Haastattelimme kolmasosaa Suomen kovimman vankilan vartijoista – lähes jokainen kokee, ettei heidän turvallisuudestaan välitetä
Vajaan puolentoista vuoden aikana 17 vanginvartijaa on joutunut sellaisten pahoinpitelyjen kohteeksi, joissa tekoihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus. Riihimäen vankilan vartijoista uhreiksi on joutunut lähes joka kymmenes. Vartijat esittävät vakavia väitteitä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta.
VANKILATURVALLISUUS
Vuoden ja kolmen kuukauden aikana 17 vanginvartijaa on joutunut väkivallan kohteeksi Suomessa. Viimeisin hyökkäys tapahtui tiistaina.
Kahdeksan väkivallan kohteeksi joutuneista vartijoista työskentelee Suomen kovimmassa vankilassa Riihimäellä.
Lännen Median tietojen mukaan kaikkiin näihin pahoinpitelyihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus, tarkemmin liivijengit.
Viranomaisiin kohdistuva systemaattinen väkivalta on poikkeuksellista, joten LM kysyi vanginvartijoilta, mitä laitoksessa tapahtuu. Juttuun on haastateltu 32:ta Riihimäen vankilan vartijaa, mikä on noin kolmasosa kyseisen laitoksen valvontahenkilökunnasta.
Toimitus ei kerro haastateltavien nimiä turvallisuussyistä. Kaikki haastateltavat ovat työskennelleet laitoksessa pitkään, osa vuosikymmeniä.
Lisäksi juttuun on käytetty tietoja muista viranomaislähteistä ja -asiakirjoista ja rikollisilta kuten liivijengi United Brotherhoodin (UB) sisältä.
Vankiaines on koventunut 2000-luvun ajan
Riihimäen vankilaan on sijoitettu koko maan vaikein ja kovin vankiaines.
Keväällä 2019 Riihimäen vankilassa löytyi UB-vangilta lista, jossa oli kolmen vanginvartijan nimet. He työskentelevät jengivankien kanssa.
Pian ilmapiiri kiristyi vankien ja henkilökunnan välillä. UB-vangeista lähtenyt muutos heijastui koko vankiyhteisöön.
Väkivalta vankien välillä oli kaksinkertaistunut parin vuoden aikana. Huumausainekauppa vankiloissa oli paisunut ja järjestäytyneisiin rikollisryhmiin, erityisesti UB-jengiin kuuluvien, valta vankien keskuudessa oli kasvanut merkittävästi.
Näin oli käynyt kaikissa suljetuissa vankiloissa, mutta erityisesti Riihimäessä.
Vartijat varoittivat talon johtoa henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallanuhasta. He kokivat, ettei johto ottanut varoituksia vakavasti.
Kesäkuussa 2019 tapahtui ensimmäinen vanginvartijoihin kohdistunut hyökkäys. Kaksi vankia aiheutti neljälle vartijalle vammoja Riihimäen vankilassa. LM:n tietojen mukaan väkivaltaan kytkeytyi UB.
Riihimäen vankila on Suomen vankiloiden syvin pääty. Turun vankila on toinen yhtä korkean turvaluokituksen laitos, mutta Riihimäessä ovat maan ainoat varmuusosastot.
Rikosseuraamuslaitos (Rise) tiedotti torstaina, että Turun vankilaan perustetaan uusi varmuusosasto ensi vuoden alussa.
Varmuusosastoille sijoitetaan hankalimpia vankeja, esimerkiksi jengiläisiä, jotka eivät lopeta väkivaltaista käytöstä tai rikosten tekemistä vankilassa.
Vankiaines on koventunut 2000-luvun ajan kaikissa vankiloissa. Kymmenisen vuotta sitten Riihimäestä tehtiin niin kutsuttu jengivankila.
– Vankien välinen väkivalta alkoi silloin lisääntyä.
– Viimeisten parin kolmen vuoden aikana homma on lähtenyt täysin käsistä.
Lähes jokainen haastateltava kertoo, että väkivallasta on tullut raaempaa, johdetumpaa, suunnitelmallisempaa ja teetettyä. Valtaosa sanoo, että väkivallan takana on UB. He mainitsevat myös UB:n alajengin Bad Unionin ja kansainvälisen rikollisjengin Helvetin Enkelit.
Uhreilla ei ole useinkaan mahdollisuutta puolustautua. Tekijät käyvät kimppuun porukalla eivätkä välitä vartijoista tai kameroista. Monessa tapauksessa uhri on hädin tuskin selvinnyt elossa.
– Ennen tapeltiin, nyt hakataan henkihieveriin.
Vankiloiden turvallisuus koko yhteiskunnan asia
Elokuussa 2019 Riihimäen vankilan vartija pahoinpideltiin vapaa-ajallaan. Hänen nimensä oli UB-vangilta keväällä löytyneessä listassa.
Tekijöinä oli kaksi UB-jengiläistä. Poliisi selvitti myöhemmin, että kehotuksen väkivaltaan antoi yksi UB-jengin johtohahmoista.
Sattumalta paikalla olleet ruotsalaiset poliisit keskeyttivät tilanteen.
Juttu puitiin oikeudessa elokuussa UB-jättikäräjillä, jotka jatkuvat yhä.
Syksyllä 2019 Risen ja Riihimäen vankilan johto puhuivat mediassa henkilökuntaan kohdistuneesta väkivallasta. Sisäisesti Rise oli elokuussa varoittanut henkilökuntaansa, että UB ja sen kanssa yhteistyötä tekevä Helvetin Enkelit olivat kannustaneet muita vankeja väkivaltaan henkilökuntaa vastaan kaikissa suljetuissa vankiloissa.
LM julkaisi syyskuun 2019 lopussa tietonsa, joiden mukaan UB oli luvannut palkkioita Risen henkilökuntaan kuuluvien pahoinpitelyistä.
– Itse suhtaudun skeptisesti siihen, että UB olisi saavuttanut väitetyn kaltaista vahvaa asemaa vankiloissa. Kyse on ennemminkin jengin aktivoitumisesta, virkaansa vasta valittu Risen pääjohtaja Arto Kujala kommentoi LM:lle tuolloin.
Vankiloiden turvallisuus on koko yhteiskunnan asia, sanovat vartijat. Jos järjestäytynyttä rikollisuutta ei kyetä torjumaan vankiloissa, se vahvistuu myös niiden ulkopuolella.
Valtaosa haastateltavista näkee, että Rise on haluton panemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja väkivallan kuriin.
– Rise ei halua panostaa turvallisuuteen.
– Rise on kiihtyvällä vauhdilla heikentänyt turvallisuuspuolen toimintamahdollisuuksia.
Vartijat nostavat esimerkiksi vankilatiedustelun, joka tuottaa elintärkeää tietoa vankilaturvallisuudelle ja muun muassa poliisille.
– Risen lakimiesarmeija on keskittynyt viime vuodet vaikeuttamaan tätä toimintaa mahdollisimman paljon.
Asiakirjalähteiden mukaan Rise on esimerkiksi kieltänyt vankiloita seuraamasta muihin vankiloihin sijoitettujen jengivankien ja muiden vaikutusvaltaisten rikollisten tekemisiä. Tämä uusi laintulkinta on tapahtunut Risessä kuluvan vuoden aikana.
Samaan aikaan rikollisjärjestöt pyrkivät levittämään toimintansa kaikkiin vankiloihin.
Väkivalta ja rikokset lisääntyvät vankiloissa Risen kaikilla mittareilla mitattuina. Vanginvartijoihin ei ole koskaan aiemmin kohdistettu yhtä paljon suunnitelmallista väkivaltaa. Tästä huolimatta Rise valmisteli ja luovutti ministeriöön tänä vuonna uuden organisaatiorakenne-ehdotuksensa, jonka mukaan sillä ei ole jatkossa enää erikseen turvallisuusjohtajaa ja turvallisuusvastuualuetta.
"Rise haluaa olla enemmänkin rikollisten parantola"
Syksyllä 2019 poliisi iski voimalla rikollisjärjestö UB:n ja sen alajengin kimppuun. Viranomaiset olivat saaneet tarpeekseen ylimitoitetun väkivaltaisesta liivijengistä ja aloittaneet suuroperaation sen pysäyttämiseksi 2018.
Monet UB:n ulkopuoliset rikolliset ovat sitä mieltä, että UB meni liian pitkälle.
Jengi on keskittynyt huumekauppaan ja erityisesti väkivaltaiseen velanperintään sekä kiristyksiin. Sen jäsenet ovat syyllistyneet jatkuvasti raakoihin pahoinpitelyihin ja vaikuttaa siltä, kuin jengissä olisi sallittu kaikki naisten ja miesten raiskauksista kidutus- ja paloittelumurhiin.
– Näille oli alusta saakka ylimmän johdon hyväksyntä: piti näyttää kaikille. UB halusi olla Suomen ykkösjengi ja sitä se olikin törkeiden rikosten määrissä mitattuna, UB:n sisältä kerrotaan LM:lle.
Vuonna 2019 kesäkuun ja joulukuun aikana väkivallan kohteeksi joutui yhteensä 11 suljettujen vankiloiden vanginvartijaa kahdeksassa eri hyökkäyksessä.
Rise järjesti suojelun henkilöille, joiden päälle käymisestä UB oli luvannut palkkioita.
Rise haluaa olla enemmänkin rikollisten parantola kuin vankeusrangaistusten toimeenpanija. Tätä mieltä on valtaosa juttuun haastatelluista vartijoista.
– Suunta on se, ettei vankeus ole enää rangaistus. Ajatellaan, että rikollisuus voidaan hoitaa ihmisestä pois kuntouttamalla.
– Meillä on ruuvinpakkaamisosastoa, askartelu- ja kokkikerhoa.
Vartijat sanovat, että kuntouttava toiminta sopii osalle vangeista, mutta ammattirikollisille rikokset ovat uravalinta ja vankilajaksot kuuluvat ammattiin.
– Ei hitsauskurssi saa jengiläisiä luopumaan ammattirikollisen urasta siviilissä.
– Ryhmittäytyneet rikolliset vain nauravat tällaiselle.
– Rise on kadottanut ymmärryksensä siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimys on uida sisään kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin hankkiakseen rikollisjärjestölle hyötyä.
Osa vartijoista katsoo, että jotkut vankeinhoidon ratkaisuista suorastaan ajavat vankeja väkivaltaan, syöttävät nuoria vankeja jengiläisten hyväksikäytettäviksi ja tuottavat uusia jengiläisiä. Yksi esimerkki on se, että jokaiseen vankilaan halutaan kaikki mahdolliset kuntoutustoiminnot ja kaiken tasoisia vankeja.
– Ei osata päättää, onko Riihimäki askartelukerho vai säilytyspaikka niille vaarallisimmille rikollisille, joita jooga ei paranna.
Vartijat ihmettelevät, että jos Riihimäkeen halutaan keskittää "kovat" vangit, eikö talon henkilökunta, työssä jaksaminen ja vankien toiminnot pitäisi mitoittaa sen mukaan.
Laki vaatii vankeinhoitoa pitämään vangit ja työnantajaa pitämään työntekijät turvassa väkivallalta.
Vartijoita on haastateltavien mukaan laitoksessa liian vähän, jotta tämä olisi mahdollista. Loppukeväästä Rise teki työvuorouudistuksen, joka ei jätä vartijoiden mukaan enää riittävästi lepoaikaa palautua jatkuvaa keskittymistä vaativasta työstä.
Suljettujen vankiloiden vartijoiden palkka on keskimäärin pienempi kuin avovankiloissa.
Alkukeväästä 2020 taas kaksi vanginvartijaa pahoinpideltiin.
Kolmas väkivallanteko tapahtui toukokuussa Riihimäen vankilassa. LM uutisoi tuolloin, että teettäjänä toimi liivijengi UB, minkä tiedon poliisi vahvisti myöhemmin.
Uhriksi joutunut vartija oli toinen UB-vangin listan nimistä. Väkivalta oli laadultaan sellaista, että vartija olisi voinut vammautua pysyvästi tai jopa kuolla.
Tähän juttuun haastatelluista vartijoista kaksi kolmasosaa kertoo joutuneensa työuransa aikana vakavan uhan, esimerkiksi väkivaltasuunnitelman tai väkivallan kohteeksi. Yli puolelle tämä on tapahtunut vähintään kaksi kertaa.
Fyysisen väkivallan kohteeksi on joutunut vajaat 40 prosenttia haastatelluista.
Aiemmin henkilökuntaan kohdistuvat vakavat väkivalta- tai uhkatilanteet olivat harvinaisia. Tyypillisesti väkivalta tapahtui vankiin kohdistettavan toimenpiteen yhteydessä ja johtui vangin spontaanista suuttumuksesta tai psyykkisestä sairaudesta.
Sanallisten uhkauksien sijaan nykyisin tieto henkilökuntaan kohdistuvasta uhasta tulee usein kiertokautta, esimerkiksi vankilan tiedonhankintareittejä pitkin.
Haastateltavat kertovat, että ennen vankiloissa oli säännöt: laitoksen asettamat ja vankien keskinäinen käytöskoodisto. Viime vuosina molemmat näyttävät kadonneen.
– Ennen nuoremmat vangit kunnioittivat vanhempia vankeja, se kuului vankilaetikettiin. Kynnys lähteä henkilökuntaa kohti oli korkea.
Vartijat puhuvat alle 30-vuotiaista vangeista, joista monilla on päihdeongelma ja vuosien vankilakierre takana. Tämä sukupolvi ei kunnioita vartijoiden mukaan mitään tai ketään ja on valmis tekemään mitä tahansa saavuttaakseen aseman jengeissä.
Kansainvälinen rikollisuus työntyy yhä voimallisemmin Suomeen, ampumistapaukset lisääntyvät ja arvot ovat koventuneet. Vartijat ovat huolestuneita siitä, että samaan aikaan Rise ja Riihimäen vankila hölläävät otettaan.
– Ennen väkivallasta seurasi vangille kunnon rangaistus. Nyt toukokuussa, kun vartija makasi verilammikossa lattialla, vankia pidettiin eristyksessä vain kaksi päivää.
Vartijat kertovat, että terveydenhoidon ammattilaisen mukaan vangilla oli "tilanne yhä päällä", ja hänen eristystään olisi pitänyt jatkaa turvallisuussyistä.
Useat haastateltavat väittävät, että Riihimäen vankilan johto kohtelee "nimimiehiä" eli rikollisjengien jäseniä ja muita rikollisvaikuttajia varovaisemmin kuin muita vankeja. Tämä tarkoittaa muun muassa erivapauksia ja vähäisempiä rangaistuksia. Haastateltavat kertovat tapauksista muutamia keskenään yhteneviä esimerkkejä.
– Mitä kovempi tekijä, sitä vähäisempi rangaistus. Ihan kuin johto pelkäisi niitä, jotkut haastateltavista sanovat.
LM:n haastattelemat Riihimäen vankilan vartijat kertovat, että kesä sujui rauhallisesti vartijakunnan itsensä suunnittelemien ja toteuttamien työtapamuutosten ansiosta.
Viimeisin vanginvartijoihin kohdistunut väkivallanteko tapahtui tiistaina, kun vanki heitti kuumaa öljyä kahden vartijan päälle eräässä suljetussa vankilassa.
Tätä edeltävä pahoinpitely tapahtui elokuussa. Tekijät houkuttelivat Riihimäen vankilan vartijan vapaa-ajalla paikkaan, jossa hänen kimppuunsa käytiin.
– Meihin kohdistuvasta väkivallasta on tulossa uusi normaali. Huolestuttavaa on, että uhka jatkuu ympärivuorokautisena myös siviilissä, yksi vartijoista kuvailee.
Tammikuussa 2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi UB:n alajengeineen väliaikaiseen toimintakieltoon. Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla jengin lakkauttamista. Oikeudenkäynti asiasta järjestetään marraskuussa.
UB yritti estää oikeusprosessin väittämällä lopettaneensa toimintansa. Muurien ulkopuolella näin on osittain käynytkin, eikä vähäisin syy tähän ole se, että jengin reilusta sadasta jäsenestä satakunta istuu tällä hetkellä vankilassa.
Vankiloissa UB on aktiivinen.
"Valituksilla ja kanteluilla voi vaikuttaa virkamiehen työhön"
Haastateltavat arvioivat, että rikollisjärjestöt käyttävät yhä taitavammin hyväkseen laillisia vaikutuskanavia, kuten valituksia ja kanteluita.
Heidän mielestään oikeusjärjestelmä ei halua tunnistaa rikollisryhmien pyrkimystä saada laillisesta yhteiskunnasta niskaote laittoman hyödyn hankkimiseksi, vaan kohtelee jengiläisiä tavallisina kansalaisina.
– Vankilamaailmassa on tehty helpoksi vaikuttaa valituksilla ja kanteluilla virkamiehen työhön, jota kautta pääsee käsiksi koko järjestelmään.
Jengit pystyvät esimerkiksi raivaamaan vankilaoloihinsa riittävästi vapautta rikollisen toiminnan jatkamiseksi ja hankaloittamaan rikoksiin puuttumista.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA) tehtyjen vankikanteluiden määrä kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen, kun Riihimäestä tuli jengivankila, siitä on kanneltu ajoittain poikkeuksellisen paljon.
Vuosina 2011, 2013–2015 ja 2017 kaikista vankeinhoitoa koskevista kanteluista 20–40 prosenttia liittyi Riihimäen vankilaan.
Haastateltavat pitävät osaa kanteluista on aiheellisia, mutta osa on tehtailtu hyödyttämään järjestäytyneitä rikollisryhmiä.
Vartijat kertoivat LM:lle alkukesästä, etteivät saa työnantajaltaan lakimiestä avukseen joutuessaan työssään väkivallan uhriksi. Haastattelujen jälkeen tilanne muuttui.
Rise kertoi sittemmin vastaavansa jatkossa oikeudenkäyntikuluista, jos työntekijä loukkaantuu virkatehtävissä tai joutuu oikeuteen työn takia.
Vankikanteluihin vastaamiseen vartijat eivät saa vieläkään juridista apua työnantajalta.
– Osaamaton vastaus voi vaikuttaa esimerkiksi EOA:n ratkaisuun, jota Rise tottelee kuin Jumalan sanaa.
– Rise on kadottanut oman äänensä kokonaan. Se tekee seurauksia miettimättä, mitä esimerkiksi EOA sanoo.
Haastateltavat kertovat useita esimerkkejä. Yksi räikeimmistä tapahtui vankilan yhdellä suljetuimmista osastoista 2018–2019.
– UB-ukot alkoivat kantelurumban eikä mennyt kauan, kun EOA:lta tuli ratkaisu, että vankien oloja pitää vapauttaa.
Vartijat kertovat varoittaneensa talon johtoa, että sellinovien auki pitämisestä seuraa väkivaltaa. Ovet avattiin silti.
Seuraavan puolentoista kuukauden aikana osastolla tapahtui neljä ja pian myös viides vankien välinen pahoinpitely. Tämän jälkeen ovet suljettiin ja väkivalta loppui.
- Outoa on, että systeemi on ylös saakka tässä mukana.
Vuoden ja kolmen kuukauden aikana pahoinpitelyn kohteeksi on joutunut 17 suljettujen vankiloiden vartijaa. Riihimäessä UB-vangin hallusta löytyneen nimilistan kolmesta vartijasta on pahoinpidelty kaksi.
LM:lle kerrotaan UB:n sisältä, että päätös viranomaisväkivallasta syntyi jengissä 2016. Toimitus ei julkaise tietojen antajan nimeä suojellakseen häntä kostolta.
2016 jengin johtajaksi vaihtui Tero ”Kukkis” Holopainen, joka vastaa parhaillaan UB-käräjillä lukuisiin syytteisiin törkeistä rikoksista.
Holopainen vastaa oikeudessa myös UB-jengiä koskeviin lakkautusvaatimuksiin.
LM:lle kerrotaan, että Holopainen kannusti jengiläisiä alusta saakka väkivaltaan viranomaisia vastaan.
– Väkivaltaa piti kohdistaa erityisesti Riihimäen, Turun ja muistaakseni Mikkelin vankiloiden vartijoita ja poliisia kohtaan, LM:lle kerrotaan.
UB:lla on kaksi muutakin johtajaa, joista Ville Jaatinen tunnetaan jengissä niin kutsuttuna "väkivaltaukkona". Jaatinen on kiistänyt Helsingin Sanomien haastatteluissa, että UB masinoisi vartijoihin kohdistuvaa väkivaltaa.
Jaatinen on sama johtaja, joka syyttäjän mukaan yllytti kaksi jengiläistä vartijan kimppuun tämän vapaa-ajalla elokuussa 2019.
LM:n tietojen mukaan vartijoiden pahoinpitelysarjaa selittää vain jengin johdosta annettu määräys.
– Käsky, että nyt aloitetaan toiminta. Samalla tavalla vankilan käytävien hajottamiset ja muut olivat aikoinaan ylhäältä suunniteltuja ja käskytettyjä tapahtumia, UB:sta kerrotaan.
Vartijat sanovat, että jos UB:ta ei olisi, valta-asemaan pyrkisi vankiloissa joku muu rikollisryhmittymä.
Osa vartijoista miettii alanvaihtoa
Haastateltavista paistaa väsymys ja yksin jätetyksi tulemisen kokemus. Osa miettii alanvaihtoa.
Moni kokee, että jos vankilassa tapahtuu jotakin ikävää, vankilan johto etsii syytä vartijoista.
– Että miten me ollaan toimittu väärin. Ei sitä, miten vanki on toiminut väärin.
– Ennen oli kaksi joukkuetta: vangit ja henkilökunta. Nykyisin tuntuu, että meitä vartijoita vastassa ovat sekä vangit että vankilan ja Risen johto.
Lähes kaikki haastateltavat kertovat, että epäkohtien esiin tuominen omalla nimellä lehdessä johtaisi todennäköisesti huonommin palkattuun vuoroon tai toiseen laitokseen siirtämiseen. Vain neljä 32:ta haastateltavasta pitää rikollisten aiheuttamaa väkivaltauhkaa todennäköisempänä riskinä.
Vartijat kertovat kesän sujuneen rauhallisesti, koska toukokuun pahoinpitelyn jälkeen vartijat itse yhdistivät voimansa ja järjestelivät työnsä uudestaan. Vankien toiminnoissa pyrittiin pitämään paikalla mahdollisimman paljon vartijoita.
– Apulaisjohtaja hyväksyi käytännöt sitten, kun itse olimme luoneet toimintamallit.
Vartijoiden mukaan jengivangit reagoivat valittamalla vankilan johdolle, että vartijoiden suuri määrä "provosoi" heitä.
Useampi kuin joka toinen haastateltava kertoo, ettei koe oloaan enää turvalliseksi töissä ja vapaa-ajalla.
Yhtä lukuun ottamatta haastateltavat kokevat, ettei työnantaja välitä heidän turvallisuudestaan, terveydestään ja hengestään. Osa puhuu vankilan ja osa myös Risen johdosta.
Fakta
Näin juttu tehtiin
-Lännen Media on uutisoinut ja seurannut vankilaturvallisuutta noin puolentoista vuoden ajan.
-Huhtikuussa 2019 (28.4.) uutisoimme, että rikollisjärjestö United Brotherhood (UB) hallitsee huumekauppaa Suomen suljetuissa vankiloissa, pahoinpitelee, uhkailee ja kiristää muita vankeja sekä pakottaa muita vankeja ja näiden omaisia rikoksiin.
-LM uutisoi ensimmäisestä vankilahenkilökuntaan kohdistuneesta väkivaltahyökkäyksestä kesäkuussa 2019.
-Tämän jälkeen LM on julkaissut lukuisia juttuja viranomaisasiakirjoihin sekä viranomaisten, rikoksista tuomittujen ja rikollisten läheisten kertomuksiin perustuen.
-LM haastatteli 32 Riihimäen vankilan vartijaa eli noin kolmasosaa laitoksen valvontahenkilökunnasta viime touko-kesäkuun aikana. Materiaalia kertyi lähes 200 sivua.
-Lisäksi jutussa on käytetty tietoja kirjallisista ja henkilölähteistä.
Rikosseuraamuslaitoksen ja Riihimäen vankilan johtajat kiistävät vähättelyn
– Riihimäen vankilassa on vakavia ilmapiiri- ja asenneongelmia, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.
– Syynä voi olla henkilökunnan turhautuminen heihin kohdistuvaan väkivallanuhkaan. Taustalla voivat olla myös työvuorokiistat, Kujala täsmentää ja lisää, että joka tapauksessa tilanne on selvitettävä.
Kujalan mukaan samantyyppisiä ongelmia on tietyissä muissakin vankiloissa, mutta Riihimäen tilanne on poikkeuksellisen hankala.
– Olen pahoillani, jos vartijat kokevat suhtautumiseni turvallisuuteen ja väkivaltatapauksiin vähättelevänä.
– Pahoinpitelyjä ei ole vähän, jokainen niistä on liikaa. Turvallisuus on yksi Risen päätavoitteista, ja väitän, että olemme viime aikoina tehneet paljon sen eteen, Kujala sanoo.
Myös Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa kiistää vähättelevänsä väkivaltatilannetta. Hän sanoo suhtautuvansa siihen äärimmäisen vakavasti.
– Olemme tehneet hyvin paljon toimia turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuus on koko organisaation vastuulla, Oksa sanoo.
– Minun suuntaani henkilökunta ei ole tällaisia asioita viestinyt.
Rise linjasi vuosi sitten, että järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit erotetaan vaikutusvallan vähentämiseksi suljetuissa vankiloissa muusta vankiyhteisöstä. Tämä ei Kujalan mukaan ole edennyt kaikissa vankiloissa toivotulla aikataululla.
Lisäksi Rise kehittää erilaisia turvajärjestelmiä ja -järjestelyitä. Yksi on turvatarkastusten laajentaminen myös henkilökuntaa koskeviksi.
– Ensi vuodelle olemme saaneet kolmen miljoonan euron lisäbudjetin turvajärjestelmien uusimiseen ja kehittämiseen, Kujala sanoo.
Myös Oksa listaa lukuisia Riihimäen vankilassa toteutettuja turvallisuustoimia.
Riihimäen vankila siirsi järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit erilleen muusta vankiyhteisöstä kevääseen 2020 mennessä.
Vankilaan on perustettu toinen varmuusosasto yhdessä toimivien rikollisten erottamiseksi. Riihimäen vankila on ainoa vankilana kieltänyt konkreettisesti jengiväreihin pukeutumisen vankilassa.
– Yhteistyötä poliisin kanssa on terävöitetty. Tapauksista etsitään nykyään pienellä kynnyksellä kytkyä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja tutkinta etenee riittävällä vakavuudella, Oksa listaa.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/50866 ... n+valiteta