Toimittaja Mikko Niskasaari 2015:
Seksuaalirikostarina on kumossa
Juuri tuo sama, Vaasan HO:n nyt hylkäämä murhafantasia käynnisti seksuaalirikosjutun tutkinnan. Sen johdosta Auer istuu 7,5 ja "sattumasyyllinen" Jens Kukka 10 vuoden tuomiota.
Kun Anneli Auer v. 2009 pidätettiin, vangittiin ja käräjäoikeudessa myös tuomittiin murhasta, lapset annettiin hoitoon Auerin veljelle ja tämän vaimolle. Nämä riitautuivat aika pian vanhimman lapsen kanssa, joka muutti muualle. Sijaisvanhemmat saavat toimestaan 9 000 euroa kuukaudessa puhtaana käteen, he kertoivat Satakunnan käräjäoikeudessa vuonna 2012.
Touko-kesäkuun vaihteessa 2011 nuorimmat lapset olivat olleet jo melkein kaksi vuotta erossa äidistään, joka ensin oli tuomittu heidän isänsä murhasta, mutta sitten hän olikin yhtä äkkiä syytön. Siinä on lapselle ihmettelemistä; onhan siinä liikaa monille aikuisillekin (lukekaapa ns. sosiaalisen median kommentteja Vaasan HO:n tuomiosta).
He olivat sopeutuneet hyvin sijaisvanhempien luokse, ja nyt oli edessä muutto äidin luo. Joka siis oli tappanut isän eikun siis ei ollut... Vaasan HO arvioi pojan, samoin kuin nuorempien sisarusten tarinan syntyä nätisti:
"Hänen 12-vuotiaana ilmaisema käsityksensä äitinsä ja vanhimman sisarensa yhdessä toteuttamasta surmatyöstä on tullut ilmi melko pian sen jälkeen, kun Vaasan hovioikeus oli tuomiollaan 1.7.2011 nro 811 hylännyt Anneli Aueria vastaan ajetun syytteen Jukka Lahden murhasta tai taposta. On ymmärrettävää, että [pojalla] on ollut tarve selittää itselleen isänsä kuolema ja siihen johtaneet tapahtumat. Anneli Auerin tuomitseminen Jukka Lahden murhasta käräjäoikeudessa vuonna 2010 sekä siihen liittynyt julkisuus ovat voineet myös osaltaan vaikuttaa siihen, millä tavalla [poika] on toisaalta suhtautunut äitiinsä ja toisaalta pyrkinyt ymmärtämään isänsä kuolemaan johtaneita tapahtumia. Toisaalta [poika] on hovioikeuden vapauttavan tuomion jälkeen voinut pelätä sitä, millaisiksi hänen hyvät asumisolosuhteensa sijaisvanhempien luona muuttuvat, jos hän muuttaa Anneli Auerin luokse."
Kirjoitin samoin helmikuussa 2013, ja valtakunnansyyttäjänviraston kostotoimet sen johdosta ovat edelleen käynnissä. 4) Odotan mielenkiinnolla, kuinka valtionsyyttäjä Jorma Äijälä kostaa Vaasan HO:n oikeusneuvoksille.
Ensin lapset tuottivat tarinan äidin ja siskon yhdessä tekemästä murhasta, ja kun se sai hyvä vastaanoton, he alkoivat tuottaa myös myös tarinaa seksuaalirikoksista. Tarina on täynnä päättömyyksiä, siellä on ilmiselviä otteita pornosta, jopa joka kotiin kannetusta mainoslehdestä, joka kahvikuppien ja pitsiliinojen lisäksi kauppasi dildoja. Puolustus jäljitti erään tarinanpätkän täsmälleen tuohon. Joka haluaa lukea tästä enemmän, löytää sitä täältä:
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/162
Tuomarit joutuivat hylkäämään tarinoista suuria kokonaisuuksia. Seksuaalirikosten uhreja oli alkuperäisen syytteen mukaan 7, mutta kolmen osalta ne hylättiin käräjäoikeudessa, eivätkä syyttäjät kehdanneet valittaa siitä hoviin. Myös jäljelle jääneistä neljästä uhrista yksi kiisti jyrkästi koko tarinan.
Tarinassa oli myös niin jättimäistä väkivaltaa - kuten nelivuotiaan tytön paiskomista pitkin seiniä - että vammoista olisi pitänyt löytyä merkkejä. Kokovartalon magneettikuvauksella ei löydetty jälkeäkään. Näitä tarinoita tuomarit joutuivat siirtämään "ei uskottavaa" -mappiin.
Yhdellä lapsista oli laajentuma peräsuolessa. Syyttäjät selittivät sen johtuvat anaaliyhdynnästä. Alan pätevin asiantuntija maassa kertoi sen olevan mahdotonta, mutta sen sijaan tyypillistä ummetuksesta kärsivälle. Tällä lapsella oli taipumusta ummetukseen, oli yhä tutkimusaikaan, yli kaksi vuotta väitetyn rikoksen jälkeen. Tuomarit uskoivat syyttäjien sepitelmää.
Kaiken huipuksi, yhden tytön, väitettyyn tekoaikaan n. 5 vuotiaan olisi pitänyt olla aikuisen miehen kanssa emätinyhdynnässä ainakin kahdesti, ja vanhemman tytön jatkuvalla syötöllä. Vielä yli kaksi vuotta väitettyjen tekojen jälkeen molemmat tytöt olivat lääkärinlausunnon mukaan neitsyitä. Tuomarit kuitenkin päättivät uskoa, että immenkalvot kasvavat takaisin. Se on jyrkästi vastoin oikeuslääketieteen paradigmaa, joten esitutkinnassa ja oikeudessa ei kuultu yhtään oikeuslääkäriä.
Mistään väitetystä seksuaalirikoksesta ei ollut minkäänlaista kliinistä tai teknistä näyttöä, mutta niitä vastaan oli paljon selkeää, kliinistä näyttöä.
Tuomarit joutuivat siis hylkäämään valtavan osan tarinoista. Nyt Vaasan HO hylkäsi koko tarinan kantatarinan. Paljonko siitä on enää jäljellä?
En ole havainnut mitään logiikkaa siinä, millä perusteella seksuaalirikosjutun tuomarit valitsivat lasten kertomuksista sen minkä uskoivat, sen minkä hylkäsivät. Ainoa havaittava johtoajatus on, että Auer ja entinen miesystävä on tuomittava.
Likapyykki on pestävä loppuun
Mitä ilmeisimmin kävi niin, että epävarmuudessaan, hädissään lapset sepittivät tarinan joka karkasi aivan mahdottomaksi. Mitä ilmeisimmin syyttäjät tarrasivat siihen innolla, koska leimaamalla Auerin seksuaalirikolliseksi he hankkisivat tälle myös murhatuomion. Alleviivaan, että epäilen seksuaalirikosjutun syyttäjien syyttäneen nimenomaan vastoin parempaa tietoa. Heistä toisella, kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehdolla on siitä aiempaa kokemusta, Bobom-jutusta.
Kuten aiemmin totesin, minä en tiedä tappoiko Anneli Auer miehensä vai ei. Sen minä tiedän, että maa jossa poliisit ja syyttäjät rankaisematta lavastavat syyttömiä syyllisiksi johonkin, vaikkapa seksuaalirikollisiksi, saadakseen heidät tuomituksi murhasta, ei ole oikeusvaltio.
Siksi Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikostuomiot, joilta puuttuu kaikki uskottavuus on purettava, ja poliisien sekä erityisesti syyttäjien toiminta tässä lavastuksessa on pantava tutkintaan. Meillä on varaa siihen, että joku mahdollisesti rikoksen, pahankin rikoksen tehnyt kansalainen luistaa vastuusta, mutta tällaisiin syyttäjiin meillä ei ole varaa.