MURHA.INFO

Tuomarit kertovat: Tämän takia päästämme elinkautisvankeuteen tuomittuja murhaajia vapaaksi - ”Usein tulee vihaista viestiä”

Helsingin hovioikeus laskee vuosittain vapaaksi viitisentoista murhaajaa. Päätökset herättävät usein voimakkaita tunteita. Osaa vapautetuista pidetään yhä erittäin vaarallisina.

*Helsingin hovioikeus laskee vapaaksi enemmän kuin joka toisen vapautusta anovan elinkautisvangin.
*Elinkautinen kestää Suomessa keskimäärin 14,5 vuotta.
*Mikään laki ei estäisi vankeusajan pidentämistä.
*Elinkautista tuomiota istuvan murhamiehen tai -naisen vapauttaminen ei useinkaan saa ymmärrystä yleisöltä.
*Helsingin hovioikeus päätti viime vuonna vapauttaa 16 elinkautisvankia. Kuusi vankia sai hylkäyspäätöksen.

Ei varsinkaan silloin, jos henkirikoksen kohteena on ollut lapsi tai muutoin avuton uhri tai tekoon on liittynyt poikkeuksellisen julmia piirteitä. Vapautuspäätöksestä uutisoiminen nostaa paitsi uhrin omaisten myös tavallisten kansalaisten tunteet pintaan.
– Minulle tulee usein vihaista viestiä kriittisistä tapauksista, myöntää Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä Iltalehdelle.

Äidin tuska

Viimeksi suuria tunteita herätti hovioikeuden päätös, jonka perusteella yhä vaaralliseksi luokiteltu paloittelumurhaaja Virpi Butt (nyk. Lucrezia Francesca Pandora Butt) astui ehdonalaiseen vapauteen tämän viikon maanantaina runsaan 15 vuoden vankeudessaolon jälkeen.
– Elinkautinen on meillä eikä näköjään hänellä, Buttin murhaaman uhrin äiti huokasi IL:lle viime vuoden syyskuussa hovin päätöksen jälkeen.

Nainen kuvaili läheisten kärsimystä ja pelkoja kutsuen elämää poikansa kuoleman jälkeen elinkautiseksi.
– Olkoon (murhaajan) elinkautinen niin pitkä kuin mekin olemme elossa, hän toivoi.

Vastoin suosituksia

Rikosseuraamuslaitos (Rise) ei puoltanut Buttin vapauttamista. Myös Psykiatrisen vankisairaalan lausunto oli vapauttamista vastaan. Oikeuspsykiatrisessa kokonaisarviossa todettiin, että Buttilla on korkea riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Hovioikeus päätti kuitenkin toisin. Se perusteli päätöstään sillä, että vuodesta 2016 lähtien avolaitoksessa ollut Butt oli osallistunut vankilan työ- ja ohjelmatoimintaan sekä aloittanut tutkintoon tähtäävät opinnot. Buttilla oli myös asunto ja läheiset suhteet perheeseensä. Samoin hän oli ilmoittanut olevansa sitoutunut päihteettömyyteen.

Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Antti Santamäki totesi kyseisten perusteiden sopivan ”kaikkiin vankeihin”. Hän moitti varsinkin niiden vankien vapauttamista, joista oli tehty vaarallisuusarvio.
– Meidän lausunnoillamme ei näytä olevan mitään painoarvoa, Santamäki totesi.

Vanki hovin eteen

Tasavallan presidentin lisäksi vain Helsingin hovioikeudella on oikeus päättää elinkautisvangin vapauttamisesta. Tuo oikeus on hovilla ollut vuodesta 2006 lähtien. Tänä aikana se on ehtinyt laskea vapaaksi 119 murhaajaa.

Hovioikeus korostaa, että se tekee päätöksensä itsenäisesti ja kokonaisharkinnan perusteella.
– On hyvä muistaa peruslähtökohta eli laissa säädetyt perusteet ja harkintakriteerit, joiden mukaan päätös tehdään, toteaa Helsingin hovioikeudessa elinkautisvankien anomuksia käsittelevän osasto 3. vastuutuomari Jaakko Rautio.

Ensimmäinen arviointiperuste on Raution mukaan rikos tai rikokset, joista henkilö on tuomittu. Toinen on vankeusajan suorittaminen ja yleinen käyttäytyminen. Kolmas on ilmeinen vaara siitä, että henkilö tulisi vapauduttuaan tekemään toisen henkeen ja terveyteen kohdistuvan vakavan rikoksen.

Rautio vakuuttaa, että hovioikeuden kokoonpano ei toimi kuten moititut vakuutuslääkärit tehdessään päätöksiä, eli potilasta näkemättä. Hovissa tuomarit kohtaavat murhaajan uudelleen vuosien jälkeen.
– Suullinen käsittely järjestetään lähes aina. Se on järjestettävä, jos vanki sitä pyytää ja virankin puolesta, jos on tarvetta, Rautio sanoo.

Yli puolet vapaaksi

Presidentti armahtaa, mutta hovioikeus laskee vangin ehdonalaiseen vapauteen.

Presidentti ei perustele päätöksiään julkisuuteen, hovioikeus puolestaan antaa vapauttamisesta lyhyen julkisen selosteen. Poikkeustapauksissa se voi perustella myös hylkäämispäätöstään. Näin kävi esimerkiksi perjantaina Ruandan joukkomurhaajan Francois Bazaramban kohdalla.

Julkisesta selosteesta on pääteltävissä, että Bazaramban hylkäämispäätös johtui paitsi lyhyestä, noin 12 vuoden vankeusajasta myös rikoskokonaisuuden poikkeavasta vakavuudesta.

Vankien anomuksia tulee hoviin 20-30 vuodessa, ja ne jaetaan 13-15 tuomarin kesken. Päätökset tehdään kolmen tuomarin kokoonpanoissa.

Päätösten perusteeksi hovi pyytää lausuntoa Riseltä. Se puolestaan hankkii vankilan ja Psykiatrisen vankisairaalan arviot vangin soveltuvuudesta vapauteen.

Lausunnot johtavat yhdessä suullisen käsittelyn kanssa päätöksiin, joissa vähän yli puolet anomuksista hylätään tai jätetään käsittelemättä vangin peruttua anomuksensa.

Laissa ei ylärajaa

Elinkautisvankeuden pituudelle ei ole lainsäädännöllistä estettä. Tuomion pituus - tai monen mielestä sen lyhyys - johtuu hovioikeuden linjauksesta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimääräinen elinkautinen vankeusaika on pidentynyt 14,4 vuodesta kuukaudella. Nyt se on 14,5 vuotta.

Mikään laki ei kuitenkaan estäisi sitä, että elinkautisen pituutta lisättäisiin vaikka useallakin vuodella.
– Periaatteessa se on meidän harkinnassamme. Linja ei kuitenkaan ole syntynyt tyhjästä, Jaakko Rautio huomauttaa.

Hän muistuttaa, että vielä vuosien 1980-2000 aikana, jolloin elinkautisvanki saattoi päästä vapaaksi vain presidentin armahduksella, vankeusajan keskimääräinen pituus oli 11-12 vuotta.
– Meidän on otettava huomioon myös mahdollisimman yhdenmukainen linjaus pohjarikosta ja vapautusajankohtaa arvioitaessa.

Mietitäänkö seurauksia?

Entä miten vastuutuomari itse pohtii päätösten seurauksia - ei olisi ensimmäinen kerta, kun vapautettu elinkautisvanki syyllistyisi uuteen väkivaltarikokseen.

Moni pelkää nyt, miten vajaan viikon vapaana ollut paloittelumurhaaja Virpi Butt sopeutuu yhteiskuntaan.
– Toimimme tuomarin vastuulla, Jaakko Rautio toteaa itsensä ja osastonsa puolesta.

Kun Suomen rikoslaki säädettiin vuonna 1889, elinkautinen oli 12 vuotta vankeutta, minkä jälkeen tuomittu oli loppuikänsä ehdonalaisessa vapaudessa. Vuoden 1931 jälkeen elinkautisesta saattoi enää vapautua vain presidentin armahduksella, minkä jälkeen seurasi 8 vuoden ehdonalaisen vapauden koeaika.

Presidentti Koivisto kuitenkin jo halusi päästä eroon armahdusoikeudesta ja aluksi ehdotettiin korkeinta oikeutta armahdusoikeuden uudeksi käyttäjäksi. Korkein oikeus ei kuitenkaan innostunut tästä tehtävästä, vaan elinkautisten vapauttaminen siirtyi astetta alemmaksi eli Helsingin hovioikeuden tehtäväksi.

Presidentti Sauli Niinistö armahti taposta tuomitun naisen

Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan harvoin. Tänä vuonna hän hyväksyi kaksi hakemusta.
TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on hyväksynyt kaksi armahdusanomushakemusta tänä vuonna, ilmenee Ilta-Sanomien tekemästä kyselystä.

Toinen armahduksista koskee tappotuomiota.

Rikos tapahtui Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa vuoden 2013 marraskuussa. Syitä miksi presidentti armahti tämän julman ja häikäilemättömän naisen ei annettu julkisuuteen.
- Presidentin ei tarvitse perustella päätöksiään.

* Tasavallan presidentti voi armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen ratkaisua presidentti pyytää korkeimmalta oikeudelta kantaa asiaan. Presidentti voi halutessaan päättää korkeimman oikeuden lausunnon vastaisesti.
* Tasavallan presidentti voi päästää elinkautista vankeuttakin istuvan vangin ehdonalaiseen vapauteen. Se on kuitenkin nykyään harvinaista. Pääsääntöisesti elinkautisvankien ehdonalaista vapautta koskevat hakemukset käsitellään Helsingin hovioikeudessa.
* Armahdusta voi anoa tuomittu itse, yksityinen henkilö, yhteisö ja viranomainen tai joku muu. Tuomion on oltava lainvoimainen.
* Tasavallan presidentille osoitettu armahdusanomus mahdollisine liitteineen toimitetaan oikeusministeriöön. Tasavallan presidentti tekee armahduspäätökset oikeusministerin esittelystä.
* Presidentin tekemiä armahdusratkaisuja ei perustella koskaan millään lailla.
– Joskus on vaadittu, että ne pitäisi perustella. Ne perustelut olisivat kyllä yksilön syvintä suojaa koskevia, Niinistö sanoi STT:n haastattelussa viime vuoden marraskuussa.
* Terveys saattaa vaikuttaa armahtamiseen; esim. saattohoito tai jo se, että tuomittu ei ole sairautensa vuoksi päässyt edes tuomiotaan kuuntelemaan.
* Päinvastoin kuin hovioikeus, niin presidentin armahduksessa se ei vaikuta arvioon, minkä rikoksen joku on tehnyt. Näin ainakin Niinistön kohdalla
* Presidentti Niinistö olisi kuitenkin valmis luopumaan presidentin armahdusoikeudesta.

19-vuotiaana jalkajousella kaksi naista kylmästi murhannut haki armahdusta presidentiltä – Niinistö hylkäsi kaikki anomukset.

Vuonna 1971 syntynyt Mika Muranen anoi hiljattain presidentiltä armoa, jotta pääsisi vihdoin viettämään normaalia elämää. Presidentti Tarja Halonen ei armoa myöntänyt.

Presidentti Martti Ahtisaari on ratkaissut virkakaudellaan yhteensä 1123 armonanomusta, joista 136 tapauksessa hän on päätynyt vähintään osittaiseen armahdukseen. Armahdusprosentti on noin 12. Nelosen uutiset on selvittänyt Ahtisaaren armahduskäytäntöä.
...
Henkirikoksia tehneitä hän on armahtanut kymmenen.

Ensimmäisen murhansa mies oli tehnyt ehdonalaisen aikana joulukuussa 1979. Tuolloin 23-vuotias oululaismies oli vapautunut vankilasta vain päivää aiemmin. Seuraavana päivänä hän tapasi kepin kanssa liikkuneen miehen Oulun rautatieasemalla. Muutama päivä myöhemmin vanhus löytyi asunnostaan Mora-puukolla surmattuna. Oikeus katsoi myös tämän henkirikoksen murhaksi, sillä uhri oli puolustuskyvytön vanhus, jolta oli amputoitu toinen jalka.

Mies kuristi ja viilteli oululaisnaisen hengiltä yksityisasunnossa 14. helmikuuta 1995. Tekotapa oli poikkeuksellisen verinen ja raaka.

Virpi Butt ei ole ainoa - näiden murhaajien vapauttamispäätöksiä on vaikea ymmärtää, osa tappoi pian uudelleen

Virpi Butt ei ole ensimmäinen vapauteen päästetty elinkautisvanki, jonka vapauttamista viranomaistahot ovat pitäneet vaarallisena päätöksenä.

Uutiset elinkautisvankien vapautumisista kohauttavat erityisesti silloin, kun kyseessä on vaarallisena pidetty henkilö. Viimeksi tätä ristiriitaa on hämmästelty viime maanantaina vapauteen astelleen paloittelumurhaaja Virpi Buttin tapauksessa.

Hovioikeus on ennenkin vapauttanut murhaajia, vaikka useat asiantuntijatahot olisivat vedonneet sitä vastaan.

Huhtikuussa 2015 Helsingin hovioikeus päätti päästää elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen Abdiqadir Osman Husseinin, joka tunnetaan synkkääkin synkemmällä lisänimellä murhaajaraiskaaja. Husseinin oli määrä vapautua syksyllä 2016, kun hän oli istunut 19,5 vuotta. Myös tätä vapauttamista vastustivat niin Rikosseuraamuslaitos, Turun vankila kuin Psykiatrinen vankisairaala.

Husseinin hirviömäiseen rikoshistoriaan mahtuu 13-vuotiaan tytön raiskaus, 15-vuotiaan tytön murha vain kaksi kuukautta aiemmasta vankeudesta vapautumisen jälkeen sekä murhasta langetetun elinkautisen vankilalomalla tehty 4-vuotiaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Lähes heti vapauduttuaan syyskuussa 2016 Hussein otettiin kuitenkin säilöön, ja maaliskuussa 2017 pelätty murhaajaraiskaaja karkotettiin synnyinmaahansa Somaliaan.

Helmikuussa 2018 vapauteen pääsi Helsingin hovioikeuden päätöksellä elinkautiseen tuomittu mies, joka oli surmannut vuonna 2000 Mikkelissä rikostoverinsa kanssa miehen imurinjohdolla kuristamalla. Tätäkin vapauttamispäätöstä Rikosseuraamuslaitos vastusti.

Viranomaistahojen vastustamien vapautuspäätösten ohella ihmetystä herättävät myös tapaukset, joissa vapautettu elinkautisvanki syyllistyy hyvin nopeasti uuteen henkirikokseen. Rikosseuraamuslaitoksen selvityksen mukaan vuosina 1980–2013 elinkautisesta vapautettuja oli yhteensä 90, ja heistä 18 syyllistyi uudestaan rikokseen. 18 uusijasta peräti 15 syyllistyi uuteen, toisen henkeä ja terveyttä vahingoittavaan rikokseen.

Suomen pisin elinkautinen vankeustuomio on kestänyt käytännössä 22 vuotta. Sen istui lieksalaismies, joka 25-vuotiaana vuonna 1990 murhasi vanhuksen julmasti. Mies vapautui maaliskuun 2012 alussa ja murhasi uudelleen oltuaan vain reilun kuukauden vapaudessa. Tällä kertaa uhriksi joutui tuttava, 31-vuotias kuopiolaismies.

Kun naista ammuttiin naulapyssyllä päähän Tampereen Hervannassa keväällä 2018, asialla oli silloinkin hiljan vapautunut elinkautisvanki. Aiemmin vuonna 2002 Laukaassa grilliyrittäjän kuoliaaksi ampunut mies oli ollut vapaalla jalalla vasta kaksi vuotta. Kyseessä oli tapon yritys.

Oma lukunsa on tietysti sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä, jonka jojoilu vapauden ja vankeuden välillä on herättänyt kauhunsekaista hämmästystä jo neljän vuosikymmenen ajan. Penttilä sai kuitenkin ensimmäisen elinkautisen tuomionsa vasta huhtikuussa 2018, kun hän kuristi kuoliaaksi helsinkiläisnaisen tämän asunnossa. Penttilä on valittanut tästä tuomiosta.

Aiemmin hänen kontollaan oli useita lievempiä henki- ja väkivaltarikostuomioita, joista hän pääsi koevapauteen siitä huolimatta, että vaarallisuusselvitykset puhuivat vapautumista vastaan. Surmatessaan helsinkiläisnaisen keväällä 2018 Penttilä oli alle vuotta aiemmin päässyt vapauteen, kun Helsingin käräjäoikeus hylkäsi häneen kohdistuneen syytteen törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Helsingin hovioikeus näki asian toisin ja tuomitsi Penttilän valmistelurikoksesta vankeuteen - reilu kuukausi sen jälkeen, kun sarjakuristaja oli ehtinyt jo saalistaa neljännen uhrinsa.

"Toimimme tuomarin vastuulla".

Mutta miten tämä vastuu ilmenee jos ja kun armahdettu syyllistyy vakavaan rikokseen, esim. surmaa jälleen?

MohammedMohammed kirjoitti:

"Toimimme tuomarin vastuulla".

Mutta miten tämä vastuu ilmenee jos ja kun armahdettu syyllistyy vakavaan rikokseen, esim. surmaa jälleen?

Samalla tavalla kuin politiikoiden vastuu päätöksistään. Ei yhtään millään tavalla siis.

Niin mitenkäs tuo vapauttaminen nykyisin meneekään? Eikös Niinistö ole vapauttanut tämän Virpi Buttin eikä hovioikeus vai ovatko lait taas muuttuneet kuten on tapana ilman, että niistä muutoksista sen enempää kerrotaan ihmisille.

Ihmissyöjä, kolmoismurhaaja, elävältä polttaja... Nämä 14 elinkautisvankia vapautuvat tämän vuoden aikana

*Neljätoista henkirikoksen tekijää astuu pian vapauteen Helsingin hovioikeuden päätöksellä.
*Yhdellä heistä on tilillään kolme murhaa.
*Iltalehti selvitti, ketkä kaikki elinkautisvangit pääsevät tänä vuonna vapaalle jalalle.
*Heidän joukossaan on erittäin raakojen henkirikosten tekijöitä.
*Neljän murhaajan kohdalla Rikosseuraamuslaitos vastusti vapauttamispäätöstä.

Avovaimonsa teloittanut mustasukkainen mies selviää elinkautisesta vankeustuomiosta 12 vuoden istumisella.

Poliisin vasikoiksi epäilemänsä kaksi miestä ampuneelle murhaajalla puolestaan elinkautinen merkitsee yli 18 vuoden istumista.

Iltalehti kävi läpi Helsingin hovioikeuden päätökset, joiden perusteella peräti neljätoista murhaajaa astuu tämän vuoden aikana vapauteen. Heidän keskimääräinen vankeusaikansa tulee olemaan 14 vuotta ja 10 kuukautta.

Pyssy ja puukko
Kuusi pian vapautuvaa murhaajaa käytti ampuma-asetta, kuusi teräasetta. Kolme murhaa tehtiin polttamalla, kaksi kuristamalla ja kaksi potkimalla tai pajavasaraa käyttämällä.

Elinkautisvankien vapauttamisesta päättävä Helsingin hovioikeus kertoo tuoreimmista tilastoistaan, että elinkautinen tuomio kestää nykyisin keskimäärin 14 vuotta ja 6 kuukautta.

Tämän vuoden aikana vapautuvien joukossa on kuitenkin peräti kahdeksan murhaajaa, jotka selviävät huomattavasti lyhemmällä istumisella. Yhdelle elinkautinen merkitsee vain 12 vuoden vankeusaikaa.

Toisaalta listalla on kuusi murhaajaa, joille vapaus koittaa vasta yli 15 vuoden istumisen jälkeen. Tämä nostaa hovin ilmoittamaa keskimääräistä vankila-aikaa neljällä kuukaudella.

Polttaja ensimmäinen
Vuoden ensimmäisenä murhaajana vapautuu naistuttavansa elävältä polttanut mies. Hänelle koittaa vapaus ensi maanantaina 21. tammikuuta. Elinkautisen pituus merkitsi hänelle 13 vuoden ja 6 kuukauden vankeusaikaa.

Seuraavaksi vapautuu julma kolmoismurhaaja. Ensimmäisen uhrinsa hän kuristi, kaksi muuta hän puukotti hengiltä. Alle 40-vuotias mies selviää rikoksistaan 16 vuoden 6 kuukauden mittaisella elinkautisella. Hän vapautuu 1. helmikuuta.

Kuukautta myöhemmin vapautuu kuuluisan paloittelumurhaajan, uudenvuoden aattona vapautuneen Virpi Buttin rikoskumppani Janne Hyvönen.

Hovioikeus katsoi, että 15 vuoden ja 9 kuukauden vankeusaika on riittävän ankara seuraamus maamme julmimpiin kuuluvasta, ihmissyöntiäkin sisältäneestä henkirikoksesta. Rikosseuraamuslaitos (Rise) puolsi Hyvösen vapautumista.

Uhreina 7 naista
Kaikki tänä vuonna vapautuvat murhaajat ovat miehiä. Heidän uhreistaan 11 oli miehiä ja 7 naisia. Henkensä menettäneistä naisista kolme oli murhaajan avopuolisoita, yksi entinen naisystävä.

Rikosseuraamuslaitos ei ollut suinkaan kaikkien vapauttamispäätösten kannalla. Se vastusti kaikkiaan neljän murhaajan vapauttamista. Hovioikeus päätti kuitenkin toisin.

Minkään tuomion perusteista ei käy ilmi, että Psykiatrinen vankisairaala olisi vastustanut vapauttamista. Kahden vangin osalta on kuitenkin luettavissa, että riskiarvio sisälsi vapauttamista vastaan olleita seikkoja.

Valtaosa vapauttamispäätöksistä on perusteltu sillä, että vangin rangaistusajan suunnitelma on sujunut suunnitellusti, vanki on vankeusaikana opiskellut tai kouluttautunut ammattiin ja hänellä on siviilissä vahva tukiverkosto, asunto tai työpaikka odottamassa.

Myös vankeusajan pituus ja sitoutuminen päihteettömyyteen esiintyvät hovioikeuden perusteissa.

Päätökset turhauttavat
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Antti Santamäki arvosteli hiljattain Iltalehdessä hovioikeuden perusteluja:
– Päihteettömyys ja se, että opiskelee ja on töissä. Tällaiset perusteet sopivat kaikkiin vankeihin. Päihteettömyys kuuluu jokaiselle vangille vankilassaoloaikana. Ja vangilla on toimintavelvollisuus eli opiskella ja tehdä töitä. Nämä ovat perusjuttuja vankilassa vangeille, Santamäki totesi.

Hän arvosteli erityisesti niiden vankien vapauttamista, joista oli tehty vaarallisuusarvio. Santamäki oli turhautunut siitä, että hovi ei ota riittävästi huomioon vankilan lausuntoa.
– Me olemme heidän kanssaan tekemisissä 15-16 vuotta, mutta meidän lausunnoillamme ei näytä olevan mitään painoarvoa.

Tuorein tapaus, jossa murhaaja vapautui vastoin Psykiatrisen vankisairaalan lausuntoa ja Rikosseuraamuslaitoksen tahtoa, on vuodenvaihteesta. Oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan paloittelumurhaaja Virpi Buttilla on korkea riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Tästä huolimatta Butt astui Helsingin hovioikeuden päätöksellä vapauteen uudenvuodenaattona. Hänelle elinkautinen vankeutensa kesti 15,5 vuotta.

He vapautuvat vielä vuonna 2019:
21.1. Elävältäpolttaja
Riita viinasta suututti miehen niin, että hän poltti naisen elävältä.

Murha tapahtui vuoden 2006 kesämökillä Alastarolla.

Mies ja hänen tuntemansa nainen olivat kumpikin humalassa, kun heille tuli riitaa viinasta. Kesken riitelyn mies kävi naiseen käsiksi ja kaatoi hänet kuistille. Hän otti bensiinikanisterin, kaatoi siitä bensaa naisen päälle ja lähti hakemaan tulitikkuja.

Nainen oli niin vahvassa humalassa, ettei hän pystynyt estelemään, kun mies sytytti hänet palamaan. Muut mökillä olleet saivat tulen tukahdutettua, mutta vakavat palovammat saanut uhri menehtyi myöhemmin sairaalassa.

Elinkautinen: 13 v 6 kk.

1.2. Kolmoismurhaaja
Poliisi luonnehti kolmoissurmaa harvinaisen raa’aksi ja järkyttäväksi rikossarjaksi.

Henkirikokset tapahtuivat Liperissä ja Heinävedellä kesäkuussa 2002.

Liperiläinen sekatyömies tunkeutui yksin asuneen miehen asuntoon ja kuristi hänet hengiltä. Kolme päivää myöhemmin hän tunkeutui viisikymppisen pariskunnan kotiin ja surmasi kummatkin teräaseella.

Kummankin uhrin ruumiit mies kätki maastoon. Tekoihin osallistui myös hänen silloinen naisystävänsä.

Elinkautinen 16 v 6 kk.

1.3. Ihmissyöjä-paloittelija
Koko Suomea järkyttäneet paloittelumurhat sisälsivät makaabereja piirteitä.

Janne Hyvönen ja hänen ystävättärensä, TV:n Gladiaattorit-ohjelmasta tuttu Virpi Butt syyllistyivät 2000-luvun alussa kahteen poikkeuksellisen törkeään henkirikokseen.

Ensimmäisen murhan uhriksi joutui kaksikon kapakkatuttava, jonka Hyvönen puukotti hengiltä Buttin asunnossa pidetyillä jatkoilla toukokuussa 2002. Huoneistossa oli tekohetkellä myös kaksi Buttin alaikäistä lasta.

Kuollut mies paloiteltiin ja hävitettiin lopulta jätteisiin. Butt liikuskeli Tampereen keskustassa uhrin päätä kassissa kantaen. Hyvönen puolestaan myönsi syöneensä uhrin jalkaa, jota oli kypsyttänyt uunissa.

Rikos paljastui vasta vuoden kuluttua Buttin syyllistyttyä vastaavankaltaiseen murhaan. Saatuaan uhrinsa hengiltä Butt soitti Hyvöselle pyytäen puolestaan tätä auttamaan paloittelussa. Uhrin osat sullottiin jätesäkkeihin ja heitettiin roskasäiliöihin eri puolilla Tamperetta.

Kumpikin toimi tekohetkellä oikeuden mukaan täydessä ymmärryksessä.

Rikosseuraamuslaitos puolsi Hyvösen vapauttamista. Puoltavana pidettiin muun muassa sitä, että hän oli vankilassa opiskellut catering-alaa ja maataloutta ja hänen arvioitiin sitoutuvan päihteettömyyteen.

Elinkautinen: 15 v 9 kk.

1.3. Yh-äidin teloittaja
Entistä naisystäväänsä vainonnut mies ampui uhrinsa teloitustyyliin.

Koulupojan yksinhuoltajaäidin julma murha järkytti Turun seudulla tammikuussa 2006.

Entistä naisystäväänsä toistuvasti uhkaillut ja häirinnyt mies oli vaanimassa naista tämän lähtiessä kävellen kohti työpaikkaansa. Mies lyöttäytyi naisen seuraan ja alkoi haukkua tätä. Kun mies tarttui naiseen kiinni, nainen pyysi paikalle sattunutta ohikulkijaa soittamaan poliisille.

Juuri kun ohikulkija oli näppäilemässä hätäkeskuksen numeroa, hän kuuli takaansa laukauksen.

Poliisit saapuivat nopeasti paikalle, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.

Poliisit löysivät myöhemmin ampujan kotoa muistion, joka oli otsikoitu ”Syyt tappaa [uhrin nimi]”. Oikeus katsoi, että kyseessä oli kylmäverisesti harkittu murha.

Elinkautinen: 13 v 2 kk (Rise vastusti).

31.3. Murskaaja
Mies murhasi uhrinsa kukkaruukulla murskaamalla ja päällä hyppimällä.

Heiveröisellä eläkeläismiehellä ei ollut mitään mahdollisuuksia puolustautua, kun hänen tuntemansa nelikymppinen mies kävi hänen kimppuunsa maaliskuussa 2006.

Uhrin asunnossa Vantaalla tapahtunut pahoinpitely kesti ainakin puoli tuntia. Sen aikana tekijä hakkasi uhriaan muun muassa kukkaruukulla ja tuolilla sekä hyppi lattialla viruneen uhrinsa päällä.

Henkirikos paljastui naapurin kuultua asunnosta avunhuutoja ja meteliä. Hän soitti isännöitsijälle, joka puolestaan ilmoitti asiasta uhrin tyttärelle ja pojalle.


Elinkautinen: 13 vuotta.

3.6. Naapurintappaja
Kissoista syntynyt riita johti naapurin naisen julmaan kuolemaan.

Helsinkiläinen autonkuljettaja päätyi naapurissa asuneen naisen kanssa tämän asunnolle kapakkaillan jälkeen joulukuussa 2005.

Ilta jatkui alkoholia nautiskellen. Naapurusten välille syntyi kuitenkin suukopua miehen kissojen ulkoiluttamisesta. Mies kertoi myöhemmin poliisille, että nainen oli sanonut laittavansa pihalle kissanruokaa, jossa olisi myrkkyä.

Kissamies suuttui ja iski naista useita kertoja nyrkillä päähän. Hän kuristi naista sähköjohdolla ja haki lopulta keittiöstä leipäveitsen, jolla iski uhria 17 kertaa.

Miehellä oli taustallaan 1 vuoden ja 8 kuukauden tuomio muun muassa sukupuoliyhteyteen pakottamisesta. Tuomiotaan hän ei kuitenkaan vielä ollut joutunut istumaan.

Hovioikeus päätti vapauttaa miehen siitä huolimatta, että oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan hänellä on riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Elinkautinen: 13 v 6 kk (uusimisriski).

1.7. Ystävänmurhaaja
Mies murhasi lapsuudenystävänsä vanhan riidan vuoksi viidellä laukauksella.

Hätävarjeluselitys ei mennyt oikeudessa läpi. Oikeus katsoi, että joulukuussa 2005 surmansa saanut helsinkiläinen huoltomies oli kuollut suunnitellun henkirikoksen seurauksena.

Miesten välejä hiersi autokaupoista syntynyt vanha velkariita. Kaksikko oli liikkeellä pakettiautolla, johon murhaaja oli tuonut 45-kaliiperisen aseen patruunoineen. Riita eteni siihen pisteeseen, että veloissa ollut asemies surmasi kaverinsa viidesti ampumalla.

Käräjäoikeus katsoi, että kyse oli taposta. Hovioikeuden mukaan kyseessä oli kuitenkin vakaasti harkittu murha.

Elinkautinen: 14 v 5 kk.

1.8. Jengipomon ampuja
Jengiläinen ampui Bandidos-pomon tämän vaimon ja lasten edessä.

Bandidos-jengin entisen johtajan Marko Hirsman kuolema lokakuussa 2001 oli kylmäverinen jengiteloitus.

Vuonna 1966 syntynyt Bandidos-jengiläinen oli jengikaverinsa kanssa ajamassa autolla Helsingin Kyläsaaressa, kun he huomasivat läheisellä parkkipaikalla entisen pomonsa ja tämän perheen.

Kaksikko kuvasi parkkipaikalle ja pysäytti auton äkkijarrutuksella muutaman metrin päähän perheestä. He nousivat autosta ja alkoivat heti ampua entistä pomoaan. Tämä veti aseen esiin yrittäen puolustautua. Uhri kuoli kuitenkin kaulan seutuun osuneeseen luotiin.

Murhan syyksi arveltiin kostoa. Hirsma oli aiemmin eronnut tai erotettu Bandidosista, ja hänen perheeseensä oli kohdistettu uhkaa. Hirsmaa oli myös pahoinpidelty eron jälkeen.

Ampuja ehti vankeusaikana syyllistyä törkeään huumausainerikokseen, mistä hänet tuomittiin 9 vuodeksi vankeuteen. Kyseinen tuomio ei kuitenkaan lisää elinkautisen pituutta samalla mitalla.

Elinkautinen: 17 v 10 kk.

1.8. Kaverinsa kuristaja
Kaverinsa ansaan houkutellut mies kuristi uhrinsa sähköjohdolla.

Lumien sulaminen paljasti viisi kuukautta aiemmin tapahtuneen henkirikoksen Haminan keskustassa toukokuussa 2006.

Roskalaatikon takana pussilakanaan käärittynä virui tammikuussa kadonneeksi ilmoitettu 22-vuotias mies. Surmaajaksi paljastui miehen kaveri, 24-vuotias mies, joka oli houkutellut tämän luokseen.

Miehen tultua kaverinsa asunnolle tämä kuristi hänet saman tien sähköjohdolla, kääri ruumiin pussilakanaan ja raahasi talon takapihalle.

Elinkautinen: 13 v (Rise vastusti).

30.8. Polttomurhaaja
Appiukkonsa ja tuttavansa elävältä polttomurhannut mies karkasi vankilasta Venäjälle.

Rikokset tapahtuivat Kerimäellä marraskuussa 2001, kun savonlinnalaismies sytytti vaimonsa asunnon palamaan bensalla.

Mustasukkainen mies oli häädetty asunnosta. Hän kuitenkin palasi paikalle kiiveten kerrostaloasunnon parvekkeelle bensakannun kanssa. Asunnossa oli sisällä miehen venäläinen vaimo, tämän isä sekä vaimon ystävätär ja toinen mies.

Sisällä olleista miehen appiukko ja tuttava kuolivat sairaalassa. Myös parvekkeelta hypännyt vaimo kuoli myöhemmin sairaalassa. Vaimon ystävätär selvisi pahoin vammautuneena.

Mies tuomittiin elinkautiseen muun muassa kahdesta murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä.

Hänet päästettiin avovankilaan vasta noin 7 vuoden istumisen jälkeen. Vanki käytti tilaisuutta hyväkseen ja pakeni Venäjälle.

Karkuri saatiin kiinni Viipurissa, ja hänet palautettiin Suomeen. Ihmetystä herätti se, kuinka elinkautisvangilla oli voimassaoleva passi ja viisumi.

Elinkautinen: 17 v 8 kk.

1.9. Avovaimon ampuja
Haulikolla ammuttu niskalaukaus johtui mustasukkaisuudesta.

Hyrynsalmella lokakuussa 2006 tapahtunut teloitustyylinen henkirikos oli hovioikeuden mukaan ennalta suunniteltu.

Mies oli saanut selville, että hänen avovaimollaan oli suhde toiseen mieheen. Hän hankki haulikon, jolla surmasi puolisonsa niskaan ampumalla. Miehen mukaan kyse oli vahingonlaukauksesta.

Nainen oli muutamaa päivää aiemmin tehnyt testamentin miehen ja heidän yhteisten lastensa hyväksi. Käräjäoikeus tuomitsi miehen taposta vastoin puheenjohtajan tahtoa. Hän olisi hylännyt syytteet kokonaan.

Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyse oli ennalta harkitusta ja valmistellusta surmaamisesta.

Elinkautinen: 12 v (Rise vastusti).

30.11. Revolverimurhaaja
Kahden murhan motiivina oli velkojen perintä ja vasikoinnista rankaiseminen.

Virolaistaustainen mies ampui kaverinsa kanssa kaksi miestä Orivedellä heinäkuussa 2001. Surma-aseena oli 22-kaliiperinen revolveri.

Tekoa edelsi alkoholin ja huumeiden käyttö. Tekijät epäilivät kaksikon vasikoineen heistä poliisille.

IL:n tietojen mukaan rikollisjengi NBK:hon kytköksissä ollut virolaistaustainen mies ampui ensin autossa toista miestä jalkaan, pakotti tämän metsään ja surmasi päähän ammutuilla kolmella laukauksella.

Toinen uhri surmattiin autossa päähän ampumalla. Auto ajettiin ulos tieltä ja sytytettiin palamaan. Tarkoitus oli lavastaa murha onnettomuudeksi.

Elinkautinen: 18 v 4 kk (riskiseikkoja).

2.12. Toripuukottaja
Väkivaltainen mies puukotti avovaimonsa alle 1-vuotiaan lapsensa edessä.

Veriteko tapahtui Haagan torilla elokuussa 2008. Teon taustalla olivat pariskunnan riidat lapsista. Mies epäili naisen lähtevän kahden pienen lapsen kanssa salaa synnyinmaahansa Turkkiin.

Nainen oli paennut miestä turvakotiin. Mies kuitenkin osasi odottaa naista torin läheisessä baarissa. Hän hyökkäsi heti naisen kimppuun tämän tullessa torille lastenrattaiden kanssa.

Paikalla oli useita silminnäkijöitä, kun mies aloitti silmittömän puukotuksen. Hän istui naisen päällä ja iski veitsellä toistakymmentä kertaa, kunnes terä katkesi.

Elinkautinen: 14 v 4 kk.

31.12. Murhaajakarkuri
Vanki yritti karkuun hakkaamalla vartijan hengiltä kirveellä ja moskavasaralla.

Pelson vankilassa sattunut väkivaltainen pako päättyi lyhyen karkumatkan jälkeen helmikuussa 2004.

Ennen kiinnijäämistään 25-vuotias vanki surmasi vankitoverinsa kanssa vartijan ja pahoinpiteli julmasti vankilan opettajan. Kaverukset olivat lääke- ja kiljuhumalassa. Aseinaan he käyttivät kirvestä, puukkoa, moskavasaraa ja tavallista vasaraa.

Silmitön väkivalta jatkui pitkään. Miehet aloittivat hakkaamisen heti uudelleen, kun jompikumpi uhreista osoitti elonmerkkejä. On suoranainen ihme, että vankilan opettaja jäi henkiin.

Hovioikeus päätti vapauttaa murhaajan vastoin Rikosseuraamuslaitoksen lausuntoa. Myös yksi kolmesta hovioikeuden tuomarista olisi hylännyt anomuksen johtuen vangin moitittavasta vankeusajan käyttäytymisestä ja kuulumisesta rikollisryhmään. IL:n tietojen mukaan kyseessä on UB-jengi (United Brotherhood).

originalnightstalker kirjoitti:Mikäköhä hinku nuilla hovioikeuden tuomareil o vapauttaa nuit vankei joiden vapauttamista rise vastustaa. Ku suomessaha ei ois mikään pakko elinkautisvankia vapauttaa ikinä ni luulis et nuo vaarallisuusarviot ja se että rise vastustaa ois hyvä syy olla vapauttamatta. Vittu kolikollako nuo ratkastaan?

Tuli täsä mieleen et oliko niin että elinkautisvankin pitää olla ollu avovankilassa vähintää 2 vuotta ennen ku voidaan vapauttaa? Jotenki tämmönen muistikuva mut en oo varma

Doctor Lecter kirjoitti:

Ihmissyöjä, kolmoismurhaaja, elävältä polttaja... Nämä 14 elinkautisvankia vapautuvat tämän vuoden aikana

*Neljätoista henkirikoksen tekijää astuu pian vapauteen Helsingin hovioikeuden päätöksellä.
*Yhdellä heistä on tilillään kolme murhaa.
*Iltalehti selvitti, ketkä kaikki elinkautisvangit pääsevät tänä vuonna vapaalle jalalle.
*Heidän joukossaan on erittäin raakojen henkirikosten tekijöitä.
*Neljän murhaajan kohdalla Rikosseuraamuslaitos vastusti vapauttamispäätöstä.

Avovaimonsa teloittanut mustasukkainen mies selviää elinkautisesta vankeustuomiosta 12 vuoden istumisella.

Poliisin vasikoiksi epäilemänsä kaksi miestä ampuneelle murhaajalla puolestaan elinkautinen merkitsee yli 18 vuoden istumista.

Iltalehti kävi läpi Helsingin hovioikeuden päätökset, joiden perusteella peräti neljätoista murhaajaa astuu tämän vuoden aikana vapauteen. Heidän keskimääräinen vankeusaikansa tulee olemaan 14 vuotta ja 10 kuukautta.

Pyssy ja puukko
Kuusi pian vapautuvaa murhaajaa käytti ampuma-asetta, kuusi teräasetta. Kolme murhaa tehtiin polttamalla, kaksi kuristamalla ja kaksi potkimalla tai pajavasaraa käyttämällä.

Elinkautisvankien vapauttamisesta päättävä Helsingin hovioikeus kertoo tuoreimmista tilastoistaan, että elinkautinen tuomio kestää nykyisin keskimäärin 14 vuotta ja 6 kuukautta.

Tämän vuoden aikana vapautuvien joukossa on kuitenkin peräti kahdeksan murhaajaa, jotka selviävät huomattavasti lyhemmällä istumisella. Yhdelle elinkautinen merkitsee vain 12 vuoden vankeusaikaa.

Toisaalta listalla on kuusi murhaajaa, joille vapaus koittaa vasta yli 15 vuoden istumisen jälkeen. Tämä nostaa hovin ilmoittamaa keskimääräistä vankila-aikaa neljällä kuukaudella.

Polttaja ensimmäinen
Vuoden ensimmäisenä murhaajana vapautuu naistuttavansa elävältä polttanut mies. Hänelle koittaa vapaus ensi maanantaina 21. tammikuuta. Elinkautisen pituus merkitsi hänelle 13 vuoden ja 6 kuukauden vankeusaikaa.

Seuraavaksi vapautuu julma kolmoismurhaaja. Ensimmäisen uhrinsa hän kuristi, kaksi muuta hän puukotti hengiltä. Alle 40-vuotias mies selviää rikoksistaan 16 vuoden 6 kuukauden mittaisella elinkautisella. Hän vapautuu 1. helmikuuta.

Kuukautta myöhemmin vapautuu kuuluisan paloittelumurhaajan, uudenvuoden aattona vapautuneen Virpi Buttin rikoskumppani Janne Hyvönen.

Hovioikeus katsoi, että 15 vuoden ja 9 kuukauden vankeusaika on riittävän ankara seuraamus maamme julmimpiin kuuluvasta, ihmissyöntiäkin sisältäneestä henkirikoksesta. Rikosseuraamuslaitos (Rise) puolsi Hyvösen vapautumista.

Uhreina 7 naista
Kaikki tänä vuonna vapautuvat murhaajat ovat miehiä. Heidän uhreistaan 11 oli miehiä ja 7 naisia. Henkensä menettäneistä naisista kolme oli murhaajan avopuolisoita, yksi entinen naisystävä.

Rikosseuraamuslaitos ei ollut suinkaan kaikkien vapauttamispäätösten kannalla. Se vastusti kaikkiaan neljän murhaajan vapauttamista. Hovioikeus päätti kuitenkin toisin.

Minkään tuomion perusteista ei käy ilmi, että Psykiatrinen vankisairaala olisi vastustanut vapauttamista. Kahden vangin osalta on kuitenkin luettavissa, että riskiarvio sisälsi vapauttamista vastaan olleita seikkoja.

Valtaosa vapauttamispäätöksistä on perusteltu sillä, että vangin rangaistusajan suunnitelma on sujunut suunnitellusti, vanki on vankeusaikana opiskellut tai kouluttautunut ammattiin ja hänellä on siviilissä vahva tukiverkosto, asunto tai työpaikka odottamassa.

Myös vankeusajan pituus ja sitoutuminen päihteettömyyteen esiintyvät hovioikeuden perusteissa.

Päätökset turhauttavat
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Antti Santamäki arvosteli hiljattain Iltalehdessä hovioikeuden perusteluja:
– Päihteettömyys ja se, että opiskelee ja on töissä. Tällaiset perusteet sopivat kaikkiin vankeihin. Päihteettömyys kuuluu jokaiselle vangille vankilassaoloaikana. Ja vangilla on toimintavelvollisuus eli opiskella ja tehdä töitä. Nämä ovat perusjuttuja vankilassa vangeille, Santamäki totesi.

Hän arvosteli erityisesti niiden vankien vapauttamista, joista oli tehty vaarallisuusarvio. Santamäki oli turhautunut siitä, että hovi ei ota riittävästi huomioon vankilan lausuntoa.
– Me olemme heidän kanssaan tekemisissä 15-16 vuotta, mutta meidän lausunnoillamme ei näytä olevan mitään painoarvoa.

Tuorein tapaus, jossa murhaaja vapautui vastoin Psykiatrisen vankisairaalan lausuntoa ja Rikosseuraamuslaitoksen tahtoa, on vuodenvaihteesta. Oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan paloittelumurhaaja Virpi Buttilla on korkea riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Tästä huolimatta Butt astui Helsingin hovioikeuden päätöksellä vapauteen uudenvuodenaattona. Hänelle elinkautinen vankeutensa kesti 15,5 vuotta.

He vapautuvat vielä vuonna 2019:
21.1. Elävältäpolttaja
Riita viinasta suututti miehen niin, että hän poltti naisen elävältä.

Murha tapahtui vuoden 2006 kesämökillä Alastarolla.

Mies ja hänen tuntemansa nainen olivat kumpikin humalassa, kun heille tuli riitaa viinasta. Kesken riitelyn mies kävi naiseen käsiksi ja kaatoi hänet kuistille. Hän otti bensiinikanisterin, kaatoi siitä bensaa naisen päälle ja lähti hakemaan tulitikkuja.

Nainen oli niin vahvassa humalassa, ettei hän pystynyt estelemään, kun mies sytytti hänet palamaan. Muut mökillä olleet saivat tulen tukahdutettua, mutta vakavat palovammat saanut uhri menehtyi myöhemmin sairaalassa.

Elinkautinen: 13 v 6 kk.

1.2. Kolmoismurhaaja
Poliisi luonnehti kolmoissurmaa harvinaisen raa’aksi ja järkyttäväksi rikossarjaksi.

Henkirikokset tapahtuivat Liperissä ja Heinävedellä kesäkuussa 2002.

Liperiläinen sekatyömies tunkeutui yksin asuneen miehen asuntoon ja kuristi hänet hengiltä. Kolme päivää myöhemmin hän tunkeutui viisikymppisen pariskunnan kotiin ja surmasi kummatkin teräaseella.

Kummankin uhrin ruumiit mies kätki maastoon. Tekoihin osallistui myös hänen silloinen naisystävänsä.

Elinkautinen 16 v 6 kk.

1.3. Ihmissyöjä-paloittelija
Koko Suomea järkyttäneet paloittelumurhat sisälsivät makaabereja piirteitä.

Janne Hyvönen ja hänen ystävättärensä, TV:n Gladiaattorit-ohjelmasta tuttu Virpi Butt syyllistyivät 2000-luvun alussa kahteen poikkeuksellisen törkeään henkirikokseen.

Ensimmäisen murhan uhriksi joutui kaksikon kapakkatuttava, jonka Hyvönen puukotti hengiltä Buttin asunnossa pidetyillä jatkoilla toukokuussa 2002. Huoneistossa oli tekohetkellä myös kaksi Buttin alaikäistä lasta.

Kuollut mies paloiteltiin ja hävitettiin lopulta jätteisiin. Butt liikuskeli Tampereen keskustassa uhrin päätä kassissa kantaen. Hyvönen puolestaan myönsi syöneensä uhrin jalkaa, jota oli kypsyttänyt uunissa.

Rikos paljastui vasta vuoden kuluttua Buttin syyllistyttyä vastaavankaltaiseen murhaan. Saatuaan uhrinsa hengiltä Butt soitti Hyvöselle pyytäen puolestaan tätä auttamaan paloittelussa. Uhrin osat sullottiin jätesäkkeihin ja heitettiin roskasäiliöihin eri puolilla Tamperetta.

Kumpikin toimi tekohetkellä oikeuden mukaan täydessä ymmärryksessä.

Rikosseuraamuslaitos puolsi Hyvösen vapauttamista. Puoltavana pidettiin muun muassa sitä, että hän oli vankilassa opiskellut catering-alaa ja maataloutta ja hänen arvioitiin sitoutuvan päihteettömyyteen.

Elinkautinen: 15 v 9 kk.

1.3. Yh-äidin teloittaja
Entistä naisystäväänsä vainonnut mies ampui uhrinsa teloitustyyliin.

Koulupojan yksinhuoltajaäidin julma murha järkytti Turun seudulla tammikuussa 2006.

Entistä naisystäväänsä toistuvasti uhkaillut ja häirinnyt mies oli vaanimassa naista tämän lähtiessä kävellen kohti työpaikkaansa. Mies lyöttäytyi naisen seuraan ja alkoi haukkua tätä. Kun mies tarttui naiseen kiinni, nainen pyysi paikalle sattunutta ohikulkijaa soittamaan poliisille.

Juuri kun ohikulkija oli näppäilemässä hätäkeskuksen numeroa, hän kuuli takaansa laukauksen.

Poliisit saapuivat nopeasti paikalle, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.

Poliisit löysivät myöhemmin ampujan kotoa muistion, joka oli otsikoitu ”Syyt tappaa [uhrin nimi]”. Oikeus katsoi, että kyseessä oli kylmäverisesti harkittu murha.

Elinkautinen: 13 v 2 kk (Rise vastusti).

31.3. Murskaaja
Mies murhasi uhrinsa kukkaruukulla murskaamalla ja päällä hyppimällä.

Heiveröisellä eläkeläismiehellä ei ollut mitään mahdollisuuksia puolustautua, kun hänen tuntemansa nelikymppinen mies kävi hänen kimppuunsa maaliskuussa 2006.

Uhrin asunnossa Vantaalla tapahtunut pahoinpitely kesti ainakin puoli tuntia. Sen aikana tekijä hakkasi uhriaan muun muassa kukkaruukulla ja tuolilla sekä hyppi lattialla viruneen uhrinsa päällä.

Henkirikos paljastui naapurin kuultua asunnosta avunhuutoja ja meteliä. Hän soitti isännöitsijälle, joka puolestaan ilmoitti asiasta uhrin tyttärelle ja pojalle.


Elinkautinen: 13 vuotta.

3.6. Naapurintappaja
Kissoista syntynyt riita johti naapurin naisen julmaan kuolemaan.

Helsinkiläinen autonkuljettaja päätyi naapurissa asuneen naisen kanssa tämän asunnolle kapakkaillan jälkeen joulukuussa 2005.

Ilta jatkui alkoholia nautiskellen. Naapurusten välille syntyi kuitenkin suukopua miehen kissojen ulkoiluttamisesta. Mies kertoi myöhemmin poliisille, että nainen oli sanonut laittavansa pihalle kissanruokaa, jossa olisi myrkkyä.

Kissamies suuttui ja iski naista useita kertoja nyrkillä päähän. Hän kuristi naista sähköjohdolla ja haki lopulta keittiöstä leipäveitsen, jolla iski uhria 17 kertaa.

Miehellä oli taustallaan 1 vuoden ja 8 kuukauden tuomio muun muassa sukupuoliyhteyteen pakottamisesta. Tuomiotaan hän ei kuitenkaan vielä ollut joutunut istumaan.

Hovioikeus päätti vapauttaa miehen siitä huolimatta, että oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan hänellä on riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Elinkautinen: 13 v 6 kk (uusimisriski).

1.7. Ystävänmurhaaja
Mies murhasi lapsuudenystävänsä vanhan riidan vuoksi viidellä laukauksella.

Hätävarjeluselitys ei mennyt oikeudessa läpi. Oikeus katsoi, että joulukuussa 2005 surmansa saanut helsinkiläinen huoltomies oli kuollut suunnitellun henkirikoksen seurauksena.

Miesten välejä hiersi autokaupoista syntynyt vanha velkariita. Kaksikko oli liikkeellä pakettiautolla, johon murhaaja oli tuonut 45-kaliiperisen aseen patruunoineen. Riita eteni siihen pisteeseen, että veloissa ollut asemies surmasi kaverinsa viidesti ampumalla.

Käräjäoikeus katsoi, että kyse oli taposta. Hovioikeuden mukaan kyseessä oli kuitenkin vakaasti harkittu murha.

Elinkautinen: 14 v 5 kk.

1.8. Jengipomon ampuja
Jengiläinen ampui Bandidos-pomon tämän vaimon ja lasten edessä.

Bandidos-jengin entisen johtajan Marko Hirsman kuolema lokakuussa 2001 oli kylmäverinen jengiteloitus.

Vuonna 1966 syntynyt Bandidos-jengiläinen oli jengikaverinsa kanssa ajamassa autolla Helsingin Kyläsaaressa, kun he huomasivat läheisellä parkkipaikalla entisen pomonsa ja tämän perheen.

Kaksikko kuvasi parkkipaikalle ja pysäytti auton äkkijarrutuksella muutaman metrin päähän perheestä. He nousivat autosta ja alkoivat heti ampua entistä pomoaan. Tämä veti aseen esiin yrittäen puolustautua. Uhri kuoli kuitenkin kaulan seutuun osuneeseen luotiin.

Murhan syyksi arveltiin kostoa. Hirsma oli aiemmin eronnut tai erotettu Bandidosista, ja hänen perheeseensä oli kohdistettu uhkaa. Hirsmaa oli myös pahoinpidelty eron jälkeen.

Ampuja ehti vankeusaikana syyllistyä törkeään huumausainerikokseen, mistä hänet tuomittiin 9 vuodeksi vankeuteen. Kyseinen tuomio ei kuitenkaan lisää elinkautisen pituutta samalla mitalla.

Elinkautinen: 17 v 10 kk.

1.8. Kaverinsa kuristaja
Kaverinsa ansaan houkutellut mies kuristi uhrinsa sähköjohdolla.

Lumien sulaminen paljasti viisi kuukautta aiemmin tapahtuneen henkirikoksen Haminan keskustassa toukokuussa 2006.

Roskalaatikon takana pussilakanaan käärittynä virui tammikuussa kadonneeksi ilmoitettu 22-vuotias mies. Surmaajaksi paljastui miehen kaveri, 24-vuotias mies, joka oli houkutellut tämän luokseen.

Miehen tultua kaverinsa asunnolle tämä kuristi hänet saman tien sähköjohdolla, kääri ruumiin pussilakanaan ja raahasi talon takapihalle.

Elinkautinen: 13 v (Rise vastusti).

30.8. Polttomurhaaja
Appiukkonsa ja tuttavansa elävältä polttomurhannut mies karkasi vankilasta Venäjälle.

Rikokset tapahtuivat Kerimäellä marraskuussa 2001, kun savonlinnalaismies sytytti vaimonsa asunnon palamaan bensalla.

Mustasukkainen mies oli häädetty asunnosta. Hän kuitenkin palasi paikalle kiiveten kerrostaloasunnon parvekkeelle bensakannun kanssa. Asunnossa oli sisällä miehen venäläinen vaimo, tämän isä sekä vaimon ystävätär ja toinen mies.

Sisällä olleista miehen appiukko ja tuttava kuolivat sairaalassa. Myös parvekkeelta hypännyt vaimo kuoli myöhemmin sairaalassa. Vaimon ystävätär selvisi pahoin vammautuneena.

Mies tuomittiin elinkautiseen muun muassa kahdesta murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä.

Hänet päästettiin avovankilaan vasta noin 7 vuoden istumisen jälkeen. Vanki käytti tilaisuutta hyväkseen ja pakeni Venäjälle.

Karkuri saatiin kiinni Viipurissa, ja hänet palautettiin Suomeen. Ihmetystä herätti se, kuinka elinkautisvangilla oli voimassaoleva passi ja viisumi.

Elinkautinen: 17 v 8 kk.

1.9. Avovaimon ampuja
Haulikolla ammuttu niskalaukaus johtui mustasukkaisuudesta.

Hyrynsalmella lokakuussa 2006 tapahtunut teloitustyylinen henkirikos oli hovioikeuden mukaan ennalta suunniteltu.

Mies oli saanut selville, että hänen avovaimollaan oli suhde toiseen mieheen. Hän hankki haulikon, jolla surmasi puolisonsa niskaan ampumalla. Miehen mukaan kyse oli vahingonlaukauksesta.

Nainen oli muutamaa päivää aiemmin tehnyt testamentin miehen ja heidän yhteisten lastensa hyväksi. Käräjäoikeus tuomitsi miehen taposta vastoin puheenjohtajan tahtoa. Hän olisi hylännyt syytteet kokonaan.

Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyse oli ennalta harkitusta ja valmistellusta surmaamisesta.

Elinkautinen: 12 v (Rise vastusti).

30.11. Revolverimurhaaja
Kahden murhan motiivina oli velkojen perintä ja vasikoinnista rankaiseminen.

Virolaistaustainen mies ampui kaverinsa kanssa kaksi miestä Orivedellä heinäkuussa 2001. Surma-aseena oli 22-kaliiperinen revolveri.

Tekoa edelsi alkoholin ja huumeiden käyttö. Tekijät epäilivät kaksikon vasikoineen heistä poliisille.

IL:n tietojen mukaan rikollisjengi NBK:hon kytköksissä ollut virolaistaustainen mies ampui ensin autossa toista miestä jalkaan, pakotti tämän metsään ja surmasi päähän ammutuilla kolmella laukauksella.

Toinen uhri surmattiin autossa päähän ampumalla. Auto ajettiin ulos tieltä ja sytytettiin palamaan. Tarkoitus oli lavastaa murha onnettomuudeksi.

Elinkautinen: 18 v 4 kk (riskiseikkoja).

2.12. Toripuukottaja
Väkivaltainen mies puukotti avovaimonsa alle 1-vuotiaan lapsensa edessä.

Veriteko tapahtui Haagan torilla elokuussa 2008. Teon taustalla olivat pariskunnan riidat lapsista. Mies epäili naisen lähtevän kahden pienen lapsen kanssa salaa synnyinmaahansa Turkkiin.

Nainen oli paennut miestä turvakotiin. Mies kuitenkin osasi odottaa naista torin läheisessä baarissa. Hän hyökkäsi heti naisen kimppuun tämän tullessa torille lastenrattaiden kanssa.

Paikalla oli useita silminnäkijöitä, kun mies aloitti silmittömän puukotuksen. Hän istui naisen päällä ja iski veitsellä toistakymmentä kertaa, kunnes terä katkesi.

Elinkautinen: 14 v 4 kk.

31.12. Murhaajakarkuri
Vanki yritti karkuun hakkaamalla vartijan hengiltä kirveellä ja moskavasaralla.

Pelson vankilassa sattunut väkivaltainen pako päättyi lyhyen karkumatkan jälkeen helmikuussa 2004.

Ennen kiinnijäämistään 25-vuotias vanki surmasi vankitoverinsa kanssa vartijan ja pahoinpiteli julmasti vankilan opettajan. Kaverukset olivat lääke- ja kiljuhumalassa. Aseinaan he käyttivät kirvestä, puukkoa, moskavasaraa ja tavallista vasaraa.

Silmitön väkivalta jatkui pitkään. Miehet aloittivat hakkaamisen heti uudelleen, kun jompikumpi uhreista osoitti elonmerkkejä. On suoranainen ihme, että vankilan opettaja jäi henkiin.

Hovioikeus päätti vapauttaa murhaajan vastoin Rikosseuraamuslaitoksen lausuntoa. Myös yksi kolmesta hovioikeuden tuomarista olisi hylännyt anomuksen johtuen vangin moitittavasta vankeusajan käyttäytymisestä ja kuulumisesta rikollisryhmään. IL:n tietojen mukaan kyseessä on UB-jengi (United Brotherhood).

Iltalehti
19.1.2019 8:11

elitez kirjoitti:

Doctor Lecter kirjoitti:

Ihmissyöjä, kolmoismurhaaja, elävältä polttaja... Nämä 14 elinkautisvankia vapautuvat tämän vuoden aikana

*Neljätoista henkirikoksen tekijää astuu pian vapauteen Helsingin hovioikeuden päätöksellä.
*Yhdellä heistä on tilillään kolme murhaa.
*Iltalehti selvitti, ketkä kaikki elinkautisvangit pääsevät tänä vuonna vapaalle jalalle.
*Heidän joukossaan on erittäin raakojen henkirikosten tekijöitä.
*Neljän murhaajan kohdalla Rikosseuraamuslaitos vastusti vapauttamispäätöstä.

Avovaimonsa teloittanut mustasukkainen mies selviää elinkautisesta vankeustuomiosta 12 vuoden istumisella.

Poliisin vasikoiksi epäilemänsä kaksi miestä ampuneelle murhaajalla puolestaan elinkautinen merkitsee yli 18 vuoden istumista.

Iltalehti kävi läpi Helsingin hovioikeuden päätökset, joiden perusteella peräti neljätoista murhaajaa astuu tämän vuoden aikana vapauteen. Heidän keskimääräinen vankeusaikansa tulee olemaan 14 vuotta ja 10 kuukautta.

Pyssy ja puukko
Kuusi pian vapautuvaa murhaajaa käytti ampuma-asetta, kuusi teräasetta. Kolme murhaa tehtiin polttamalla, kaksi kuristamalla ja kaksi potkimalla tai pajavasaraa käyttämällä.

Elinkautisvankien vapauttamisesta päättävä Helsingin hovioikeus kertoo tuoreimmista tilastoistaan, että elinkautinen tuomio kestää nykyisin keskimäärin 14 vuotta ja 6 kuukautta.

Tämän vuoden aikana vapautuvien joukossa on kuitenkin peräti kahdeksan murhaajaa, jotka selviävät huomattavasti lyhemmällä istumisella. Yhdelle elinkautinen merkitsee vain 12 vuoden vankeusaikaa.

Toisaalta listalla on kuusi murhaajaa, joille vapaus koittaa vasta yli 15 vuoden istumisen jälkeen. Tämä nostaa hovin ilmoittamaa keskimääräistä vankila-aikaa neljällä kuukaudella.

Polttaja ensimmäinen
Vuoden ensimmäisenä murhaajana vapautuu naistuttavansa elävältä polttanut mies. Hänelle koittaa vapaus ensi maanantaina 21. tammikuuta. Elinkautisen pituus merkitsi hänelle 13 vuoden ja 6 kuukauden vankeusaikaa.

Seuraavaksi vapautuu julma kolmoismurhaaja. Ensimmäisen uhrinsa hän kuristi, kaksi muuta hän puukotti hengiltä. Alle 40-vuotias mies selviää rikoksistaan 16 vuoden 6 kuukauden mittaisella elinkautisella. Hän vapautuu 1. helmikuuta.

Kuukautta myöhemmin vapautuu kuuluisan paloittelumurhaajan, uudenvuoden aattona vapautuneen Virpi Buttin rikoskumppani Janne Hyvönen.

Hovioikeus katsoi, että 15 vuoden ja 9 kuukauden vankeusaika on riittävän ankara seuraamus maamme julmimpiin kuuluvasta, ihmissyöntiäkin sisältäneestä henkirikoksesta. Rikosseuraamuslaitos (Rise) puolsi Hyvösen vapautumista.

Uhreina 7 naista
Kaikki tänä vuonna vapautuvat murhaajat ovat miehiä. Heidän uhreistaan 11 oli miehiä ja 7 naisia. Henkensä menettäneistä naisista kolme oli murhaajan avopuolisoita, yksi entinen naisystävä.

Rikosseuraamuslaitos ei ollut suinkaan kaikkien vapauttamispäätösten kannalla. Se vastusti kaikkiaan neljän murhaajan vapauttamista. Hovioikeus päätti kuitenkin toisin.

Minkään tuomion perusteista ei käy ilmi, että Psykiatrinen vankisairaala olisi vastustanut vapauttamista. Kahden vangin osalta on kuitenkin luettavissa, että riskiarvio sisälsi vapauttamista vastaan olleita seikkoja.

Valtaosa vapauttamispäätöksistä on perusteltu sillä, että vangin rangaistusajan suunnitelma on sujunut suunnitellusti, vanki on vankeusaikana opiskellut tai kouluttautunut ammattiin ja hänellä on siviilissä vahva tukiverkosto, asunto tai työpaikka odottamassa.

Myös vankeusajan pituus ja sitoutuminen päihteettömyyteen esiintyvät hovioikeuden perusteissa.

Päätökset turhauttavat
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Antti Santamäki arvosteli hiljattain Iltalehdessä hovioikeuden perusteluja:
– Päihteettömyys ja se, että opiskelee ja on töissä. Tällaiset perusteet sopivat kaikkiin vankeihin. Päihteettömyys kuuluu jokaiselle vangille vankilassaoloaikana. Ja vangilla on toimintavelvollisuus eli opiskella ja tehdä töitä. Nämä ovat perusjuttuja vankilassa vangeille, Santamäki totesi.

Hän arvosteli erityisesti niiden vankien vapauttamista, joista oli tehty vaarallisuusarvio. Santamäki oli turhautunut siitä, että hovi ei ota riittävästi huomioon vankilan lausuntoa.
– Me olemme heidän kanssaan tekemisissä 15-16 vuotta, mutta meidän lausunnoillamme ei näytä olevan mitään painoarvoa.

Tuorein tapaus, jossa murhaaja vapautui vastoin Psykiatrisen vankisairaalan lausuntoa ja Rikosseuraamuslaitoksen tahtoa, on vuodenvaihteesta. Oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan paloittelumurhaaja Virpi Buttilla on korkea riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Tästä huolimatta Butt astui Helsingin hovioikeuden päätöksellä vapauteen uudenvuodenaattona. Hänelle elinkautinen vankeutensa kesti 15,5 vuotta.

He vapautuvat vielä vuonna 2019:
21.1. Elävältäpolttaja
Riita viinasta suututti miehen niin, että hän poltti naisen elävältä.

Murha tapahtui vuoden 2006 kesämökillä Alastarolla.

Mies ja hänen tuntemansa nainen olivat kumpikin humalassa, kun heille tuli riitaa viinasta. Kesken riitelyn mies kävi naiseen käsiksi ja kaatoi hänet kuistille. Hän otti bensiinikanisterin, kaatoi siitä bensaa naisen päälle ja lähti hakemaan tulitikkuja.

Nainen oli niin vahvassa humalassa, ettei hän pystynyt estelemään, kun mies sytytti hänet palamaan. Muut mökillä olleet saivat tulen tukahdutettua, mutta vakavat palovammat saanut uhri menehtyi myöhemmin sairaalassa.

Elinkautinen: 13 v 6 kk.

1.2. Kolmoismurhaaja
Poliisi luonnehti kolmoissurmaa harvinaisen raa’aksi ja järkyttäväksi rikossarjaksi.

Henkirikokset tapahtuivat Liperissä ja Heinävedellä kesäkuussa 2002.

Liperiläinen sekatyömies tunkeutui yksin asuneen miehen asuntoon ja kuristi hänet hengiltä. Kolme päivää myöhemmin hän tunkeutui viisikymppisen pariskunnan kotiin ja surmasi kummatkin teräaseella.

Kummankin uhrin ruumiit mies kätki maastoon. Tekoihin osallistui myös hänen silloinen naisystävänsä.

Elinkautinen 16 v 6 kk.

1.3. Ihmissyöjä-paloittelija
Koko Suomea järkyttäneet paloittelumurhat sisälsivät makaabereja piirteitä.

Janne Hyvönen ja hänen ystävättärensä, TV:n Gladiaattorit-ohjelmasta tuttu Virpi Butt syyllistyivät 2000-luvun alussa kahteen poikkeuksellisen törkeään henkirikokseen.

Ensimmäisen murhan uhriksi joutui kaksikon kapakkatuttava, jonka Hyvönen puukotti hengiltä Buttin asunnossa pidetyillä jatkoilla toukokuussa 2002. Huoneistossa oli tekohetkellä myös kaksi Buttin alaikäistä lasta.

Kuollut mies paloiteltiin ja hävitettiin lopulta jätteisiin. Butt liikuskeli Tampereen keskustassa uhrin päätä kassissa kantaen. Hyvönen puolestaan myönsi syöneensä uhrin jalkaa, jota oli kypsyttänyt uunissa.

Rikos paljastui vasta vuoden kuluttua Buttin syyllistyttyä vastaavankaltaiseen murhaan. Saatuaan uhrinsa hengiltä Butt soitti Hyvöselle pyytäen puolestaan tätä auttamaan paloittelussa. Uhrin osat sullottiin jätesäkkeihin ja heitettiin roskasäiliöihin eri puolilla Tamperetta.

Kumpikin toimi tekohetkellä oikeuden mukaan täydessä ymmärryksessä.

Rikosseuraamuslaitos puolsi Hyvösen vapauttamista. Puoltavana pidettiin muun muassa sitä, että hän oli vankilassa opiskellut catering-alaa ja maataloutta ja hänen arvioitiin sitoutuvan päihteettömyyteen.

Elinkautinen: 15 v 9 kk.

1.3. Yh-äidin teloittaja
Entistä naisystäväänsä vainonnut mies ampui uhrinsa teloitustyyliin.

Koulupojan yksinhuoltajaäidin julma murha järkytti Turun seudulla tammikuussa 2006.

Entistä naisystäväänsä toistuvasti uhkaillut ja häirinnyt mies oli vaanimassa naista tämän lähtiessä kävellen kohti työpaikkaansa. Mies lyöttäytyi naisen seuraan ja alkoi haukkua tätä. Kun mies tarttui naiseen kiinni, nainen pyysi paikalle sattunutta ohikulkijaa soittamaan poliisille.

Juuri kun ohikulkija oli näppäilemässä hätäkeskuksen numeroa, hän kuuli takaansa laukauksen.

Poliisit saapuivat nopeasti paikalle, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.

Poliisit löysivät myöhemmin ampujan kotoa muistion, joka oli otsikoitu ”Syyt tappaa [uhrin nimi]”. Oikeus katsoi, että kyseessä oli kylmäverisesti harkittu murha.

Elinkautinen: 13 v 2 kk (Rise vastusti).

31.3. Murskaaja
Mies murhasi uhrinsa kukkaruukulla murskaamalla ja päällä hyppimällä.

Heiveröisellä eläkeläismiehellä ei ollut mitään mahdollisuuksia puolustautua, kun hänen tuntemansa nelikymppinen mies kävi hänen kimppuunsa maaliskuussa 2006.

Uhrin asunnossa Vantaalla tapahtunut pahoinpitely kesti ainakin puoli tuntia. Sen aikana tekijä hakkasi uhriaan muun muassa kukkaruukulla ja tuolilla sekä hyppi lattialla viruneen uhrinsa päällä.

Henkirikos paljastui naapurin kuultua asunnosta avunhuutoja ja meteliä. Hän soitti isännöitsijälle, joka puolestaan ilmoitti asiasta uhrin tyttärelle ja pojalle.


Elinkautinen: 13 vuotta.

3.6. Naapurintappaja
Kissoista syntynyt riita johti naapurin naisen julmaan kuolemaan.

Helsinkiläinen autonkuljettaja päätyi naapurissa asuneen naisen kanssa tämän asunnolle kapakkaillan jälkeen joulukuussa 2005.

Ilta jatkui alkoholia nautiskellen. Naapurusten välille syntyi kuitenkin suukopua miehen kissojen ulkoiluttamisesta. Mies kertoi myöhemmin poliisille, että nainen oli sanonut laittavansa pihalle kissanruokaa, jossa olisi myrkkyä.

Kissamies suuttui ja iski naista useita kertoja nyrkillä päähän. Hän kuristi naista sähköjohdolla ja haki lopulta keittiöstä leipäveitsen, jolla iski uhria 17 kertaa.

Miehellä oli taustallaan 1 vuoden ja 8 kuukauden tuomio muun muassa sukupuoliyhteyteen pakottamisesta. Tuomiotaan hän ei kuitenkaan vielä ollut joutunut istumaan.

Hovioikeus päätti vapauttaa miehen siitä huolimatta, että oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan hänellä on riski syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen.

Elinkautinen: 13 v 6 kk (uusimisriski).

1.7. Ystävänmurhaaja
Mies murhasi lapsuudenystävänsä vanhan riidan vuoksi viidellä laukauksella.

Hätävarjeluselitys ei mennyt oikeudessa läpi. Oikeus katsoi, että joulukuussa 2005 surmansa saanut helsinkiläinen huoltomies oli kuollut suunnitellun henkirikoksen seurauksena.

Miesten välejä hiersi autokaupoista syntynyt vanha velkariita. Kaksikko oli liikkeellä pakettiautolla, johon murhaaja oli tuonut 45-kaliiperisen aseen patruunoineen. Riita eteni siihen pisteeseen, että veloissa ollut asemies surmasi kaverinsa viidesti ampumalla.

Käräjäoikeus katsoi, että kyse oli taposta. Hovioikeuden mukaan kyseessä oli kuitenkin vakaasti harkittu murha.

Elinkautinen: 14 v 5 kk.

1.8. Jengipomon ampuja
Jengiläinen ampui Bandidos-pomon tämän vaimon ja lasten edessä.

Bandidos-jengin entisen johtajan Marko Hirsman kuolema lokakuussa 2001 oli kylmäverinen jengiteloitus.

Vuonna 1966 syntynyt Bandidos-jengiläinen oli jengikaverinsa kanssa ajamassa autolla Helsingin Kyläsaaressa, kun he huomasivat läheisellä parkkipaikalla entisen pomonsa ja tämän perheen.

Kaksikko kuvasi parkkipaikalle ja pysäytti auton äkkijarrutuksella muutaman metrin päähän perheestä. He nousivat autosta ja alkoivat heti ampua entistä pomoaan. Tämä veti aseen esiin yrittäen puolustautua. Uhri kuoli kuitenkin kaulan seutuun osuneeseen luotiin.

Murhan syyksi arveltiin kostoa. Hirsma oli aiemmin eronnut tai erotettu Bandidosista, ja hänen perheeseensä oli kohdistettu uhkaa. Hirsmaa oli myös pahoinpidelty eron jälkeen.

Ampuja ehti vankeusaikana syyllistyä törkeään huumausainerikokseen, mistä hänet tuomittiin 9 vuodeksi vankeuteen. Kyseinen tuomio ei kuitenkaan lisää elinkautisen pituutta samalla mitalla.

Elinkautinen: 17 v 10 kk.

1.8. Kaverinsa kuristaja
Kaverinsa ansaan houkutellut mies kuristi uhrinsa sähköjohdolla.

Lumien sulaminen paljasti viisi kuukautta aiemmin tapahtuneen henkirikoksen Haminan keskustassa toukokuussa 2006.

Roskalaatikon takana pussilakanaan käärittynä virui tammikuussa kadonneeksi ilmoitettu 22-vuotias mies. Surmaajaksi paljastui miehen kaveri, 24-vuotias mies, joka oli houkutellut tämän luokseen.

Miehen tultua kaverinsa asunnolle tämä kuristi hänet saman tien sähköjohdolla, kääri ruumiin pussilakanaan ja raahasi talon takapihalle.

Elinkautinen: 13 v (Rise vastusti).

30.8. Polttomurhaaja
Appiukkonsa ja tuttavansa elävältä polttomurhannut mies karkasi vankilasta Venäjälle.

Rikokset tapahtuivat Kerimäellä marraskuussa 2001, kun savonlinnalaismies sytytti vaimonsa asunnon palamaan bensalla.

Mustasukkainen mies oli häädetty asunnosta. Hän kuitenkin palasi paikalle kiiveten kerrostaloasunnon parvekkeelle bensakannun kanssa. Asunnossa oli sisällä miehen venäläinen vaimo, tämän isä sekä vaimon ystävätär ja toinen mies.

Sisällä olleista miehen appiukko ja tuttava kuolivat sairaalassa. Myös parvekkeelta hypännyt vaimo kuoli myöhemmin sairaalassa. Vaimon ystävätär selvisi pahoin vammautuneena.

Mies tuomittiin elinkautiseen muun muassa kahdesta murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä.

Hänet päästettiin avovankilaan vasta noin 7 vuoden istumisen jälkeen. Vanki käytti tilaisuutta hyväkseen ja pakeni Venäjälle.

Karkuri saatiin kiinni Viipurissa, ja hänet palautettiin Suomeen. Ihmetystä herätti se, kuinka elinkautisvangilla oli voimassaoleva passi ja viisumi.

Elinkautinen: 17 v 8 kk.

1.9. Avovaimon ampuja
Haulikolla ammuttu niskalaukaus johtui mustasukkaisuudesta.

Hyrynsalmella lokakuussa 2006 tapahtunut teloitustyylinen henkirikos oli hovioikeuden mukaan ennalta suunniteltu.

Mies oli saanut selville, että hänen avovaimollaan oli suhde toiseen mieheen. Hän hankki haulikon, jolla surmasi puolisonsa niskaan ampumalla. Miehen mukaan kyse oli vahingonlaukauksesta.

Nainen oli muutamaa päivää aiemmin tehnyt testamentin miehen ja heidän yhteisten lastensa hyväksi. Käräjäoikeus tuomitsi miehen taposta vastoin puheenjohtajan tahtoa. Hän olisi hylännyt syytteet kokonaan.

Hovioikeus kuitenkin katsoi, että kyse oli ennalta harkitusta ja valmistellusta surmaamisesta.

Elinkautinen: 12 v (Rise vastusti).

30.11. Revolverimurhaaja
Kahden murhan motiivina oli velkojen perintä ja vasikoinnista rankaiseminen.

Virolaistaustainen mies ampui kaverinsa kanssa kaksi miestä Orivedellä heinäkuussa 2001. Surma-aseena oli 22-kaliiperinen revolveri.

Tekoa edelsi alkoholin ja huumeiden käyttö. Tekijät epäilivät kaksikon vasikoineen heistä poliisille.

IL:n tietojen mukaan rikollisjengi NBK:hon kytköksissä ollut virolaistaustainen mies ampui ensin autossa toista miestä jalkaan, pakotti tämän metsään ja surmasi päähän ammutuilla kolmella laukauksella.

Toinen uhri surmattiin autossa päähän ampumalla. Auto ajettiin ulos tieltä ja sytytettiin palamaan. Tarkoitus oli lavastaa murha onnettomuudeksi.

Elinkautinen: 18 v 4 kk (riskiseikkoja).

2.12. Toripuukottaja
Väkivaltainen mies puukotti avovaimonsa alle 1-vuotiaan lapsensa edessä.

Veriteko tapahtui Haagan torilla elokuussa 2008. Teon taustalla olivat pariskunnan riidat lapsista. Mies epäili naisen lähtevän kahden pienen lapsen kanssa salaa synnyinmaahansa Turkkiin.

Nainen oli paennut miestä turvakotiin. Mies kuitenkin osasi odottaa naista torin läheisessä baarissa. Hän hyökkäsi heti naisen kimppuun tämän tullessa torille lastenrattaiden kanssa.

Paikalla oli useita silminnäkijöitä, kun mies aloitti silmittömän puukotuksen. Hän istui naisen päällä ja iski veitsellä toistakymmentä kertaa, kunnes terä katkesi.

Elinkautinen: 14 v 4 kk.

31.12. Murhaajakarkuri
Vanki yritti karkuun hakkaamalla vartijan hengiltä kirveellä ja moskavasaralla.

Pelson vankilassa sattunut väkivaltainen pako päättyi lyhyen karkumatkan jälkeen helmikuussa 2004.

Ennen kiinnijäämistään 25-vuotias vanki surmasi vankitoverinsa kanssa vartijan ja pahoinpiteli julmasti vankilan opettajan. Kaverukset olivat lääke- ja kiljuhumalassa. Aseinaan he käyttivät kirvestä, puukkoa, moskavasaraa ja tavallista vasaraa.

Silmitön väkivalta jatkui pitkään. Miehet aloittivat hakkaamisen heti uudelleen, kun jompikumpi uhreista osoitti elonmerkkejä. On suoranainen ihme, että vankilan opettaja jäi henkiin.

Hovioikeus päätti vapauttaa murhaajan vastoin Rikosseuraamuslaitoksen lausuntoa. Myös yksi kolmesta hovioikeuden tuomarista olisi hylännyt anomuksen johtuen vangin moitittavasta vankeusajan käyttäytymisestä ja kuulumisesta rikollisryhmään. IL:n tietojen mukaan kyseessä on UB-jengi (United Brotherhood).

Iltalehti
19.1.2019 8:11

Eikö listaan kuulu tämä Kauhavan hermanni... Teot tehty 2012...Hakkasi ja kuristi 70v pariskunnan. Tuomio 14,9 Vuotta, eikä varmasti istu päivästä päivään. "Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on vanginnut kauhavalaisen 30-vuotiaan miehen todennäköisin syin epäiltynä kahdesta taposta ja yhdestä törkeästä ryöstöstä.

Miehen epäillään tappaneen Kauhavalla perjantai-iltana iäkkään pariskunnan ja sen jälkeen anastaneen heidän autonsa.

Epäillyllä tekijällä on poliisin mukaan rikollinen tausta. Mies oli aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti surmattuja kohtaan."