Bodominjärven murhista lähes 60 vuotta – tässä seitsemän syytä miksi raaka kolmoismurha yhä kiinnostaa ihmisiä
Arkeologiopiskelijat tekevät kaivauksia murhapaikalla ja selvittävät millaisia jälkiä uteliaat ihmiset ovat sinne jättäneet.
Espoon Bodominjärvi on tullut tunnetuksi kolmoismurhasta, joka tapahtui järvellä helluntaina 1960. Tuolloin neljä 15–18 -vuotiasta nuorta lähtivät telttailemaan luonnonhelmaan.
He pystyttivät telttansa uimarannan lähellä sijaitsevaan niemen kärkeen. Kesäillan viettoon kuului ainakin onkimista. Jossain vaiheessa nuoret kävivät nukkumaan ja murhaaja iski tiettävästi varhain aamuyöllä.
Kolme nuorista murhattiin raa'asti kallot murskaamalla. Neljäs nuori jäi henkiin, mutta hänet löydettiin paikalta loukkaantuneena.
Koko maata järkyttäneet murhat jäivät selvittämättä, vaikka tutkinta oli laaja. 59 vuotta sitten tapahtuneen kolmoismurhan tekijää ei ole saatu koskaan selville. Sen sijaan useita eri ihmisiä on epäilty teosta.
Bodomjärven murhien tutkinta 1960
- Kuvakaappaus artikkelin videolta.
- Bodom_etsintäpartio_tauolla.jpg (47.54 KiB) Katsottu 5048 kertaa
Miksi Bodominjärven murhat kiehtovat yhä ihmisiä? Näin vastaa kriminologian yliopistonlehtori
Matti Näsi Helsingin yliopistosta:
1. Uhrien poikkeavuus
Bodominjärven uhrit poikkeavat perinteisestä suomalaisesta ryyppyremmipuukotuksesta, jossa sekä uhri että tekijä ovat humalassa, Näsi sanoo. Bodomin uhrit olivat nuoria, vasta 15–18 -vuotiaita.
2. Raaka tekotapa
Bodominjärven murhaajan tekotapa oli poikkeavan raaka. Murhaaja iski nukkuviin nuoriin ja murskasi uhrien kallot todennäköisesti suurella kivellä.
3. Mysteeri
Murha on yhä mysteeri, sillä tekijää ei ole selvitetty. Epäiltyjä tosin oli paljon, ja viimeksi ainoana uhreista eloonjäänyt
Nils Gustafsson pidätettiin epäiltynä murhista vuonna 2004. Oikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet 2005 ja
Gustafsson sai pitää vapautensa.
4. Harvinaisuus
Suomen rikoshistoriassa on vain muutamia näin poikkeavia tapauksia. Bodominjärven murhien lisäksi Matti Näsi mainitsee esimerkiksi
Kyllikki Saaren murhan. Poikkeuksellinen tapahtuma jää elämään, koska uusia mysteerisiä tapauksia ei tule kovin usein.
5. Useita uhreja
Näsin mukaan "nälkä kasvaa syödessä", eli yksi murhattu ei kiinnosta yhtä lailla kuin jos uhreja on useita. Kun tämän yhdistää uhrien nuoreen ikään ja tekotavan poikkeavuuteen, tapahtuma on todella kiinnostava.
6. Samaistumisen mahdollisuus ja ihmisen mieli
Ihmismielen synkkyys kiehtoo ja toisaalta se, että uhrien tilanteeseen on helppo samaistua. Näsin mukaan se, että joku kykenee äärimmäisiin tekoihin, lisää kiehtovuutta.
7. Tapahtuman viihteellisyys
Bodominjärven murhista on tullut osa suomalaista folklorea. Tapahtuma nähdään viihteellisenä, elokuvamaisena. Näsi pitää huumoria hyvänä keinona käsitellä raakaa ja julmaa murhaa.
Arkeologit kaivavat murhapaikalla
Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat ovat järjestäneet
kaivaukset Bodominjärven murhapaikalla. Opiskelijoiden pyrkimyksenä on selvittää arkeologisilla menetelmillä, minkälaisia jälkiä murhapaikalla tapahtuman jälkeen käyneet ihmiset ovat jättäneet jälkeensä.
Kaivausten toinen johtaja,
Emmi Karvinen, kertoo, että he päätyivät tekemään Bodominjärvelle kaivauksia, koska paikka ja tapahtumat yhä kiehtovat ihmisiä ja populaarikulttuuria.
Mysteeri on inspiroinut esimerkiksi suomalaisista metalliyhtyeistä parhaiten maailmalla menestynyttä Children Of Bodomia. Nimensä yhtye sai aikoinaan, kun espoolaisnuoret olivat saamassa ensimmäistä levytyssopimustaan. Yhtyeen jäsenet ovat kertoneet, että murhamysteeri on inspiroinut nimen lisäksi useassa bändin kappaleessa.
(Kaleva 15.4.2005)
Murhapaikalle on helppo löytää ja se sijaitsee suositun uimarannan, ulkoilu- ja leirintäalueen vieressä. Karvisen mukaan ihmiset ovat jättäneet murhapaikalle jälkiä vierailuistaan ja paikalla on käynyt myös ulkomaalaisia.
– Toistaiseksi olemme löytäneet sitä, mitä odotimmekin, Karvinen kertoo kaivauksista.
Löydöt ovat perinteiseen leirintäelämään liittyviä asioita, kuten pullonkorkkeja, tupakantumppeja, muovia ja teltan narukiila.