ja liitosta oli syntynyt poika.
Heillä oli 16 vuoden ikäero. Miehellä ei ollut lapsia. Pari muutti pian yhteen, ja Anni tuli raskaaksi.

Paperilla kaikki oli kunnossa. Jukan asema oli taloudellisesti vakaa, Annilla taas oli rahahuolia, joihin hän kaipasi miehensä apua.
Pari asui Helsingin Maunulassa. Annin siskon mukaan suhde kuitenkin oli ongelmallinen jo alusta asti.
Annin omaisten mukaan korkeasti koulutettu Jukka vähätteli Annin sukulaisia ja katsoi heitä, ”köyhiä maalaisserkkuja”, alaspäin. Kaikki isommat riidat johtuivat Annin äidin mukaan siitä, että Jukka oli edelleen yhteyksissä entisiin naisystäviinsä.
Raha-asiat ja omaisuus olivat Jukan entisen vaimon mukaan erittäin tärkeitä Jukalle.
– Meidän suhteessa ei ollut fyysistä väkivaltaa, mutta henkistä sitäkin enemmän, Jukan ex-vaimo kertoi.
Hänen mukaansa Jukka osasi lannistaa toisen ihmisen täysin sanoillaan ja nimitellä halventavasti.

Uudessa suhteessa riidoissa oli myös käsiksi käymistä. Se kävi ilmi omaisten kertomuksista, ja sitä oli todistanut myös talonmies.
Anni kertoi isälleen Jukan ”repineen häneltä melkein päänahan irti” alkuvuonna 2001. Talonmies kuuli taloyhtiön kellarin pannuhuoneesta naisen kirkumista. Hän löysi Annin ja Jukan riitelemästä kovaäänisesti.
– Jukalla oli Annin hiuksia kädessään ja Anni itki ja silitteli päätään ja valitti, että sattui, talonmies kertoi.
Miestään pelkäävä Anni oli jopa viettänyt öitä kellarissa.

Anni jätti lopulta avioerohakemuksen tammikuussa 2001. Kesällä hän muutti omilleen. Isä auttoi muutossa, samoin poliisi, koska Jukka käyttäytyi uhkaavasti.
Vanhemmat kävivät huoltajuustaistoa yhteisestä 5-vuotiaasta tyttärestä. Hoitaja päiväkodista kertoi, kuinka Anni oli väsynyt ja taisteli lapsistaan. Anni sanoi hoitajalle, että nyt riitti kulissiavioliitto, hän ei jaksanut enää.

Annin siskon mukaan Jukan väkivaltaisuus vain yltyi, kun Anni laittoi eron vireille. Anni kertoi sisarelleen ainakin kahdesta tapauksesta, joissa Jukka olisi yrittänyt kuristaa.
Sitten tuli yllättävä käänne. Pari päätti palata takaisin yhteen ja aloittaa ”puhtaalta pöydältä”. Avioerohakemus peruttiin lokakuussa.

Peruuttamattomaan tragediaan päättynyt tapahtumaketju alkoi, kun Jukan puhelimeen tuli tekstiviesti naiselta, jonka kanssa hänellä oli ollut kesällä suhde.
Aamulla Jukka vei 5-vuotiaan tyttärensä tarhaan. 12-vuotias poika lähti kouluun.
Jukka oli sairauslomalla. Hän palasi kotiin, missä Anni teki lähtöä. Jukan mukaan vaimo alkoi haukkua häntä ja uhkasi uudella avioero­hakemuksella. He kulkivat peräkkäin asunnossa riidellen.
Kun he ohittivat lipaston, mies otti sieltä kaksi venenarua.
Jukka kertoo kysyneensä eroa vaatineelta Annilta, mitä mies sitten voisi tehdä.
– Tapa ittes, vaimo sanoi miehen mukaan.
Anni ehti nostaa kätensä ja sanoa Jukan nimen, kun mies sulki silmänsä ja alkoi vetää kaikin voimin narusta, jonka oli pujottanut Annin kaulan ympärille. Hän jatkoi vetämistä noin kymmenen minuutin ajan, kunnes hänen kätensä puutuivat ja hän oli aivan hiestä märkä.
– Päätin kuristaa niin kauan, että tämä varmasti kuolee; eli siinä vaiheessa minulla oli se tappamisen tarkoitus.
Tappamisen tarkoitusta korosti vielä se, että kuristamisen jälkeen Jukka teippasi vaimonsa suun ja sieraimet umpeen sekä sitoi narulla tämän kädet ja jalat. Hän katsoi Annin silmiä varmistuakseen tämän kuolemasta ja otti vasta sitten narut ja teipit pois.
Tajuttuaan mitä hän oli tehnyt, Jukka kävi sängylle makaamaan, sitten meni suihkuun, joi keskioluen ja viskihuikan.
Jukka lähti kohti tyttärensä päiväkotia. Hän kertoi hoitajalle, mitä oli tehnyt ja vuodatti yhteiselon vaikeuksista, oikukkaasta vaimosta ja väitti tehneensä kaikkensa suhteen pelastamiseksi.
Hän jätti tunnustuksen myös terapeuttinsa puhelinvastaajaan: ”Olen surmannut vaimoni.”
Jukka soitti myös talonmiehelle ja pyysi tätä tulemaan heti asunnolle.
Hän ilmoitti tappaneensa vaimonsa ja kertoi vaimonsa makaavan keittiön lattialla.

Syyttäjä piti miehen tekoa vakaasti harkittuna sekä erittäin raakana ja julmana murhana. Jukka kiisti nämä kuvailut. Hänestä teko oli ”hillitön”, pikaistuksissa tehty tappo tai vain surma.
– Minulla on sellainen käsitys, että Jukalle omaisuus oli tärkeä asia, eikä hän kai oikein osannut luopua mistään, ei omaisuudestaan eikä vanhoista naisystävistään, Annin äiti kertoi.
Annin kuristaminen oli puolustuksen mukaan kontrollin menetyksestä johtunut tappo siitä huolimatta, että kuristaminen kesti noin 30 minuuttia.
Käräjäoikeudessa jouduttiin äänestämään siitä, millaisen tuomion Jukka sai. Kaksi lautamiestä olisi tuominnut miehen elinkautiseen vankeus­rangaistukseen murhasta, mutta tuomarin ja kolmannen lautamiehen kanta taposta voitti.
Erikoista oli, ettei kukaan valittanut tuomiosta hovioikeuteen, vaikka päätös syntyi äänestyksen jälkeen.
Oikeus tuomitsi hänelle 11 vuoden vankeus­rangaistuksen taposta.
IS:n tietojen mukaan hän ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin.

Jukan ex-vaimolla oli asiasta oma näkemyksensä.
– Minusta oli käsittämätöntä, että Anni palasi. Olen ajatellut, että syy Annin paluuseen oli se, että oli alkanut näyttää siltä, että Jukka voisi saada huoltajuuden. Jukka on itse juristi ja hänellä oli huoltajuus­asiassa apunaan joku huippujuristi.

Lähteet: Oikeuden ratkaisu, esitutkintapöytäkirja, Sanoman arkisto. Uhrin ja tekijän nimet muutettu.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012016945.html