Helsinki, Koskela: 16-vuotias poika murhattiin raa´asti

[savolainen]

Ole miettinyt välillä sitä, että miten näiden murhaajien psyyke tällä hetkellä voi, miten on mahdollisesti muuttunut sitten joulukuun 4. päivän, miten mielentilatutkimus on mahdollisesti vaikuttanut alkuperäiseen ylemmyydentuntoon ja rehvakkuuteen ja niin pois päin?

Tuomio annetaan ilmeisesti syksyllä?

[siiantaika]

Ole miettinyt välillä sitä, että miten näiden murhaajien psyyke tällä hetkellä voi, miten on mahdollisesti muuttunut sitten joulukuun 4. päivän, miten mielentilatutkimus on mahdollisesti vaikuttanut alkuperäiseen ylemmyydentuntoon ja rehvakkuuteen ja niin pois päin?

No mitä sitten? Miten esimerkiksi poliisikuulustelu ja alustava oikeudenkäynti lie vaikuttaneet psyykeeseen? Ja niin poispäin.

[Blackened]

10 vuotta per naama. Vanhempien tuska ei lievitä ikinä.

[lukutoukka]

Ole miettinyt välillä sitä, että miten näiden murhaajien psyyke tällä hetkellä voi, miten on mahdollisesti muuttunut sitten joulukuun 4. päivän, miten mielentilatutkimus on mahdollisesti vaikuttanut alkuperäiseen ylemmyydentuntoon ja rehvakkuuteen ja niin pois päin?

Tuomio annetaan ilmeisesti syksyllä?

Pelkään pahoin, että rikoksen tekijät näkevät itsensä ikään kuin uhreina, kun nyt jäivät kiinni teoistaan. Vankeudessa ja kuulusteluissa on ikäviä puolia, jotka voivat harmittaa ja jopa suututtaa rikollisia. Mielentilatutkimuksissa käydään henkilöhistoria tarkkaan läpi, jolloin tekojen motiiveihin voi löytyä selittäviä tekijöitä. Voivatko rikolliset silloin ripustautua näihin selityksiin, jolloin heidän oma vastuunsa hämärtyy entistä enemmän? Kuulustelupöytäkirjojen ja nauhoitusten mukaan he käsittääkseni ovat suhtautuneet hyvin etäisesti omaan osuuteensa tekoihin, vaikka ovat ne joutuneet myöntämään todisteiden takia.

[Bird]

Eikö Alexis ollut ainoa, joka tekojensa myöntämisen lisäksi sanoi kantavansa kaiken vastuun niistä? Olevansa myös valmis tekonsa tuomion mukaisesti hyvittämään.

[tokkaukko]

Eikö Alexis ollut ainoa, joka tekojensa myöntämisen lisäksi sanoi kantavansa kaiken vastuun niistä? Olevansa myös valmis tekonsa tuomion mukaisesti hyvittämään.

No se olis sitten sama kohtalo,millon penikka on valmis kohtaamaan luojansa vai taisko sittenki juksata?

[elliina]

Juhannusaattonakin tämä tulee mieleen, kuten ihan joka päivä. Kävin Ylilaudalla ja siellä oli kuva. En tiedä, oliko hän oikeasti Atso vai joku muu, mutta tuli taas niin paha olo, että oli pakko mennä välillä katsomaan Tanhupallon juhannusvinkit. Aina, kun loukkaan itseni, ajattelen, että ei tässä mitään, Atsoon sattui tuhat kertaa enemmän. Aina, kun pahoitan mieleni jostakin, ajattelen, että Atsolla oli tuhat kertaa pahempi mieli. Ja vaikka ei uskoisi, minulla on ihan oikea elämä ja pääasiassa hyviä päiviä. Olen miettinyt, miten kauan "surutyö" voi kestää, kun ei ole tuntenut uhria tai ketään asianosaisia ja onko ylipäätään oikeus tuntea näin? Olenko ominut asianosaisten surun? Vaikka tuskinpa se sen kevyempi olisi ollut kantaa, vaikka niin olisi käynytkin.

Tuomiot eivät jotenkin enää edes kiinnosta, kun vaikka se kuolemantuomiokin olisi käytössä, ei se muuttaisi tapahtunutta yhtään vähemmän pahemmaksi. Minä en saanut lohtua edes Atson isän laulusta. Tunteeko joku muu vielä näin? Ylilaudalla kylläkin olen sellaisia kommentteja lukenut, vaikka siellä suurin osa on nykyään turhaa löpinää. Niin kuin varmaan tämä omakin tekstini. Kuitenkin; kaikille edelleen erittäin surullisille ja pahoillaan oleville, hyvää juhannusta!

[savolainen]

Koen samoin jonkinlaista häpeää siitä, että tunnen liian vahvasti asiassa, joka ei liity mitenkään elämääni. Mutta...en minä tunteilleni mitään voi, niiden kanssa on vain elettävä.

[Ouagadougou]

Täällä myös yksi, jonka mielessä tämä tapaus kummittelee. En tunne minäkään asiaan liittyviä henkilöitä. Atson kohtalo oli hirveä, ja vanhemmat menettivät ainoan lapsensa. Pahuutta ajatellessani mieleen tulevat nämä kolme 'kaveria'.

Itselläni on 17-vuotias poika; vaikuttaa varmaan taustalla.

[petteri poloinen]

Eikö Alexis ollut ainoa, joka tekojensa myöntämisen lisäksi sanoi kantavansa kaiken vastuun niistä? Olevansa myös valmis tekonsa tuomion mukaisesti hyvittämään.

Alexis on myöntänyt törkeän pahoinpitelyn ja kuolemantuottamuksen, kiistänyt murhan. Kaikkia väitettyjä tekemisiään ei ole myöntänyt ja yksityiskohdista on väitellty oikeudessa, kuten esim, hyppikö Alexis uhrin päälle enemmän kuin on myöntänyt. Veeti on myöntänyt törkeän pahoinpitelyn ja kuolemantuottamuksen, kiistänyt murhan. Heikki on myöntänyt (omalta osaltaan) pahoinpitelyn, kiistänyt kuolemantuottamuksen ja murhan.

[TheFirstFate1]

Ja kaikki tämä aika minkä kolmikko viettää ns. Pidätettyinä lyhennetään tuomiosta kun se julistetaan Syksyllä. Että ehkä jopa Vuoden joutuvat istumaan siitä 10 vuoden rangaistuksesta mistä normaalisti istutaan muutenkin 1/3 osaa...

[Inanna]

Pahuutta ajatellessani mieleen tulevat nämä kolme 'kaveria'.

Sama täällä. Todella sairaamman luokan pahuutta. Suunnitelmallisuus, kaikki.

Tuttuni, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, vertasi teon tultua julkisuuteen sitä elokuvaan "A Serbian film". Elokuva on toki elokuva, mutta arvioiden mukaan monet katsojat eivät pysty katsomaan loppuun - sen verran sairasta menoa. Mitä nämä 3 murhaajaa tekivät on taas totta. Itse en ole leffaa nähnyt, mutta psykologisella tasolla ilmeisesti raakuudessa vertautui Koskelaan.

Koskelan teinimurha on oksettava, ahdistava ja käsittämätön hirveys. Ei vain kykene ymmärtämään miten ihminen moiseen pystyy. Tällaisen teon tekevä... niin mikähän se sitten on? Hyvä kysymys.

[Bou]

Kyllä tätä miettii ja pohtii usein kiitollisuutta omien lasten hyvinvoinnista. Ei voi kuin toivoa, että Atson vanhemmat saavat riittävästi apua ja jostakin lohtua, mitä en kyllä sisäistä, että mistä. Varsinkin kun oli ainoa lapsi. Että mistä sen elämänhalun ja ilon voi milllonkaan löytää näin suunnitelmallisen ja äärimmäisen julman teon jälkeen? Ja ehkä syyllisyydenkin. Voi olla että vaikka ei ole mitään syytä, vanhempana miettii uudestaan ja uudestaan, olisiko voinut tehdä jotakin toisin… minä varmaan ainakin miettisin. Toivon niin kovin paljon voimia Atson vanhemmille ja voimia heidän ystävilleen jaksaa tukea ja olla läsnä ensi vuonna ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana…

[Oikeus ennen kaikkea]

"Tunnen pelkoa häntä kohtaan" – Koskelan teinimurhasta syytetyn äiti kertoo uutuuskirjassa, miten hirmuteot valkenivat lähipiirille

"Pelkään et elämä loppuu" Näin Koskelan teinisurmasta syytetyt pojat viestittelivät teon jälkeen.
"Tunnen pelkoa häntä kohtaan" – Koskelan teinimurhasta syytetyn äiti kertoo uutuuskirjassa, miten hirmuteot valkenivat lähipiirille
Viime joulukuussa koko Suomi pysähtyi, kun uutiset 16-vuotiaan äärimmäisen väkivaltaisesta kuolemasta levisivät. Uutuuskirjassa yhden Koskelan teinimurhasta syytetyn lähipiiri kertoo, kuinka järkyttävät tapahtumat tulivat perheen tietoon.

MTV Uutisten rikostoimittaja Tiia Palménin uunituore esikoiskirja Koskelan teinisurma (Deadline Kustannus) pureutuu viime joulukuussa tapahtuneisiin sadistisiksikin kuvailtuihin tapahtumiin, joiden seurauksena 16-vuotias rankasti kiusattu poika menetti henkensä.
Traagisesta kuolemasta syytetään kolmea teon aikaan 16-vuotiasta poikaa. Syyttäjä vaatii kaikille kolmelle syytetylle pitkiä vankeusrangaistuksia.
Vaikka syytetyt eivät vielä ole saaneet vielä tuomioitaan, kirjassa avataan laajasti traagista tapausta sekä julkisten materiaalien että useiden haastattelujen kautta.
Syytetyistä vanhimman lähipiiri avaa kirjassa myös sitä, miten brutaalit tapahtumat heille valkenivat.

Koulu ja kannabis yhdistivät
Kun vanhin syytetyistä aloitti sähkölinjan opinnot Helsingissä viime syksynä, välit kahteen muuhun samassa koulussa opiskelevaan syytettyyn tiivistyivät.
Muita myöhemmin kaveriporukkaan liittynyt vanhin syytetty tapasi uhrin ensimmäisen kerran loppukesästä 2020.
Vaikka pojasta tuli uuden porukan myötä sosiaalisempi, veljen mielestä uudet tuttavuudet eivät kuitenkaan olleet ainoastaan hyvä asia.
Pojan kotiintuloajat alkoivat lipsua ja huumori muuttui ilkeämmäksi. Loppusyksystä 2020 isä löysi poikansa repusta kannabista. Tupakoinninkin aloittanut poika myönsi huumekokeilun, jonka seurauksena isä teki pojastaan rikosilmoituksen.
Vanhimman syytetyn lapsuutta varjosti vanhempien ero. Veljen mukaan syytetty kärsi erosta, vaikka välit vanhempiin säilyivät lämpiminä.

Äiti yritti tavoittaa poikaansa, mutta turhaan
Mediassa on uutisoitu laajasti järkyttävistä teoista, jotka edelsivät uhrin kuolemaa. Uhrin pakaroiden väliin laitettiin ilotulitteita ja jopa hänen päälleen virtsattiin. Nöyryytys ja väkivalta olivat ennennäkemätöntä.
Vanhimman syytetyn äiti kertoo kirjassa omasta näkökulmastaan, mitä murhayönä tapahtui.
Tuolla viikolla pojan oli vuoro olla äidillään. Äiti alkoi huolestua kymmenen aikaan illalla, kun poikaa ei näkynyt.
Pelko syveni illan edetessä, kun ilmeni, että pojan puhelin oli kiinni. Äiti kyllä tiesi poikansa puhelimen akun olevan surkea. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä tapahtui samaan aikaan, kun hän yritti saada poikaansa kiinni.
Vanhimman pojan on kerrottu kohdistaneen eniten ja vakavinta väkivaltaa uhria kohtaan. Hänen tiedetään muun muassa hypänneen uhrin päälle ja hakanneen häntä metalliputkella. Kaksi muuta poika on yrittänyt vierittää syytä vanhimman harteille.
Herkkyydestään ja epäsosiaalisuudestaan huolimatta kukaan läheisistä ei olisi uskonut, että poika kykenisi murhayön kaltaisiin väkivaltaisuuksiin.
Äiti kertoo, että hän oli puhunut pienestä pitäen pojilleen kiusaamisesta ja kuinka väärin se on.

Veriset hankaumat muistuttivat surmayöstä
Viisi minuuttia ennen keskiyötä poika vihdoin tuli kotiin ja kiirehti suoraan vessaan. Vaikka poika ei sanonut mitään, äiti tiesi, että poika on humalassa.
– Häpeäisit, miten kehtaat tehdä näin. Olemme sopineet selkeästi kotiintuloajoista ja säännöistä. Olin sinusta tosi huolissani, kirjassa kerrotaan äidin sanoneen vessan oven takaa.
Poika ei vastannut toruihin, jonka seurauksena äiti kertoi pojan olevan arestissa ja lähti nukkumaan yläkertaan.
Seuraavana päivänä kaikki näytti normaalilta, vaikka pojan muistikuvat edellisillasta olivatkin hatarat. Käsien veriset haavaumat kuitenkin antoivat vihiä siitä, että jotain kamalaa oli tapahtunut.
Kun poika avasi alkuillalla puhelimen, vastassa oli kahden muun syytetyn viestit uhrin kuolemasta. Poika kuitenkin pystyi pidättelemään itseään, sillä äidin silmiin poika ei ollut normaalia erikoisempi, joskin hieman vaisumpi.
Syytetyt soittivat illalla ryhmäpuhelun, jossa he keskustelivat muun muassa uhrin hävittämisestä. Toisen syytetyn mukaan vanhin syytetyistä oli ideoimassa ruumiin kuljetusta autolla. Hän myös etsi tietoja ruumiin hävittämisestä internetistä ja ehdotti, että ruumis hävitettäisiin Pikkukoskelle.
Koska huoli kiinnijäämisestä oli kova, vanhin pojista ehdotti, että ruumiin päälle voitaisiin kaataa valkaisuainetta hävittämään dna-jäljet.
Lopulta pojat päättivät odottaa, että joku löytäisi ruumiin.

"Itkikö äiti?"
Poika oli juuri palannut koulusta isänsä luo ja lähtenyt Triplaan, kun toisessa osoitteessa asuva äiti sai poliisilta puhelun. Poliisi ilmoitti asian olevan vakava ja että he kertoisivat äidille myöhemmin lisää. Äiti oli peloissaan ja huolissaan.
Veli avasi oven, kun poliisit tulivat etsimään syytettyä isältään. Poliisit olivat vahingossa pidättämässä ensin tätä taposta.
Puhelimitse poliisi sai yhteyden oikeaan henkilöön. Triplassa ollut syytetty kiisti tietävänsä, mistä on kyse. Poliisit ottivat syytetyn kiinni parkkialueella. Kiinniotto sujui rauhallisesti.
Puhelimesta kuului läpi itku, kun naispoliisi soitti kiinniotetun äidille.
– Itkikö äiti? kirjassa kerrotaan syytetyn kysyneen poliisilta.

Oikeudessa kyyneleet virtasivat
Äiti ja isä osallistuivat pojan ensimmäiseen kuulusteluun tiistaina 8. joulukuuta. Kirjassa äiti kertoo, miten kamalaa oli kuunnella, kun oma poika kertoi osallisuudestaan.
Kuulusteluissa poika puhui kaikista syytetyistä avoimimmin tapahtumista, eikä kiistänyt syyllisyyttään. Hän kertoi haluavansa kantaa vastuun.
Äiti oli seuraamassa oikeuden käsittelyä kahtena päivänä, isä ja veli yhtenä. Itkua oli mahdotonta pidätellä ja myös viha nousi pintaan. Äiti yrittää tukea poikaansa, vaikka tunteet ovatkin ristiriitaiset.
– Haluaisin halata häntä ja olla hänen lähellään. Seuraavassa hetkessä tulee hirveä viha. Miten hän on kyennyt tällaiseen? Olen sanonut hänelle, että olen tosi vihainen ja tunnen pelkoa häntä kohtaan. En voi käsittää, miten hän on voinut tehdä jotain tällaista, äiti kertaa tunteita kirjassa.
Veljelleen poika on kertonut, että ei halua enää koskaan juoda alkoholia.
– Hän selitti minulle, että alkoholin määrä sai hänet sekaisin ja jonkinlaiseen ihmeelliseen tilaan, eikä hän enää koskaan halua juoda. Hän on sanonut, että on pelottavaa, millaiseksi hän muuttui kovassa humalassa, veli kertoo kirjassa.
Maaliskuussa käräjäoikeus määräsi syytetyt mielentilatutkimukseen. Tutkimuksen jälkeen oikeus arvioi, mihin rikoksiin poikien katsotaan syyllistyneen.
Tuomion saamisessa voi kestää kuukausia.

Lähde: Tiia Palmén, Koskelan teinisurma, Deadline Kustannus 2021.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tun ... #gs.505bze

[Tarkastaja Levisi]

Iltalehdessä oli myös juttua sekä otteita tuoresta kirjasta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e631 ... dbad5d1938

5.7.2021 8:01

Legoilla leikkivä teini

Koskelassa viime joulukuussa raa’asti surmattu nuori ilmaisi itseään parhaiten netissä. Viimeisenä elinvuotenaan hänen kaveripiirinsä vaihtui ja poika sijoitettiin lastenkotiin

Poika käytti viikkorahat Legoihin, vaikka oli jo teini-ikäinen. Se näkyi kotona hänen huoneessaan, jossa hän piti esillä useita Lego-rakennelmia.

Eräänä elokuisena sunnuntaina hän otti kuvan Marvelin Rautamies- ja Hämähäkkimies-seteistä ja julkaisi niistä kuvan sosiaalisessa mediassa Redditissä.

– Se ei ole paljon, mutta joskus elämässä kyse on pienistä asioista, hän kirjoitti kuvien yhteyteen englanniksi.

Lego-harrastuksesta kerrotaan tänään julkaistusta Koskelan teinisurma -kirjassa (Deadline, 2021). MTV:n uutisten toimittajan Tiia Palménin kirjassa kerrataan paitsi surmaan johtaneiden viikkojen tapahtumat, myös uutta tietoa rikoksen uhrista.