meitzi kirjoitti:Lassie kirjoitti:jepulis82 kirjoitti:Sen voin sanoa että jos lähtee kunnolla puuttumaan henkisesti, niin on kyettävä näkemään homma ja toimimaan siltä pohjalta
Mä olen sitten varmaan vaan niin tyhmä, etten kykene näkemään mitään, koska homma on mennyt niin, että on tilanne ja sitten se on ohi. Toki muistan ja tiedän mitä sillä välillä tapahtui, mutta en tasan saanut päättää tapahtumien kulusta yhtään mitään.
Siinä ei mietitty lopputulosta, ei seurauksia, ei itselle tulevia osumia tai mitään muutakaan. Oli tilanne jonka havaitsin, ja sitten se oli ohi ja noiden välissä olin ikäänkuin matkustajana, ilman mahdollisuutta ohjata omaa etenemistä.
Erittäin mielenkiintoinen aihe käsillä enkä enää ole varma, saako sinne varsinaiseen ketjuun postata näitä jatkoja - muuten totta vie postaisin sinne!
Jäin miettimään tuota, mitä laitoit. Vaistonvaraista automaatiota tai jotain, en tiedä vaikuttaisiko adrenaalini myös kuvioon. Jokin käynnistyy sussa ja se menee alusta loppuun. Voithan sä kokeilla uteliaisuudesta/mielenkiinnosta, että pystyykö sitä kuitenkin säätelemään kesken kaiken - vai vaatisiko se tilanteesta konkreetisti etääntymisen, ja toisaalta jos tilanne päällä niin eihän siinä voi alkaa esim. seistä paikoillaankaan.
Jos fyysiseen tosi tilanteeseen joutuu menemään/puolustautumaan, siihen ei voi mennä pikkuhiljaa hissuksiin, näin itsepuolustuskurssilla sanottiin. Tosi tilanteet tulevat kertarysäyksellä ja siinä tarvisi olla heti valmiina.
Mä en järin myönteisin lopputuloksin voi mennä fyysisesti puuttumaan, mutta jos ei muuta vaihtoehtoa ole, niin siihen tarvisin lisäkikkailun kuitenkin oheen (koska muuten 1 isku itseen olisi jo kanttuvei). Olen harrastanut kamppailulajia mm. treenaten miesten kanssa, he ovat mukavasti vinkanneet niksejä jne, mutta sillä kannalla vähän olleet että kohdallani pakeneminen olisi käypää.
On ollut harjoituksia, ja tekniikat on vaikka miten hienoja, mutta sitten miehen ei tarvi kuin nostaa sut siitä tekniikasta ilmaan taikka kaataa alleen. Kamppailulajin harrastaminen on tuonut osin itsevarmuutta mutta osin se on näyttänyt todellisuuden, jossa ei ole hurraamista mikkihiirillä.
Sen takia omalta osalta laitoin henkisestä puuttumisesta, mulle ei jää vahvaa vaihtoehtoa kuin sulle fyysisessä puuttumisessa. Luulen että sä olet hyvä fyysisessä puuttumisessa, ehkä sekin että siinä pystyy menemään "flow"hun mikä periaatteessa voi tarkoittaa liikkeiden ja muun hallintaa niin, että ne tulevat kuin luonnostaan. Ei ne multa tulisi niin. Mutta mä oon hyvä henkisessä puuttumisessa, näin luulisin - rehellisesti sanon suoraan. Sain sen tilanteen pysäytettyä, mikä oli silloin hollilla ja se oli itsensä likoon laittamista, mulla ei ollut mihin paeta koska se oli suljettu tila jne ja tilanne oli vaarallista, tyyppiä kuristettiin. Mietin aiemmin pitäiskö mun avata sitä tilannetta, ettei jää luuloa että puhuisin löpiläpinää ja toisaalta siitä voi saada joku hyödyllistä vinkkiä matkan varrelle. Itsekin nappaan lennosta tipsejä.
Tarkemmin. Päätös väliinmenemisestä ei ollut itsestäänselvää, se kävi loppuvaiheessa tilannetta joka oli yhtäkkiä eskaloitunut elämän ja kuoleman rajalle. Aikaa ei ollut hukattavissa, kun kuristaminen alkoi - joko puutut tai et ja joku kuolee ja olet yksi niitä ihmisiä, jotka ei tehneet mitään (ajatukset olivat suoraan nämä). Näin että kuristettavan miehen silmät kirjaimellisesti muljahti päässä ja se oli tajuttomuuden päässä justiinsa, tekijämies oli ilmeisesti aineissa ja isokokoinen - se oli tilassa, jossa ei tajunnut missä mennään. Näin tilanteen mikä saattaisi päteä tekijään, että hän saattaisi irrottaa jos aivoihin tulisi vahvasti "IRTI", menin lähemmäs metrin päähän taakse (ettei nähnyt vaan vain kuulisi aivoihin asti) ja karjaisin syvältä "IRTI! HETI. IRTI." Tekijä irroitti otteen ja uhri lakosi/tippui maahan ja siellä kakosi henkeään, tekijä kääntyi ja lähti tulemaan mua kohti, sanoi "kukas sä oot", tiesin että siinä ei voinut hajota pelkäämään vaan oli luotettava intuitioon tms, ja aavistin että nyt piti pikapikaa rauhoittaa tilanne, joten katsoin keskittyneesti silmiin ja sanoin äänensävyllä johon olin keskittynyt laittamaan tuutilullaa-energian "nyyt rauhoitutaan, nyt istutaan" ja niin sitten rauhoituttiin ja istuttiin.
Tavallaan olen epävarma tämän kertomisesta, mietin editointia kuitenkin.