MURHA.INFO

Jääkärieverstiluutnantti Nikke Pärmi (aik. Nikolai Pärmini) 1887-1957 tuomittiin eri lähdetietojen mukaan (sikäli kuin niitä edes on mainittu) puukotuksella tehdystä taposta joko 17- tai 19-vuotiaana joko 3:n tai 2,5:n vuoden vankeuteen.

Edes Wikipediasta ei näy löytyvän tätä yleisesti tunnettua asiaa ja suomalaisista kenraaleista ja ylemmistä upseereistakin kertovalla sivustolla tiedot ovat varsin puutteellisia.

Helsingin Sanomat julkaisi tosin muutama vuosi sitten itsenäisyyspäivän alla Nikke Pärmin elämäkertakirjasta kirja-arvostelun (itse en ole lukenut ko. kirjaa vielä), jossa ainakin HS:n mukaan kerrottiin normaalilähteitä enemmän tunnetun upseerin nuorena tekemästä taposta.

Kun nyt on menossa sellainen 'lynkkausmentaliteetti', ettei henkirikoksen tehnyt saisi päästä elämässään eteenpäin edes tuottavaksi veronmaksajaksi yhteiskunnalle, vaan hänen tulisi mieluummin olla aiheuttamassa kuluja yhteiskunnalle jonakin spurguna (kts. esim. keskustelut Veli-Matti Ulvisesta minfosta ja Päivi Räsäsen blogi hänen murhaan syyllistyneestä lääkärikollegasta, joka vapauduttuaan on työskennellyt hänen kanssa samassa työpaikassa), niin voi ainakin todeta, että sotilaiksihan nämä murhamiehet ja muut tappajat olisivatkin aivan omiaan, sillä heillä on jo olemassa näyttöä siitä, että kykenevät tappamaan tarpeen vaatiessa tai jopa ilman, että edes tarvekaan vaatii tappamista.

"Duoda, duoda, jos minä puhuisin mensdraadion sijasta memorandumista, niin eihän ne miehed sidä muisdaisi, mudda nyd niille jää dämä asia mieleen", kuten Nikke on perustellut erikoista ja myös itse keksimiensäkin 'sivistyssanojensa' käyttöä.

Helppohan se Pärmin oli pärjätä taisteluissa kun alaiset olivat kaikki ammattilaisia

karvakemoni kirjoitti:Helppohan se Pärmin oli pärjätä taisteluissa kun alaiset olivat kaikki ammattilaisia

Jatkosodassa alaiset olivat sitä kirjaimellisesti, Pärmin johtama erillispataljoona 22 eli "Musta Nuoli" kun koostui vankiloista kootuista rikollisista. Aiheesta on montakin hauskaa kaskua.

Eräänkin kerran Pärmi seurasi mielenkiinnolla, millaisista rikoksista kukin oli tuomittu. Erään taposta tuomitun miehen kohdalla Pärmi ihastui: "Duoda duoda, vai eddä daposda duomiddu. Duoda duoda, sehän on erinomainen ansiolueddelo. Juuri ammaddimiehiä sodassa darvidaan!"

Tuosta taposta sen verran, että nuorena miehenä Pärmin kotiseudulla Alahärmässä puukkojunkkarimentaliteetti eli vahvana, ja nuoret miehet tappelivat kännipäissään ja usein puukon kanssa. Niin myös Pärmi.

Pentti Koivumäen teos "Monumenddaalinen Nikke Pärmi" (2.p. 1988) kertoo asiasta seuraavaa (s. 11): "Ärsytettynä ja äkkipikaistuksissa suoritettu teko 1906 vei Nikolainkin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi valtion leipiin."

Pärmi oli syntynyt vuonna 1887, joten hän oli tuolloin 19-vuotias.

Teos jatkaa seuraavasti (s. 11-12): "Nikolain palattua kotiseudulleen hänen katsottiin täysin sovittaneen tekonsa. Tästä osoituksena hänet valittiin uusien tuulien myötä Vuoskoskellekin perustetun nuorisoseuran esimieheksi ja järjestystoimikunnan päälliköksi."

Myöhemmin Pärmi toimi mm. suutarina, liikemiehenä ja työmiehenä, kunnes Pärmi lähti 1916 kohti Saksaa ja jääkärikoulutusta 28-vuotiaana.

Loppu onkin sitten historiaa.

Kun Pärmiltä kysyttiin, miten hän tuollaisella vankiporukalla pystyy moisiin saavutuksiin, Pärmi totesi: "Duoda duoda, se on se miesden laadullinen paremmuus."

Tässä (muistaakseni)kymmenisen vuotta sitten luin Iltasanomista jutun Pärmistä ja hänen pataljoonastaan.
Jutussa oli tietoja joiden mukaan Nikke Pärmi veljeili vihollisen kanssa asemasotavaiheessa 1942.

Pärmi oli kuulemma tehnyt venäläisten kanssa eräänlaisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
Jutun mukaan Pärmin pataljoona sai oleilla siellä aika rauhassa.
Ei tarvinnut pelätä tulitusta vihollisen puolelta.

Jos juttu oli totta, niin taisi se Pärmi olla aika juoni äijä.
Mitäs sitä turhaan taistelemaan, kun sopimalla vihollisen kanssa sai olla ihan omassa rauhassa.
Että semmoisia sota"saavutuksia" oli sillä erillispataljoonalla ja Pärmillä, ainakin tuon Iltiksen jutun mukaan.

Nikke Pärmi olikin ollut eri äijä!!

Mäsä-Masa kirjoitti:Nikke Pärmi olikin ollut eri äijä!!

Siltä todellakin vaikuttaa. Osa tarinoista on toki voinut värittyä vuosien vieriessä, mutta ei savua ilman tulta. Tuolta sivulta voi lukea muutaman hauskan tarinan lisää:

http://www.pkymasehist.fi/parmi.html

Nyky-yhteiskunnassa olisi vaikea nähdä taposta tuomitun nousevan pataljoonan komentajaksi. Toki kyseessä oli poikkeuksellinen yksilö jo aikanaan.

"Keväällä 1942 Pärmin pataljoonassa jotkut miehistä sairastuivat pilkkukuumeeseen. Pataljoona määrättiin karanteeniin, ja divisioonan lääkäri epäili taudin kulkeutuneen täiden mukana vihollisen puolelta. "Duoda duoda, pärkkele! Ensin meillä on piikkilankaesdeed, sidden miinakenddä ja sidden konepisdoolimiehed kuulovardiossa.", Pärmi huusi. "Se on sidden vasda helvedin iso valhe, eddä yksikään däi selviäisi sieldä elävänä läpi."

Mitenköhän tuohon aikaan on päässyt taposta 2,5 tai 3 vuoden tuomiolla? Olisiko kyseessä hätävarjelun liioittelu?

Ensimmäisessä maailmansodassa tapahtui enemmänkin sitä, että rintamasotilaat tekivät paikallisia aselepoja. He saattoivat jopa sopia merkeistä, joita annettiin sen varalta, että joudutaan ampumaan kohti, kun herrat isoherrat ovat käymässä.

Ainakin 1800-luvun loppupuolella on 8-9 vuotta taposta ollut aika tavanomainen tuomio,
aika vähäiseltä tuo 2½-3 vuotta vaikuttaa. Samuli Parantainen sai 9 vuotta taposta jonka saattoi katsoa olleen itsepuolustusta, surmatun oltua päällekäyvä osapuoli.

Nikolai Pärmin tekemästä taposta ja annetusta tuomiosta -

20.12.1906 Vaasa no 145
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... currPage=3

Miesmurha. T.k:n 16 päivää vasten yöllä joutui Alahärmästä Wakkurin kylässä eräs talollinen ja muuan itsellisen poika vähäpätöiseen sanakiistaan, josta seurauksena oli puukotus. Isäntämies on sittemmin kuollut ja lyöjä on vangittu. Miehet olivat olleet päihtyneessä tilassa. Kohdakkoin annamme tapauksesta ja sen kulusta varmemmat tiedot.

Tappelut ovat nyt jonkun aikaa olleet Alahärmässäkin harvinaisempia, vaan jokohan taas uusiutuvat entiset muistot eli olikohan tuo, kuten toivottavakin ainoastaan satunnainen maininki entisiltä myrskyisiltä ajoilta.

22.12.1906 Vaasa no 146A
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... currPage=3

Miesmurhasta Alahärmässä, josta jo viime numerossa lyhyesti kerroimme, olemme nyt tilaisuudessa antamaan sen lisätiedon, että murhattu, talollinen Kustaa Niemi eli Mäenpää, oli ryypiskellyt murhaajansa suutari Nikolai Pärmin kanssa, ja kun viimeksi mainittu meni nukkumaan, herätti Niemi häntä ehkä vähäsen rajulla tavalla. Silloin Pärmi osittain herättyään otti puukon ja iski sillä herättäjäänsä rintaan seurauksella, että tämä vuorokauden kuluttua kuoli. Niemeltä jäi vaimo ja lapsia mutta Pärmi oli naimaton.

Aika perinteinen wäkijuomien nauttimiseen liittyvä onnettomuus.

22.01.1907 Vaasa no 9
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... currPage=3

Tuomittu murhaaja. T.k.19p. tutkittiin Alahärmässä pidetyissä välikäräjissä talokas Kustaa Niemen murhajuttua. Asia oli ensi kerran esillä ja tuli ilmi, että vainaja Niemi oli rääkännyt murhaajaansa suutari Nikolai Pärmiä tämän ollessa nukkuvassa tilassa. Kun rääkkäys ei kuitenkaan ollut hengenvaarallista laatua tuomittiin murhaaja Pärmi kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen

Lisätty lehden tiedot ja päivämäärät