Oululainen vuokraisäntä on jättänyt käräjille uskomattoman määrän haasteita vuokralaisilleen
Lähetetty: Ti Maalis 10, 2020 6:19 pm
Vuokrarästien ja korkojen lisäksi asunnon omistaja on vaatinut monissa käräjäjutuissa entisiä vuokralaisiaan maksamaan siivous-, remontti- ja oikeuskuluja.
Oulussa toimiva vuokraisäntä ja isännöitsijä on työllistänyt poikkeuksellisen paljon oikeuslaitosta viime vuosina. Oulun käräjäoikeudessa on ollut vireillä viiden vuoden aikana yhteensä yli 400 juttua, joissa osallisena on sama oululainen vuokrausalan yrittäjä.
Melkein kaikki jutut ovat huoneenvuokra-asioita. Osastonjohtaja Heikki Juntunen Oulun käräjäoikeudesta pitää yli 400 jutun määrää harvinaisena.
– Määrä on täysin poikkeuksellinen yksityisen henkilön vuokrajutuille Oulun käräjäoikeudessa. Usein toistuva tilanne niissä on, että vuokralainen ei ole sopimuksen tekemisen jälkeen ottanut asuntoa vastaan ja hänet on velvoitettu sen vuoksi maksamaan vuokraisännälle sopimussakkona esimerkiksi kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Tai sitten määräaikainen sopimus on päättynyt ennen aikojaan vuokralaisesta johtuvasta syystä, josta sopimussakko lauennut, Juntunen valaisee oikeudessa käsiteltyjä vuokraisännän tapauksia.
Vuokrarästien ja korkojen lisäksi asunnon omistaja on vaatinut monissa käräjäjutuissa entisiä vuokralaisiaan maksamaan siivous-, remontti- ja oikeuskuluja. Kun vastaaja ei ole reagoinut kanteeseen, käräjäoikeus on antanut yksipuolisen tuomion. Vastaajalla on oikeus hakea takaisin saantia yksipuoliseen tuomioon 30 päivän ajan tiedoksiannosta.
– Aika usein jutut ovat päättyneet sovintoon tilanteissa, joissa vastaaja on vastustanut kannetta ja käräjäoikeus on määrännyt istunnon. Joko ennen istuntoa taikka heti istunnon alussa on ilmoitettu, että asia on sovittu ja joko sovinto on pyydetty vahvistamaan tai sitten kanne on peruutettu sovinnon vuoksi, Juntunen kertoo vuokraisännän tapauksista.
Laajaa vuokraustoimintaa harjoittava oululaismies on ollut itse ongelmissa rakennusviranomaisten kanssa. Hän oli julkisuudessa viimeksi tammikuun alussa, kun Oulun rakennusvalvonta löysi hänen omistamansa kerrostalon kellarista luvattomia asuntoja.
Tuirassa sijaitsevan kerrostalon asuntoasia on edelleen kesken rakennusvalvonnassa.
Hänen yrityksellään on parhaillaankin vuokrattavana 13 erikokoista asuntoa eri puolilla kaupunkia.
Kaksi vuotta sitten mies sai Oulun kaupungilta uhkasakot, koska hänen vastuullaan olevassa Alppilan kiinteistössä toimii kirpputori ja autokorjaamo, vaikka rakennus ei täyttänyt kokoontumistilan vaatimuksia.
Omistaja ei hakenut käyttötarkoituksen muutosta, vaikka rakennusvalvonta kehotti häntä siihen. Rakennuslautakunta määräsi omistajalle 3 000 euron kiinteämääräisen uhkasakon sekä 2 000 euron uhkasakon ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin tehosteeksi.
Helmikuun lopulla Oulun kaupungin rakennuslautakunta asetti miehelle 6 000 euron uhkasakon, joka koskee Mehiläistiellä sijaitsevaa autotalliin tehtyä luvatonta asuintilaa.
Kalevan mukaan lautakunta keskeytti rakennustyöt toukokuussa 2017, mutta mies ei noudattanut keskeytyspäätöstä. Hän ei ole myöskään hakenut luvattomalle tilalle lupaa rakennusvalvonnasta tai saattanut rakennusta luvan mukaiseen kuntoon.
Vuokraisännästä liikkuu sosiaalisessa mediassa paljon tarinoita. Niitä on kertynyt ainakin kahteen Facebook-ryhmään. Ryhmissä keskustellaan kriittiseen sävyyn muun muassa oululaismiehen vuokratoiminnasta ja asuntojen tasosta.
Oululainen Jani Kovalainen asui miehen omistamassa omakotitalossa Pateniemessä 1,5 vuoden ajan. Huonokuntoiseen taloon oli pakko muuttaa luottotietojen menettämisen takia.
– Meillä ei ollut muita vaihtoehtoja, Kovalainen sanoo.
Kuusilapsinen perhe alkoi sairastella omakotitalossa jatkuvasti. Talossa oli Kovalaisen mukaan outo haju ja välikatossa ilmeni ongelmia alusta alkaen.
Lopulta Kovalainen teki asunnosta ilmoituksen terveystarkastajalle. Talossa tehtiin tehtiin tarkastus 5.11.2015. IS:n lukemien dokumenttien mukaan vuonna 1979 rakennetussa kiinteistössä havaittiin murtuma rakenteissa, tunkkaista mikrobiperäistä hajua, kosteus- ja lahovaurioita sekä kosteusvauriojälkiä.
– Vauriot on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt on poistettava ennen kuin asuntoa voidaan käyttää normaaliin asumiseen. Korjaustoimenpiteiden aikana asunnossa asuminen ei ole suositeltavaa, todetaan tarkastuskertomuksessa, jonka on allekirjoittanut Oulun kaupungin terveystarkastaja.
Kovalainen etsi perheelleen pikaisesti uuden vuokra-asunnon. Vuokratalon omistaja sanoi, että takuuvuokraa ei tarvitse maksaa, kunhan talo on tyhjä ja siivottu seuraavaan aamuun mennessä.
– Pakkasimme tavarat ja siivosimme jälkemme vuorokaudessa. Se oli kamala urakka, olimme kaikki heikossa kunnossa. Kaikki huonekalut, lasten sängyistä alkaen vietiin ongelmajätteisiin poltettavaksi. Siitä tuli kallis muutto, Kovalainen kertaa.
Perhe teki asumiskelvottomasta talosta tutkintapyynnön poliisille tammikuussa 2016. He myös hakivat vuokraisännältä 5 000 euron korvausta kaatopaikalle menneistä tavaroistaan.
– Elämä on ollut ihan sekaisin viisi vuotta tämän episodin takia. Perheen sairastelukierre kävi voimille, arjesta tuli suorittamista, kun olimme kaikki niin väsyneitä. Poliisi ei ole tutkinut asiaa. Avioerohan siitä seurasi, Jani Kovalainen toteaa.
Oululainen Sanna (nimi muutettu) asui miehen asunnossa vuokralla melkein kolmen vuoden ajan. Kun hän meni ensimmäisen kerran katsomaan huoneistoa, Sannan mukaan vuokrasopimus piti tehdä heti, sillä ”asunnolle on muitakin ottajia”.
– Ja me tietysti tehtiin vuokrauspäätös heti, kun tarvitsimme nopeasti isompaa asuntoa. Ensimmäisen kerran ihmettelin menetelmiä, kun vuokra nousi asuttuamme siinä 11 kuukautta. Vuoden kuluttua vuokra nousi taas, vaikka taloon ei tehty mitään remontteja.
Kun perhe valitteli, että kattovillat ovat homeessa, ne käytiin Sannan mukaan nostamassa tuulettumaan ja pantiin sen jälkeen takaisin paikoilleen.
Perhe sairasteli talossa niin paljon, että Sanna katsoi parhaaksi etsiä uutta asuntoa. Hän teki talossa ennen lähtöä suursiivouksen, jota vuokraisäntä ei tullut tarkastamaan sopimuksista huolimatta.
– Jätin avaimet pöydälle ja lähdimme. Kahden vuoden kuluttua, kun olimme jo muuttaneet Oulusta pois, postiluukkuun tipahti talon korjauksista 12 000 euron lasku.
IS:n tarkastamassa laskussa lueteltiin kaikki talossa tehdyt remonttityöt. Sanna otti yhteyttä asianajajaan, jonka mielestä ne eivät olleet normaaliin asumiseen liittyviä korjauksia. Asia eteni käräjille.
Käräjäistunnon alussa vuokraisäntä suostui neuvottelemaan vaatimuksistaan. Lopulta Sanna suostui maksamaan 1 100 euroa korjaustöistä.
– Ja senkin vain siksi, että pääsin miehestä eroon. Väärältä tuntui, sillä emme olleet aiheuttaneet talossa mitään vahinkoa. En halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä, hän sanoo.
Käräjäoikeus ei saanut mitään näyttöä vuokraisännän väittämistä asunnon tuhoista.
Muutama vuosi sitten vuokraisännän kanssa tekemisiin joutunut Anneli (nimi muutettu) kertoo, että hänen poikansa vuokrasopimus allekirjoitettiin asunnon pihalla kovan kiireen vuoksi.
Anneli takasi poikansa takuuvuokran, mutta ei kaikkia vuokria. Asia eteni käräjäoikeuteen, ja käsittelyn yhteydessä Anneli huomasi, että vuokrasopimuksessa on hänen nimensä kohdalla käsin kirjoitettu lisäys. IS on tarkistanut sekä käräjäoikeuden asiakirjat että vuokrasopimuksen kaksi erilaista kappaletta.
– Sinne on lisätty, että olen omavelkainen takaaja, joka tarkoittaisi sitä, että takaan kaikki poikani maksamattomat vuokrat. Oikeus hylkäsi kanteen, mutta vuokraisäntää ei tuomittu mistään. Ei voitu todistaa, että hän olisi tehnyt lisäyksen vuokrasopimukseen. Kuka sen sitten oli sinne tehnyt? Anneli ihmettelee.
IS ei ole tavoittanut oululaista kiinteistö- ja vuokrausalan yrittäjää haastattelua varten, vaikka häntä on tavoiteltu lukemattomia kertoja sähköpostin, puhelimen ja tekstiviestin välityksellä.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006434338.html
Kukas se tämä on?
Oulussa toimiva vuokraisäntä ja isännöitsijä on työllistänyt poikkeuksellisen paljon oikeuslaitosta viime vuosina. Oulun käräjäoikeudessa on ollut vireillä viiden vuoden aikana yhteensä yli 400 juttua, joissa osallisena on sama oululainen vuokrausalan yrittäjä.
Melkein kaikki jutut ovat huoneenvuokra-asioita. Osastonjohtaja Heikki Juntunen Oulun käräjäoikeudesta pitää yli 400 jutun määrää harvinaisena.
– Määrä on täysin poikkeuksellinen yksityisen henkilön vuokrajutuille Oulun käräjäoikeudessa. Usein toistuva tilanne niissä on, että vuokralainen ei ole sopimuksen tekemisen jälkeen ottanut asuntoa vastaan ja hänet on velvoitettu sen vuoksi maksamaan vuokraisännälle sopimussakkona esimerkiksi kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Tai sitten määräaikainen sopimus on päättynyt ennen aikojaan vuokralaisesta johtuvasta syystä, josta sopimussakko lauennut, Juntunen valaisee oikeudessa käsiteltyjä vuokraisännän tapauksia.
Vuokrarästien ja korkojen lisäksi asunnon omistaja on vaatinut monissa käräjäjutuissa entisiä vuokralaisiaan maksamaan siivous-, remontti- ja oikeuskuluja. Kun vastaaja ei ole reagoinut kanteeseen, käräjäoikeus on antanut yksipuolisen tuomion. Vastaajalla on oikeus hakea takaisin saantia yksipuoliseen tuomioon 30 päivän ajan tiedoksiannosta.
– Aika usein jutut ovat päättyneet sovintoon tilanteissa, joissa vastaaja on vastustanut kannetta ja käräjäoikeus on määrännyt istunnon. Joko ennen istuntoa taikka heti istunnon alussa on ilmoitettu, että asia on sovittu ja joko sovinto on pyydetty vahvistamaan tai sitten kanne on peruutettu sovinnon vuoksi, Juntunen kertoo vuokraisännän tapauksista.
Laajaa vuokraustoimintaa harjoittava oululaismies on ollut itse ongelmissa rakennusviranomaisten kanssa. Hän oli julkisuudessa viimeksi tammikuun alussa, kun Oulun rakennusvalvonta löysi hänen omistamansa kerrostalon kellarista luvattomia asuntoja.
Tuirassa sijaitsevan kerrostalon asuntoasia on edelleen kesken rakennusvalvonnassa.
Hänen yrityksellään on parhaillaankin vuokrattavana 13 erikokoista asuntoa eri puolilla kaupunkia.
Kaksi vuotta sitten mies sai Oulun kaupungilta uhkasakot, koska hänen vastuullaan olevassa Alppilan kiinteistössä toimii kirpputori ja autokorjaamo, vaikka rakennus ei täyttänyt kokoontumistilan vaatimuksia.
Omistaja ei hakenut käyttötarkoituksen muutosta, vaikka rakennusvalvonta kehotti häntä siihen. Rakennuslautakunta määräsi omistajalle 3 000 euron kiinteämääräisen uhkasakon sekä 2 000 euron uhkasakon ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin tehosteeksi.
Helmikuun lopulla Oulun kaupungin rakennuslautakunta asetti miehelle 6 000 euron uhkasakon, joka koskee Mehiläistiellä sijaitsevaa autotalliin tehtyä luvatonta asuintilaa.
Kalevan mukaan lautakunta keskeytti rakennustyöt toukokuussa 2017, mutta mies ei noudattanut keskeytyspäätöstä. Hän ei ole myöskään hakenut luvattomalle tilalle lupaa rakennusvalvonnasta tai saattanut rakennusta luvan mukaiseen kuntoon.
Vuokraisännästä liikkuu sosiaalisessa mediassa paljon tarinoita. Niitä on kertynyt ainakin kahteen Facebook-ryhmään. Ryhmissä keskustellaan kriittiseen sävyyn muun muassa oululaismiehen vuokratoiminnasta ja asuntojen tasosta.
Oululainen Jani Kovalainen asui miehen omistamassa omakotitalossa Pateniemessä 1,5 vuoden ajan. Huonokuntoiseen taloon oli pakko muuttaa luottotietojen menettämisen takia.
– Meillä ei ollut muita vaihtoehtoja, Kovalainen sanoo.
Kuusilapsinen perhe alkoi sairastella omakotitalossa jatkuvasti. Talossa oli Kovalaisen mukaan outo haju ja välikatossa ilmeni ongelmia alusta alkaen.
Lopulta Kovalainen teki asunnosta ilmoituksen terveystarkastajalle. Talossa tehtiin tehtiin tarkastus 5.11.2015. IS:n lukemien dokumenttien mukaan vuonna 1979 rakennetussa kiinteistössä havaittiin murtuma rakenteissa, tunkkaista mikrobiperäistä hajua, kosteus- ja lahovaurioita sekä kosteusvauriojälkiä.
– Vauriot on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt on poistettava ennen kuin asuntoa voidaan käyttää normaaliin asumiseen. Korjaustoimenpiteiden aikana asunnossa asuminen ei ole suositeltavaa, todetaan tarkastuskertomuksessa, jonka on allekirjoittanut Oulun kaupungin terveystarkastaja.
Kovalainen etsi perheelleen pikaisesti uuden vuokra-asunnon. Vuokratalon omistaja sanoi, että takuuvuokraa ei tarvitse maksaa, kunhan talo on tyhjä ja siivottu seuraavaan aamuun mennessä.
– Pakkasimme tavarat ja siivosimme jälkemme vuorokaudessa. Se oli kamala urakka, olimme kaikki heikossa kunnossa. Kaikki huonekalut, lasten sängyistä alkaen vietiin ongelmajätteisiin poltettavaksi. Siitä tuli kallis muutto, Kovalainen kertaa.
Perhe teki asumiskelvottomasta talosta tutkintapyynnön poliisille tammikuussa 2016. He myös hakivat vuokraisännältä 5 000 euron korvausta kaatopaikalle menneistä tavaroistaan.
– Elämä on ollut ihan sekaisin viisi vuotta tämän episodin takia. Perheen sairastelukierre kävi voimille, arjesta tuli suorittamista, kun olimme kaikki niin väsyneitä. Poliisi ei ole tutkinut asiaa. Avioerohan siitä seurasi, Jani Kovalainen toteaa.
Oululainen Sanna (nimi muutettu) asui miehen asunnossa vuokralla melkein kolmen vuoden ajan. Kun hän meni ensimmäisen kerran katsomaan huoneistoa, Sannan mukaan vuokrasopimus piti tehdä heti, sillä ”asunnolle on muitakin ottajia”.
– Ja me tietysti tehtiin vuokrauspäätös heti, kun tarvitsimme nopeasti isompaa asuntoa. Ensimmäisen kerran ihmettelin menetelmiä, kun vuokra nousi asuttuamme siinä 11 kuukautta. Vuoden kuluttua vuokra nousi taas, vaikka taloon ei tehty mitään remontteja.
Kun perhe valitteli, että kattovillat ovat homeessa, ne käytiin Sannan mukaan nostamassa tuulettumaan ja pantiin sen jälkeen takaisin paikoilleen.
Perhe sairasteli talossa niin paljon, että Sanna katsoi parhaaksi etsiä uutta asuntoa. Hän teki talossa ennen lähtöä suursiivouksen, jota vuokraisäntä ei tullut tarkastamaan sopimuksista huolimatta.
– Jätin avaimet pöydälle ja lähdimme. Kahden vuoden kuluttua, kun olimme jo muuttaneet Oulusta pois, postiluukkuun tipahti talon korjauksista 12 000 euron lasku.
IS:n tarkastamassa laskussa lueteltiin kaikki talossa tehdyt remonttityöt. Sanna otti yhteyttä asianajajaan, jonka mielestä ne eivät olleet normaaliin asumiseen liittyviä korjauksia. Asia eteni käräjille.
Käräjäistunnon alussa vuokraisäntä suostui neuvottelemaan vaatimuksistaan. Lopulta Sanna suostui maksamaan 1 100 euroa korjaustöistä.
– Ja senkin vain siksi, että pääsin miehestä eroon. Väärältä tuntui, sillä emme olleet aiheuttaneet talossa mitään vahinkoa. En halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä, hän sanoo.
Käräjäoikeus ei saanut mitään näyttöä vuokraisännän väittämistä asunnon tuhoista.
Muutama vuosi sitten vuokraisännän kanssa tekemisiin joutunut Anneli (nimi muutettu) kertoo, että hänen poikansa vuokrasopimus allekirjoitettiin asunnon pihalla kovan kiireen vuoksi.
Anneli takasi poikansa takuuvuokran, mutta ei kaikkia vuokria. Asia eteni käräjäoikeuteen, ja käsittelyn yhteydessä Anneli huomasi, että vuokrasopimuksessa on hänen nimensä kohdalla käsin kirjoitettu lisäys. IS on tarkistanut sekä käräjäoikeuden asiakirjat että vuokrasopimuksen kaksi erilaista kappaletta.
– Sinne on lisätty, että olen omavelkainen takaaja, joka tarkoittaisi sitä, että takaan kaikki poikani maksamattomat vuokrat. Oikeus hylkäsi kanteen, mutta vuokraisäntää ei tuomittu mistään. Ei voitu todistaa, että hän olisi tehnyt lisäyksen vuokrasopimukseen. Kuka sen sitten oli sinne tehnyt? Anneli ihmettelee.
IS ei ole tavoittanut oululaista kiinteistö- ja vuokrausalan yrittäjää haastattelua varten, vaikka häntä on tavoiteltu lukemattomia kertoja sähköpostin, puhelimen ja tekstiviestin välityksellä.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006434338.html
Kukas se tämä on?