48-vuotias porilaisnainen tuomittiin vaimonsa murhasta – Oikeus: puolustuskyvyttömän uhrin raaka surma oli vakaasti harkittu ja täydessä ymmärryksessä tehty
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona aamupäivällä 48-vuotiaan Susanna Maarit Hervamaan syyntakeisena puolisonsa murhasta. Elinkautisen vankeusrangaistuksen lisäksi hänet määrättiin maksamaan uhrin lähiomaisille tuntuvat kärsimyskorvaukset.
- Hervamaa Susanna.jpg (22.5 KiB) Katsottu 1404 kertaa
Susanna Hervamaa (s. 1971) kertoi Satakunnan käräjäoikeuden ensimmäisessä istunnossa kesäkuussa yksityiskohtaisesti surmaillan tapahtumista. Kuva 22. kesäkuuta järjestetystä istunnosta, jossa Hervamaalle luettiin syytteet.
Satakunnan käräjäoikeus on tuominnut 48-vuotiaan
Susanna Maarit Hervamaan murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Tuomio julistettiin keskiviikkona aamupäivällä.
TAUSTA
Näin rikosprosessi eteni
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi 4. marraskuuta Susanna Maarit Hervamaan (s. 1971) 12.–13. helmikuuta tehdystä murhasta. Tuomittu oli oikeuden mukaan syyntakeinen.
Henkirikoksen uhrina menehtyi tuomitun puoliso, vuonna 1964 syntynyt nainen. Rikos tapahtui uhrin asunnossa.
Tuomittu vangittiin todennäköisin syin taposta epäiltynä jo vajaan vuorokauden kuluttua torstaina 13. helmikuuta soitetusta hätäkeskuspuhelusta.
Poliisi alkoi tutkia epäiltyä henkirikosta tappona, mutta esitutkinnan päätteeksi virkavalta epäili Hervamaata murhasta. Poliisi tiedotti kesäkuun alussa murhaepäilyn edenneen syyteharkintaan.
Syytteet luettiin tuomitulle käräjäoikeudessa 22. kesäkuuta.
Syyttäjä vaati Hervamaalle ensisijaisesti rangaistusta murhasta ja toissijaisesti murhan yrityksestä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Puolustus katsoi, ettei murhan tunnusmerkistö täyty, ja että tapauksessa on kyse taposta.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
Käräjäoikeus määräsi heinäkuun alussa antamassaan välituomiossa vuonna 1971 syntyneen Hervamaan mielentilan tutkittavaksi. Mielentilatutkimuksen perusteella käräjäoikeus totesi hänen olleen rikoksen tekoaikaan syyntakeinen eli täydessä ymmärryksessä.
Tuomittu oli oikeuden istunnossa läsnä videoyhteyden välityksellä. Vankilan harmaisiin pukeutuneella Hervamaalla ei ollut mitään lisättävää sen jälkeen, kun syyttäjä, asianomistajien oikeusavustaja ja hänen oma puolustuksensa olivat antaneet loppulausuntonsa.
Hän ei osoittanut näkyviä tunteenpurkauksia oikeuden puheenjohtajan julistaessa hänelle elinkautisen tuomion.
Huumasi, iski veitsellä ja yritti sytyttää tulipalon
Hervamaa surmasi Porissa helmikuun puolivälissä puolisonsa, vuonna 1964 syntyneen naisen.
Pariskunta oli tuntenut toisensa muutaman vuoden ajan ja mennyt naimisiin noin kolme kuukautta ennen veritekoa. He asuivat lähellä toisiaan omissa asunnoissaan.
Tuomittu tunnusti teon jo poliisin esitutkinnassa ja kertoi surmaillan tapahtumista varsin yksityiskohtaisesti myös käräjäoikeuden istunnossa 22. kesäkuuta.
Hervamaa kertoi kesäkuun istunnossa suunnitelleensa puolisonsa tappamista jo muutaman viikon ajan. Teon taustalla oli mustasukkaisuutta. Lisäksi käräjäoikeuden tuomion mukaan teon vaikuttimena oli ”rahankäytöllisiä seikkoja”, joita ei yksilöidä tarkemmin.
Helmikuun 12. päivänä Hervamaa ja hänen puolisonsa joivat yhdessä alkoholia uhrin asunnolla.
Jossain vaiheessa iltaa Hervamaa laittoi päihtyneen vaimonsa juomaan omia unilääketablettejaan tämän tietämättä. Tämän jälkeen hän pisti uhriin sekä lyhyt- että pitkävaikutteista insuliinia ja tukehdutti uhria tyynyllä useiden minuuttien ajan.
Hervamaa haki kertomansa mukaan asunnon keittiöstä leipäveitsen. Käräjäoikeuden mukaan hän oli iskenyt uhrin kaulan alueelle 11 pistohaavaa, jotka ulottuivat noin 3–5 senttimetrin syvyyteen. Lisäksi uhrin ranteessa oli viilto.
Lopuksi Hervamaa oli yrittänyt sytyttää asunnossa tulipalon hävittääkseen todisteita, mutta sytyttäminen keskeytyi hänen havaitessaan palovaroittimen huoneessa. Tämän jälkeen hän istui kertomansa mukaan uhrin jalkopäässä jonkin aikaa odottaen, että ”huulien väpätys lakkaa”.
Veriteko paljastui seuraavana iltapäivänä, kun asunnolle tuli muita ihmisiä ja poliisi.
Hervamaa kertoi kesäkuussa oikeudessa yrittäneensä ensin keksiä teolle peitetarinan huumevelkojista. Lopulta hän kertoi kuitenkin jo melko varhaisessa vaiheessa poliisille olleensa itse teon takana.
Elinkautinen ja 12 000 euron kärsimyskorvaukset
Heinäkuun alussa käräjäoikeus antoi asiassa välituomion, jossa se määräsi Hervamaan mielentilatutkimukseen ja arvioi uhriin kohdistetun väkivallan syy-yhteyttä tämän kuolemaan. Uhri oli kärsinyt muun muassa sydänvaivasta.
Oikeus totesi aiemmin todistajana kuullun oikeuslääkärin arvioinnin perusteella, että Hervamaan uhriin kohdistama väkivalta oli edesauttanut tämän sydämen pysähtymistä. Siten Hervamaa oli siis aiheuttanut tämän kuoleman.
Murhan tunnusmerkistö täyttyy, kun tappo on tehty erityisen suunnitelmallisesti, raa’asti tai julmasti. Rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Käräjäoikeuden mukaan Hervamaan menettely täytti nämä kaikki kriteerit.
Oikeuden mukaan hän osoitti sitkeää surmaamispyrkimystä ja toimi vakaasti harkiten tappaessaan tiedottomassa tilassa olleen uhrin.
– Hervamaan on pitkään jatkuneella ja eri tekotavoista koostuneilla tekomuodoillaan täytynyt todennäköisesti aiheuttaa [uhrille] kipua tai kärsimystä. Teko on kohdistunut kokonaisuudessaan täysin puolustuskyvyttömään henkilöön ja teon jälkeen Hervamaan tarkoituksena on aluksi ollut sytyttää asunto palamaan.
– Käräjäoikeus katsoo, että rikoksen törkeyttä korostavat seikat ovat tässä tapauksessa niin merkittäviä, että Hervamaan rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä, tuomiossa todetaan.
Näin ollen käräjäoikeus tuomitsi Hervamaan keskiviikkona murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänet velvoitettiin korvaamaan uhrin lähiomaisille yhteensä 12 000 euroa kärsimyskorvauksia ja noin 4300 euroa hautajaiskuluja.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
https://www.satakunnankansa.fi/a/6b44dd ... d4b5fb824f
Kuva oli pudonnut. Palautettu.
-NILS-