Ulkopuolisesta tekijästä/tekijöistä oli merkkejä. Teko tapahtui palvelusväen tiloissa, ilmeisesti erillisessä rakennuksessa. Piikojen tilojen ja renkien tilojen välinen ovi oli salvattu piikojen puolelta naulaviritelmällä, tästähän ei tosin tiedä olisiko ollut naisten oma lukitusjuttu kyseessä.
Lääkärin mukaan teossa käytetty kahta eri asetta.
Toisen vainajan kädestä löytyi sininen miesten lakki jossa oli venäläinen tehdasmerkki, kukaan tilalla ei lakkia tunnistanut. Eteisen ovi ja portti olivat auki, ne oli suljettu aiemmin illalla.
Tuoreeltaan epäiltiin kauppias Sedergrenin tehneen teot mielenhäiriössä, mutta em. seikkojen takia päädyttiin ulkopuoliseen tekijään. Kauppias mainittiin sairaalloiseksi ja hän kuoli pian näiden tekojen jälkeen.
Leskirouva Lotta Kristina Sedergren pisti yhteisviljelytilat (Pompo, jossa teko tapahtui, ja Knaapin tila) nopealla tahdilla myyntiin, 5.7.1879 oli ensimmäinen löytämäni ilmoitus.
Paikka on tarjolla kahdenkin pitäjän nimellä, tyrkyllä on Nummen ja Maarian pitäjät, kylä on kuitenkin nykyäänkin tunnettu Littoinen. Turun suunnalla siis ollaan.
Pitkään uutisista sai käsityksen että piiat oli surmattu toukokuun 7. päivä, mainittiin päiden murskaamisesta ynnä muusta verisohjosta.
Löysin kuitenkin toisenlaisenkin tiedon, 4.6.1879 Sanomia Turusta- lehti kuitenkin kertoo että Albertina Samuelintytär olisi kuollut pari päivää teon jälkeen ja Wilhelmina Antintytär vasta toukokuun viimeisellä viikolla lääkärin sairaushuoneella.
Teolle en ratkaisua löytänyt, tuolloisella yhteiskunnalla oli kuitenkin jännä ratkaisu tarjolla. Pistetään juttu jäihin yhdeksi vuodeksi ja yhdeksi päiväksi. Jos ei homma selviä, annetaan sapiskaa hiukka laajemmin.
Mahtaisiko menestyä nykypäivänä, julistetaan juttu salamurhaksi ja sakotetaan koko kihlakuntaa.
- 06.08.1879 Tapio-lehti Wilhelmina Antintytär ja Albertina Samuelintytär.jpg (89.13 KiB) Katsottu 2499 kertaa