Asuntomarkkinoiden erikoisuuksia
Lähetetty: Su Kesä 02, 2019 5:09 pm
Suomen asuntomarkkinoilla on aina välillä erikoisia ilmiöitä, joiden taustalla voi olla moniakin syitä ja selityksiä. Ajattelin avata oman ketjun, johon voisi kerätä asuntomarkkinoita käsitteleviä uutisia, jotka herättävät kysymyksiä tai keskustelua. Laitan ketjun kärkeen pääkaupunkiseudun omakotitalojen hintakehityksestä kertovan uutisen, joka on herättänyt jonkin verran ihmetystä, koska pääkaupunkiseudulla väestö kasvaa kuitenkin koko ajan. Omakotitalojen hinnat laskevat Espoossa ja Vantaallakin, vaikka esimerkiksi Vantaan väestönkasvu on ennätysluvuissa..?
Ennuste: Pääkaupunkiseudun omakotitalojen hinnat laskevat, ja moni talo jää jopa myymättä
Väki vanhenee ja yhä useampi haluaa omakotitalosta kerros- tai rivitaloon. Ostajia ei kuitenkaan ole aiempien vuosien tapaan.
OMAKOTITALOJEN hintojen ennustetaan laskevan pääkaupunkiseudulla lähivuosina.
Kiinteistömaailman konsulttiyhtiö Ecraftilla teettämän ennusteen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskevat lähivuosina Helsingissä keskimäärin 0,7 prosenttia vuodessa, Espoossa 0,6 prosenttia, Vantaalla 0,6 prosenttia ja Kauniaisissa 1,5 prosenttia.
Parasta hintojen kehitystä pääkaupunkiseudulla ennustetaan Espoossa postinumeroalueille 02620 (0 %) ja 02200 (-0,1 %) sekä Vantaalla postinumeroalueelle 01200 (-0,1 %).
Samaan aikaan vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen ennustetaan nousevan Helsingissä keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa, Espoossa 0,4 prosenttia ja Vantaalla 0,2 prosenttia.
MIKSI omakotitalot halpenevat?
OP Kodin kiinteistönvälittäjä Harri Korpilaakson mukaan hintoja laskee se, että kiinnostus omakotitaloasumista kohtaan vähenee.
Väestö vanhenee, ja yhä useampi haluaa vaihtaa omakotitalonsa kerrostalo- tai rivitaloasuntoon. Omakotitaloja tulee myyntiin, mutta ostajia on aiempaa vähemmän.
”Yleinen trendi on se, että kun omakotitalokauppojen määrä vähenee, kysyntää on eniten kohtuuhintaisista taloista, jotka sijaitsevat kohtuullisen kokoisilla tonteilla”, Korpilaakso sanoo.
OMAKOTITALOJEN hintojen kehitystä voi olla vaikea havaita tilastoista. Korpilaakso muistuttaa, että silloin kun kauppamäärät vähenevät selvästi, markkinoilla myydään ennen kaikkea ”parasta kolmannesta”.
Tilastot saattavat siis näyttää siltä, että omakotitalojen hinnat kehittyvät hyvin, mutta todellisuudessa moni talo on jäänyt myymättä.
Kiinteistömaailman myyntijohtaja Teemu Sainomaa korostaa, että tässä markkinassa omakotitalojen hinnoittelu on entistäkin tärkeämpää.
Myyjät ovat selvästikin ymmärtäneet tämän. Hintaennuste vahvistaa sen, että omakotitalojen hinnat ovat tulleet realistisemmalle tasolle.
Sainomaan mukaan sellainenkin vaihe oli, että myyjät halusivat kokeilla, mitä omasta kodista voi saada.
”Se johti pitkiin myyntiaikoihin, ja lopulta hintaa oli pakko pudottaa”, hän sanoo.
Nyt ainakin Vantaalla hinnat ovat Sainomaan mukaan enemmän kohdallaan, ja kauppa käy ihan hyvin.
ESPOOSSA ja Vantaalla omakotitaloja on asuntokannasta paljon: joka neljäs vakituisesti asuttu asunto sijaitsee erillisessä pientalossa. Rivitalokoteja on hieman yli kymmenen prosenttia. Helsingissä suurin osa asunnoista on kerrostaloasuntoja.
KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN mukaan eniten kysyntää on alle 200-neliöisistä omakotitaloista, jotka ovat hyvässä kunnossa ja jossa asumiskustannukset ovat kohtuullisia.
Mutta sijainnilla on iso merkitys. Isommankin talon saa kaupaksi, jos se sijaitsee lähellä palveluita. Koska omakotitaloja ostavat ennen kaikkea lapsiperheet, hyvä koulu alueella on selvä vetovoimatekijä.
Harri Korpilaakson mukaan alueen sosioekonomia ja yleinen maine vaikuttavat paljon siihen, mihin hintaan omakotitaloa kannattaa lähteä myymään.
Jos on mennyt rakentamaan ison talon ikään kuin väärään paikkaan, sen myyminen voi olla vaikeaa”, hän sanoo.
TOINEN yleinen ongelma on se, että moni haluaisi vaihtaa omakotitalon kerrostaloasuntoon mutta rahat eivät riitä.
Erityisen vaikeaa vaihtokauppa on toteuttaa silloin, jos omakotitalo sijaitsee taantuvalla alueella ja haluaisi muuttaa lähemmäksi palveluita.
Korpilaakso huomauttaa, että omakotitaloa on vaikea vaihtaa kerrostaloasuntoon vaikka päättäisi jäädä samalle alueelle.
”Puhumattakaan, että haluaisi muuttaa Helsinkiin. Uudet kerrostalot ovat joka paikassa kalliita”, hän sanoo.
Myös Sainomaa on huomannut, että myyjien on usein vaikea löytää sen hintaista kerrostaloasuntoa, johon he olisivat myös valmiit muuttamaan.
”Ja se on iso hidaste asuntomarkkinoilla”, hän sanoo.
Asia voi tulla myyjälle yllätyksenä. Pitkään samassa talossa asuneet eivät ole välttämättä kovin hyvin seuranneet asuntojen hintojen kehitystä.
HARRI KORPILAAKSO muistuttaa, että ihminen tekee ison päätöksen silloin, kun hän alunperin valitsee asuinalueensa. Silloin hän valitsee myös sen, miten hänen asuntovarallisuutensa kehittyy.
”Alue sitoo ihmistä aika paljon. Jos on alunperin päätynyt vähän reuna-alueelle, saattaa myöhemmin yllättyä siitä, mitä samalla rahalla kirkolta saisi. Tai sitten pitää tyytyä 50 neliön kaksioon”, Korpilaakso sanoo.
Helsingin Sanomat
17.5.2019 klo 2:00; päivitetty: 17.5.2019 klo 11:25
https://www.hs.fi/koti/art-2000006108088.html
Huom! Uutisen rinnalla oli kuva ja hakukone eri alueiden hintakehityksestä. Valitettavasti niitä ei voi liittää minfoon ja HS:n sivuilla ne näkyvät vain tilaajille.
Helsingin väestönkasvu hidastui ja siirtyi Espooseen ja Vantaalle
Helsingin väkiluku oli 648 042 asukasta vuodenvaihteessa 2018/2019. Väkiluku kasvoi 4 770 asukkaalla eli 0,7 prosentilla vuoden 2018 aikana. Helsingin väestönkasvu on hidastunut ja oli 3 300 henkeä vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin kasvu oli tosin poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2013 jälkeen väestönkasvun trendi on ollut Helsingissä laskeva.
Väkiluvun kasvun hidastumisen suurin syy on se, että Helsingin väestötilastosta poistettiin edellisvuotta enemmän pitkään tietymättömissä olleita, mutta Helsingissä kirjoilla olleita henkilöitä. Poistojen vaikutus viime vuoden väestönkasvuun on lähes 2 000 henkilöä. Lisäksi syntyneiden määrän väheneminen jatkuu pääkaupungissa edelleen. Määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2015 alkaen. Myös muutto seudun muihin kuntiin kasvoi viime vuonna reilusti. Espoossa ja Vantaalla rakentaminen onkin lisääntynyt huomattavasti viime vuosina.
Vantaan kasvu ennätyksellisen nopeaa
Muun pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 9 718 henkilöä. Se oli 1 344 henkeä suurempi kuin edellisvuonna, koska etenkin Vantaa kasvoi poikkeuksellisen paljon eli 5 139 asukkaalla. Tätä enemmän Vantaa on kasvanut viimeksi vuonna 1975.
Helsingin väestönkasvu alkoi hidastua viime vuoden syksyllä. Tämän vuoden tammi-helmikuussa Helsingin väestönkasvu oli vain vajaa 200 henkeä, kun Espoo ja Vantaa kasvoivat kumpikin samassa ajassa tuhannella asukkaalla.
Varhaiskasvatusikäisten määrä ei enää kasva Helsingissä
Varhaiskasvatusikäisten ikäluokan eli 1-6-vuotiaiden kasvu on hidastunut edelleen ja kasvu oli vain 17 lasta vuonna 2018. Peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden kasvu oli edelleen huomattava eli 1 570 henkilöä. Työikäisten eli 18–64-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuotta vähemmän eli 1 650 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden pääkaupunkilaisten määrä kasvoi viime vuonna vajaalla 2 000:lla ja 75 vuotta täyttäneiden määrä noin 1 400:lla.
Suomenkielisten helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna noin 1 200 hengellä ja ruotsinkielisten vajaalla 200:lla. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kasvu oli reilut 3 500 henkilöä ja heidän osuutensa väestöstä on nyt 15,7 %.
Luvut perustuvat tänään julkaistuun Tilastokeskuksen väestörakennetilastoon.
Helsingin kaupunki / Kaupunginkanslia
29.03.2019 klo 11:31
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupungin ... -vantaalle