Re: Pori: Naisten välinen suhde päättyi henkirikokseen - murhasta elinkautinen
Lähetetty: Ke Marras 11, 2020 2:00 pm
Onpas muuten tosi ruma ihminen. Syöpähoitoko on vienyt hiukset päästä.
Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://murha.info/rikosfoorumi/
MTV kirjoitti:https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nai ... si/8237506
Nainen pisti vaimoonsa insuliinia, tukahdutti tyynyllä ja iski veitsellä Porissa – hovioikeus lievensi tuomion murhasta tapoksi
- -
Hovioikeuden arvioitavana oli, oliko henkirikos tehty murhan tunnusmerkistön mukaisesti vakaasti harkiten tai erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Käräjäoikeudessa nainen kertoi, että oli suunnitellut puolisonsa surmaamista noin kaksi tai kolme viikkoa etukäteen. Hovioikeudessa hän kuitenkin muutti kertomustaan tästä.
Nainen myönsi, että puolison surmaaminen oli käynyt "monena yönä" hänen mielessään, koska naisen mukaan uhri oli useasti aggressiivinen häntä kohtaan alkoholia käytettyään. Naisen mukaan päätös surmaamisesta oli kuitenkin syntynyt vasta tekopäivänä, kun uhri oli hänen mukaansa yllättäen ottanut veitsen käteensä ja tarttunut häntä kaulasta.
Hovioikeus: Nainen saattoi liioitella käräjillä
Hovioikeus katsoi, että vaikka naisen tarkoituksena oli tappaa uhri ja hän oli ajatellut sitä etukäteen, asiassa ei ollut luotettavalla tavalla osoitettu, että hän olisi selvästi suunnitellut tai valmistellut tekoaan.
Hovioikeuden mukaan oli mahdollista, että naisen kertomus käräjäoikeudessa oli liioiteltu. Oikeus viittasi tältä osin muun muassa lausuntoon mielentilatutkimuksesta, joka naiselle tehtiin käräjävaiheessa.
Hovioikeus huomioi myös, että nainen ei ollut nimenomaisesti hankkinut teossa käyttämiään insuliinia, tyynyä ja veistä tekoa varten, vaan ne olivat olleet valmiiksi uhrin asunnossa. Poissuljettua ei ollut sekään, että tapahtumailtana oli ollut riitaa, joka oli laukaissut naisessa tekopäätöksen, oikeus sanoi.
Tuomittiin 10 vuoden vankeuteen
Teon erityisen raakuuden ja julmuuden osalta hovioikeus huomioi, että nainen kohdisti uhriin moninaista väkivaltaa ja pyrki päättäväisesti surmaamaan tämän. Hovioikeuden mukaan teko kokonaisuutena oli kuitenkin lievempi kuin sellaiset teot, joita on oikeuskäytännössä aiemmin katsottu erityisen raa'oiksi.
– Vaikka veitsenpistoja on ollut monta, ne ovat kuitenkin jääneet varsin pinnallisiksi. Siitä huolimatta, että teko on kokonaisuudessaan kestänyt pitkän ajan, ei (tuomitun) ole näytetty tappaneen (uhria) tarkoituksellisesti kovia tuskia aiheuttaakseen tai pitkittäneen tekoa uhrin tuskien ja kärsimysten lisäämiseksi, oikeus sanoi tuomiossaan.
Näin ollen hovioikeus tuomitsi 49-vuotiaan Susanna Maarit Hervamaan taposta 10 vuoden vankeuteen
Aivan. Luvassa on mielenkiintoinen käsittely. Usein onkin kummasteltu, että "miten niin murha?", "miten niin vaan muka tappo?"Aizerbaidzan kirjoitti: ↑Pe Helmi 25, 2022 9:56 pm Korkein oikeus on myöntänyt tässä tapauksessa valitusluvan. Luvassa on siis ennakkopäätös murhan ja tapon rajanvedosta.
Enemmän täällä: https://www.satakunnankansa.fi/satakunt ... 41606.htmlPorilaisnainen vaikutti rehvakkaalta kylmäveriseltä murhaajalta, mutta oliko se vain vankilassa omaksuttua kovaa kuorta? – Korkein oikeus ottaa tutkittavakseen Porissa tehdyn henkirikoksen
Odotettavissa on merkittävä ennakkopäätös siitä, osoittaako pitkään jatkunut, useita tekotapoja sisältänyt ja kuolemaan johtanut väkivalta erityistä raakuutta.
Jos tekijä on usein miettinyt päässään vaimonsa tappamista, osoittaako se vakaata harkintaa? Mikä merkitys on sillä, jos tappamiseen käytetyt useat välineet ovatkin olleet saatavilla surmapaikalla, eikä niitä ole tarvinnut erikseen hankkia?
Näihin kysymyksiin antaa vastauksensa korkein oikeus (KKO), joka on myöntänyt valitusluvan aluesyyttäjä Ville Niiniviidalle Porissa tehdyn henkirikoksen tuomiosta.
Kyseessä on helmikuussa 2020 tehdystä veriteosta. Porilainen 50-vuotias Susanna Maarit Hervamaa surmasi useita tekotapoja käyttäen vaimonsa Porissa.
Odotettavissa on merkittävä ennakkotapaus, joka tulee ohjaamaan käräjä- ja hovioikeuksia jatkossa henkirikosten törkeyttä arvioitaessa.
...Ennakkoratkaisua perustelee myös se, että käräjä- ja hovioikeus tulivat kolmen murhan kvalifiointiperusteen (harkittu, julma, raaka) osalta eri lopputuloksiin.
Iltalehti 21.6.2022 / https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c434 ... 71cfa74f73
Huumaaminen, myrkyttäminen, tukehduttaminen ja 11 veitseniskua eivät riittäneet murhatuomioon – KKO käsittelee
Korkein oikeus ottaa kantaa, oliko henkirikoksessa kyseessä murha vai tappo.
Korkein oikeus käsittelee tiistaina 21.6. henkirikosasiaa. Muutoksenhakijana on aluesyyttäjä Ville Niinivirta ja vastaajana eli syytettynä Susanna Hervamaa.
Asiaa on käsitelty aiemmin kahdessa eri oikeusasteessa. Asiassa on riidatonta, että Hervamaa oli vastuussa uhrinsa kuolemasta, mutta käräjä- ja hovioikeus päätyivät teon törkeyttä arvioidessaan eri rikosnimikkeisiin.
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Hervamaan murhasta, hovioikeus taposta. Uhri oli Hervamaan aviopuoliso, häntä itseään vanhempi nainen. Käräjäoikeudessa Hervamaa oli kertonut teon syyksi ”molemminpuolisen mustasukkaisuuden”. Osapuolet olivat seurustelleet kolmisen vuotta ja menneet naimisiin vuoden 2019 lopulla.
Avioliitto ei kuitenkaan tuomitun mukaan ollut onnellinen.
Julmia piirteitä
Rikos tapahtui 12.—13. helmikuuta Porin keskustassa sijaitsevassa yksityisasunnossa. Uhri oli ollut viimeisenä iltanaan päihtynyt.
Hervamaa teki puolisolleen monenlaista väkivaltaa. Hän antoi tälle kaksi Stilnoct-unilääketablettia naisen itsensä tietämättä. Kun uhri nukahti syvään uneen, pisti syytetty häneen ainakin neljä täyttä ruiskullista insuliinia.
Uhri jäi kuitenkin eloon ja oksensi. Tällöin Hervamaa otti tyynyn ja painoi sen vasten uhrin kasvoja tarkoituksenaan tukehduttaa hänet.
Koska vanhempi nainen ei kuollut vieläkään, otti Hervamaa veitsen ja pisti sillä 11 kertaa uhrin kaulaan. Pistohaavat olivat noin 3—5 senttiä syviä. Lopulta uhri lakkasi hengittämästä.
Hovioikeus: ei murha
Hervamaa tuomittiin 4.11.2020 murhasta Satakunnan käräjäoikeudessa. Tuomittu valitti kuitenkin tuomiostaan Vaasan hovioikeuteen. Hervamaa katsoi, että hänet tulisi tuomita alentuneesti syyntakeisena tehdystä taposta tai toissijaisesti alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta.
Mielentilatutkimuksen perusteella Hervamaa oli tekoaikaan syyntakeinen. Hovioikeus joutui siten pohtimaan rikosnimikettä.
Hovioikeuden mukaan Hervamaan käyttämä väkivalta oli päättäväisesti pyrkinyt surmaamaan uhrinsa. Menettelyssä oli sen mukaan raa’alle ja julmalle teolle ominaisia piirteitä, mutta se ei kuitenkaan pitänyt sitä rikoslaissa määritellyllä tavalla erityisen raakana tai julmana.
Hovioikeuden mukaan syyttäjä ei myöskään luotettavalla tavalla osoittanut, että vastaaja olisi suunnitellut tai valmistellut tekoaan, koska surmaamiseen käytetyt insuliini, tyyny ja veitsi olivat valmiiksi asunnossa. Poissuljettua ei hovioikeuden mukaan myöskään ole, että tapahtumailtana puolisoilla olisi ollut riita, joka olisi laukaissut Hervamaassa tekopäätöksen.
KKO käsittelee
Syyttäjä valitti tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Pääkäsittely järjestetään tiistaina Helsingissä.
Korkeimmalta oikeudelta menee valitusasian käsittelemiseen keskimäärin noin puolitoista vuotta. Valitusluvan myöntämiseen kuluu tästä 4–6 kuukautta. Kestoissa on paljon juttukohtaista vaihtelua.
Korkeimman oikeuden päätökset ovat ennakkopäätöksiä, eli niillä on vaikutusta olemassa olevien rikosasioiden tulkitsemiseen.
Iltalehti julkaisee syytetyn nimen, koska hänet on aiemmin tuomittu käräjä- ja hovioikeudessa yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Päätös on tehty:originalnightstalker kirjoitti: ↑Pe Marras 11, 2022 6:10 pm Tietääkö kukaan mitä korkein oikeus päätti? Ei osannu google kertoa vai voiko olla että ei ole tehny päätöstä
Satakunnan KansaKKO: Puolisonsa erityisen raa’asti surmannut porilaisnainen syyllistyi tappoon – Näin rangaistusta korotettiin
Korkein oikeus piti henkirikosta erityisen raakana, muttei julmana. Murhan tunnusmerkistöön kuuluva vakaa harkinta jäi niin ikään näyttämättä.
Korkein oikeus (KKO) on antanut ratkaisunsa Porissa vuoden 2020 helmikuussa tehdystä henkirikoksesta.
Kyse on tapauksesta, jossa Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi porilaisen Susanna Maarit Hervamaan (s. 1971) elinkautiseen vankeusrangaistukseen vaimonsa murhasta. Vaasan hovioikeudessa tuomio kuitenkin aleni tapoksi ja 10 vuodeksi vankeutta.
KKO myönsi hovioikeuden tuomiosta valitusluvan aluesyyttäjä Ville Niiniviidalle. Asiaa käsiteltiin suullisessa käsittelyssä kuluvan vuoden kesäkuussa.
Syyttäjä vaati Hervamaalle ensisijaisesti elinkautista vankeutta murhasta ja toissijaisesti taposta tuomitun vankeusrangaistuksen korottamista 12 vuoteen.
Ratkaisussaan KKO toteaa, että murhan tunnusmerkistöstä täyttyi vain yksi: erityinen raakuus. Teon suunnitelmallisuus ja erityinen julmuus jäivät näyttämättä.
KKO tuomitsi Hervamaan 11 vuoden vankeusrangaistukseen taposta.
Liioitteli tekoaan
Hervamaan kertomus teon suunnittelusta muuttui merkittävästi tapauksen käsittelyn eri vaiheissa.
Käräjäoikeudessa hän kertoi avoimesti suunnitelleensa puolisonsa tappamista muutaman viikon ajan, kun taas hovioikeudessa ja KKO:ssa hän kiisti suunnitelmallisuuden.
KKO:n mukaan ei voitu poissulkea sitä, että ajatus puolison tappamisesta syntyi vasta tekoiltana ja kiihtymystilassa.
Vakaasta harkinnasta ei esitetty muuta todistelua kuin Hervamaan oma kertomus. Vaikka kertomus olisikin pysynyt muuttumattomana, olisi se KKO:n mukaan lähtökohtaisesti edellyttänyt myös muita todisteita, jolla vakaa harkinta voitaisiin vahvistaa.
Hervamaan kertomuksen kulloiseenkin sisältöön saattoivat KKO:n mukaan vaikuttaa tämän henkiseen tilaan liittyvät syyt. Nämä seikat vähensivät entisestään naisen aikaisemmin suunnitelmallisuudesta antaman kertomuksen näyttöarvoa.
Todistajana kuullun asiantuntijan mukaan Hervamaa oli tullut käräjäoikeuden välituomion jälkeen mielentilatutkimukseen rehvakkaana ja ilmaissut tyytyväisyyttään pidempään suunnittelemaansa puolisonsa surmaamiseen.
Kahden kuukauden tutkimusajan kuluessa nainen oli kuitenkin muuttunut erittäin katuvaksi ja ilmaissut, ettei voinut elää ilman puolisoaan.
”Tekojen liioittelu saattoi selittyä Hervamaasta tehdyllä lääketieteellisellä diagnoosilla sekä hänelle määrätyllä voimakkaalla lääkityksellä”, KKO toteaa.
Erityisen raakaa, muttei julmaa
KKO katsoo, että Hervamaan menettely oli ollut ”poikkeuksellisen monivaiheista” ja kestänyt kokonaisuudessaan pitkään.
Teko alkoi unilääkkeiden antamisella puolisolle, jatkui insuliinin piikittämisellä ja eteni veitsellä lyömiseen sekä yritykseen sytyttää uhrin vuodevaatteita ja hiuksia tuleen. Hervamaa ilmoitti tapahtuneesta ulkopuolisille vasta varmistuttuaan puolison kuolleen.
Hänellä oli KKO:n mukaan monta tilaisuutta harkita tekemisiään.
KKO kuitenkin toteaa, että teossa käytetty väkivalta ei ollut laadultaan erityisen voimakasta tai pitkäkestoista, mutta sen toteuttamisessa on käytetty suoranaisen väkivallan lisäksi myös muita keinoja.
”Hervamaan menettely kokonaisuudessaan ilmentää siten sitkeää pyrkimystä, jonka ainoana tavoitteena on ollut (puolison) surmaaminen. Korkein oikeus katsoo, että syyksi luettu menettely täyttää erityisen raa’an tekotavan tunnusmerkit.”
KKO:n arvion mukaan Hervamaa pyrki insuliinin piikittämisellä varmistamaan teon alussa, että uhri on tajuton, ja siten rajoittamaan tälle aiheutuvia tuskia.
”Teon monivaiheisuudesta huolimatta menettelyn perusteella ei ole pääteltävissä, että Hervamaa olisi nimenomaisesti pyrkinyt pitkittämään tekoa kärsimysten lisäämiseksi tai muuten aiheuttamaan (puolisolle) poikkeuksellisia tuskia. Tekoa ei siten voida pitää erityisen julmalla tavalla tehtynä”, ratkaisussa todetaan.
Rangaistusta korotettiin vuodella
Vaikka henkirikos on ollut pitkäkestoinen ja monivaiheinen, siinä käytettiin KKO:n mukaan kokonaisuuteen nähden suhteellisen vähän suoranaista väkivaltaa.
Erilaisten tekovälineiden käyttö ja teon pitkittäminen ei näytä KKO:n mukaan olleen teon itsetarkoitus, vaan vaikutti pikemminkin siltä, että Hervamaa ajautui eri vaiheisiin vasta, kun uhrin surmaaminen ei muilla keinoin onnistunut.
Moitittavuudesta huolimatta rikosta ei voitu KKO:n mukaan rinnastaa oikeuskäytännössä tyypillisesti murhiksi katsottuihin henkirikoksiin. Näin ollen Hervamaan syyksi luettiin tappo.
Taposta oli tässä tapauksessa tuomittava KKO:n mukaan kuitenkin selvästi keskimääräistä ankarampi rangaistus.
”Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 11 vuotta vankeutta”, ratkaisussa todetaan.
Vaimontappajan täyskäännös
Voiko murhan myöntänyt nainen perua puheensa? Susanna Hervamaan tapauksesta kehkeytyi niin monimutkainen vyyhti, että sitä puitiin lopulta korkeimmassa oikeudessa asti.