Kirkkoherrana Ruotsissa työskennellyt suomalaispappi sai syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä – oikeudenkäynti alkaa tällä viikolla Helsingissä
Suomalainen pappi on johtanut seurakuntaa Pohjois-Ruotsissa. Pastori vastaa syytteeseen Helsingin käräjäoikeudessa, joka heräsi maanantaina selvittämään kirkon tuomiokapitulin edustajan kutsumista oikeudenkäyntiin.
Suomalainen pastori, Pohjois-Ruotsissa työskennellyt kirkkoherra, on saanut syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kyseessä on ilmeisesti ensimmäinen kerta, kun seurakuntaa johtanut suomalainen pappi vastaa syytteeseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kirkkoherra on paikallisen seurakunnan johtaja. Ruotsissa nimike on församlingsherde.
Syytetty on valmistunut teologian maisteriksi ja vihitty papiksi Suomessa. Vaikka hän on ollut töissä Ruotsissa kirkkoherrana, hänen nimikirjansa pito jatkui suomalaisessa hiippakunnassa. Sekä Suomen kirkon että Ruotsin kirkon nimikirjan mukaan kirkkoherran virka Pohjois-Ruotsissa on ollut vakituinen vuosikausia, mutta Ruotsin kirkko on alkanut hakea hänen tilalleen uutta kirkkoherraa muutama kuukausi sitten.
Viime helmikuussa nostettu syyte nousi esiin, kun Helsingin Sanomat selvitti suomalaisten pappien ja kirkon lehtorien lainvoimaisia rikostuomioita.
Kaikki tarkemmat tiedot itse syytteestä ovat salaisia, mutta oikeuden pitopaikan perusteella lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäillään tapahtuneen Helsingissä. Syytteen käsittelyn on määrä alkaa keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.
Syyte ei tekopaikan perusteella näytä liittyvän kirkkoherrana työskentelyyn Pohjois-Ruotsissa. Pappisvihkimykseen liittyy kuitenkin se, että pappi on pappi myös vapaa-ajallaan: pappi ei voi yksityistää omaa elämäänsä elämäksi virassa ja viran ulkopuolella.
Helsingin Sanomat ei saanut syytetyn asianajajalta vastausta siihen, onko pappi kiistänyt tai myöntänyt syyllisyytensä epäiltyyn rikokseen. Pastori ei vastannut muun muassa asianajajan kautta lähetettyyn soittopyyntöön.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa alle 16-vuotiaaseen kohdistunutta tekoa.
Lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä kysymys on muista teoista kuin sukupuoliyhteydestä, koska sukupuoliyhteyden sisältävät teot arvioidaan lähtökohtaisesti törkeinä tekomuotoina. Hyväksikäyttörikokset eivät edellytä fyysistä kontaktia, vaan rikoksia voidaan tehdä myös teknisten välineiden kuten internetin avulla yhteyttä pitämällä.
Kirkkolain mukaan tuomioistuimen pitäisi ilmoittaa tuomiokapitulille jo papin syytteestä. Tämä koskee kaikkia papiksi vihittyjä. Sen jälkeen papin hiippakunnan tuomiokapitulilla on oikeus lähettää asiamies seuraamaan käsittelyä.
Tuomioistuimen ilmoittamisvelvollisuus ja mahdollisuus tuomiokapitulin asiamieheen huomattiin Helsingin käräjäoikeudessa vasta 23. elokuuta Helsingin Sanomissa julkaistun kirjoituksen jälkeen. Kirjoituksessa arkkipiispa Tapio Luoma toivoi, että oikeuslaitoksen velvollisuus ilmoittaa papin rikoksista toimisi paremmin ja pykälät säilyisivät kirkkolaissa.
Helsingin käräjäoikeus selvittääkin nyt, kutsutaanko tuomiokapitulin edustaja paikalle arvioimaan papille sopivaa käyttäytymistä.
Tuomiokapitulit voivat antaa kirjallisen varoituksen tai pidättää papin pappisvirasta 1–6 kuukaudeksi, jos pappi ”toimii vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta tai laiminlyö niitä taikka käyttäytyy papille sopimattomalla tavalla”.
Kirkkolaissa on lisäksi käsitelty tilannetta, jossa pappi on tuomittu rikoksesta rangaistukseen, joka ”osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan pappina”. Tällöin tuomiokapituli voi määrätä papin menettämään pappisvirkansa eli hänen pappisvihkimyksensä ikään kuin mitätöidään.
Kirkkoherran tehtävät Ruotsissa ja Suomessa ovat samantapaiset kuin Suomessa. Ruotsin kirkon sivujen perusteella kirkkoherra johtaa paikallisen kirkon ja seurakunnan työtä. Hän on muiden seurakuntaan palkattujen esimies. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten ja muiden kirkollisten toimitusten sekä rippikoulujen pidosta.
Syytteessä oleva pastori on ruotsalaisen seurakunnan internetsivujen mukaan työskennellyt normaalisti keväällä sekä kesällä ja hänet on merkitty vastuuhenkilöksi ainakin yhteen jumalanpalvelukseen syksyllä.
Pappien käyttäytymiseen liittyy myös toisen papin syyte, jonka käsittely on vielä kesken Helsingin hovioikeudessa. Siinä syyttäjä vaati rangaistusta helsinkiläisen seurakunnan pastorille kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta rippileirillä.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet viime vuoden kesäkuussa, mutta käsittely jatkuu hovioikeudessa ensi maaliskuussa. Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä, että rippilapset olisivat kokeneet pastorin antaman poskisuudelman ja puraisun käsivarteen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksena.
Helsingin hovioikeudessa on kesken myös käsittely, jossa liikemies ja kolmas pappi tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä petoksesta, kahdesta törkeästä veropetoksesta, kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä törkeästä ampuma-aserikoksesta kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen.
Vaikka pappi valitti hovioikeuteen, hän on liiketoimintakiellossa vuoden 2022 marraskuuhun asti. Vuonna 1988 pappisvihkimyksen saanut mies työskenteli pappisvirkauransa aikana muun muassa suomalaisessa seurakunnassa ja suoritti papin ydinosaamista syventävän pastoraalitutkinnon vuonna 1993.
Muualla Suomessa on käsittelyssä syytteitä, joissa yhtä pappia epäillään niin ikään törkeästä petoksesta ja toista laittomasta uhkauksesta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006612429.html
