Huolestuttavia näkymiä valtiontaloudessa
Lähetetty: Ke Maalis 04, 2020 4:15 pm
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... 902855b130
Sanna Marinin hallitus nukkuu Ruususen unta, kun Suomen talous kulkee kohti taantumaa
Tänään klo 13:12
Mika Koskinen Hallitus on talouspolitiikassaan kuin ompeluseura, joka ei näe kutimiaan pidemmälle, kirjoittaa Mika Koskinen.
Suomen talous kulkee kohti taantumaa. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä talous supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan selvästi, ja nyt Suomen suurin finanssiryhmä OP ennustaa nollakasvua kuluvalle vuodelle.
OP:n ennusteen taustalla on maltillinen skenaario, jossa Kiinan talouskasvu hidastuu tänä vuonna keskimäärin 5,4 prosenttiin lyhyen mutta jyrkän notkahduksen jälkeen.
Johtaja Timo Vuori Keskuskauppakamarista totesi lauantaina Suomen olevan EU- ja OECD-maista yksi Kiinan taloudesta riippuvaisempia maita.
Teollisuusmaiden järjestö OECD kertoi maanantaina, että koronavirusepidemian leviämistä vastaan tehtävät toimet ovat painamassa maailmantaloutta pahimpaan alamäkeen sitten finanssikriisin. OECD alensi maailmantalouden kuluvan vuoden kasvuennustettaan 0,5 %-yksikköä 2,4 prosenttiin.
Yhdysvaltain keskuspankki alensi tiistain hätäkokouksessaan ohjauskorkoa 0,5 %-yksikköä.
Taantumassa Suomi ei vielä ole, mutta veitsenterällä ollaan.
Samaan aikaan Sanna Marinin (sd) hallitus nukkuu Ruususen unta. Pääministeri Marinin ja muiden hallituksen johtavien ministereiden ulostuloista, tai pikemminkin niiden puutteesta, voi tehdä sen johtopäätöksen, että talouden ongelmat eivät hallitusta paljon huoleta.
Sitäkin tärkeämpää hallitukselle tuntuvat olevan ilmastonmuutoksen torjunta ja pakolaiskysymykset.
Tunnelma on samalla tavalla huoleton kuin 2008 puhjenneen finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin alla.
Talous on paljolti psykologiaa. Hallituksen tehtävänä ei ole lietsoa paniikkia, koska sellainen heikentäisi talouskehitystä entisestään.
Täydellinen hiljaisuus on kuitenkin pahaenteistä. Syntyy vaikutelma, että hallitus on talouspolitiikassaan kuin joukko unissakävelijöitä tai ompeluseura, joka ei näe kutimiaan pidemmälle.
Tai ei halua nähdä, mikä on vielä pahempaa.
Antti Rinteen (sd) hallitus ja samaa hallitusohjelmaa noudattava Sanna Marinin hallitus perustivat talouspolitiikkansa melkoisen optimismin, jakopolitiikan ja velanoton kiihdyttämisen varaan – monista varoituksista huolimatta.
Suurin piirtein samoin kävi vuonna 2011, kun Jyrki Kataisen (kok) surullisen kuuluisa sixpack-hallitus aloitti. Talouden realiteetit heitettiin romukoppaan ja hallituksesta tuli ohjelmansa vanki.
Niin on käymässä nytkin.
Valtiovarainministeriö (VM) varoitti jo ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja, ettei jakopolitiikkaan ole varaa. Rahankylvämisen sijaan olisi pitänyt kerätä puskureita seuraavan taantuman varalle varsinkin, kun valtionvelka oli kasvanut kohisten 10 vuotta putkeen.
VM:n varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Vihertävä kansanrintamahallitus menetteli juuri päinvastoin. Muuten ei varmaan koko hallitusta olisi saatu kasaan. Kaikkien viiden piti saada jotain, mieluummin enemmän kuin vähemmän.
Niinpä hallitus päätti paisuttaa valtion menoja etupainotteisesti ja kuitata laskun runsaan kahden miljardin euron lisävelanotolla. Paukkuja elvytykseen, kuten veronalennuksiin, hallituksella ei nyt taantuman uhatessa Suomea juuri ole. Ennestäänkin oli selvää, ettei hallitus saavuta keskeistä tavoitettaan, jonka mukaan julkisen talouden pitäisi olla tasapainossa 2023.
Koko hallitusohjelma pitäisi ottaa talouden osalta uudestaan tarkasteluun, mutta niin ei valitettavasti tule tapahtumaan, koska äärimmilleen venytetyssä hallituspohjassa se on käytännössä mahdotonta.
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hallitukselle talouden tosiasioiden tunnustaminen on vaikeaa.
Ehkä vaikeus johtuu arvovaltasyistä. Käytännössä kaikki merkittävät ulkopuoliset tahot, kuten EU, valtiovarainministeriö, IMF, talouden arviointineuvosto ja valtiontalouden tarkastusvirasto, ovat esittäneet syvän huolensa nykyisen hallituksen taloudenpidosta. Myös etukäteiskritiikki oli runsasta.
Käsillä olevien ongelmien esiin tuominen näyttäisi nyt hallituksen näkökulmasta virheiden tunnustamiselta.
Siitä jo kevään kehysriihessä pitäisi tehdä järeitä toimia, jotka ottavat huomioon talousnäkymien nopean heikkenemisen.
Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan ”hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.” Edellä kuvattu menojen paisuttaminen syksyn vielä melko hyvässä taloustilanteessa ei ollut vastuullista finanssipolitiikkaa.
Kevään kehysriihi ja loppukesän budjettineuvottelut ovat hallituksen ensimmäinen todella suuri koetinkivi. Hallitusohjelmaan on kirjattu viisaasti, että ”hallitus sitoutuu tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä (esimerkiksi menolisäyksiä) uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.”
Taantuma kaventaa takuuvarmasti valtion verotuloja ja lisää esimerkiksi työttömyydestä johtuvia menoja. Kohtapuoliin nähdään, onko edellä mainittu kirjaus hallitusinnostuksen ilmapiirissä syntynyt kuollut kirjain vai onko jakopoliitikoista myös taloudellisen vastuun kantajiksi.
MIKA KOSKINEN