acp kirjoitti: ↑Ma Marras 29, 2021 7:47 am
Jack the Ripper kirjoitti: ↑Su Marras 28, 2021 3:13 am
EU:n isä, kreivi Richard Coudenhove-Kalergi, oli salaliiton johtaja, jonka tavoitteena on tuhota Euroopan kansat. Jo v. 1923 hän julisti vapaamuurariveljilleen, että ”juutalaisen aatelisrodun” on tultava Euroopan valtiaaksi. Tähän pääsemiseksi eurooppalaiset tulee risteyttää aasialaisten ja mustien kanssa. Tuloksena on uusi helposti hallittava rotu vailla luonnetta.
Coudenhove-Kalergi kirjoittaa (”Praktischer Idealismus”, v. 1925, s. 21), että tuloksena syntyneet ”sekarotuiset” jälkeläiset ovat ”heikkoluonteisia, pidäkkeettömiä, vailla tahdonvoimaa, kestävyyttä, pieteettiä ja luotettavuutta”. Euraasialaiset ja negroidiset ominaisuudet syrjäyttävät eurooppalaiset ominaisuudet.
EU:n perustajaisä tahtoo synnyttää Eurooppaan orjien sukupolven rotusekoituksen avulla. ”Rasisminvastaisuuden” takana on koko ajan kammottava rasismi.
Älkää antako juutalaisuuden hämätä, se on tabu. Aatu oli samaa sionisti verta.
Lyhensin hieman lainausta yläosasta. Halusin kuitenkin säilyttää paljon, koska näkökulma on kiehtova, vaikkakin kovin eurooppalainen. Ei siinä mitään, että eurooppalaiset miettivät Eurooppaa. Minusta kannattaa kuitenkin tehdä pieni matka Yhdysvaltoihin vaikka pelkästään ajatuksen voimalla.
Meinaan nimittäin sellaista, että miettikääpä, millainen paikka Yhdysvallat tänä päivänä on ja millaista porukkaa siellä asuu. Ja Kanada siinä vieressä on ihan samanlainen paikka. Olen käynyt Jenkkilässä jokusen kerran ja ollut tekemisissä sikäläisten ihmisten kanssa. Ja on pakko myöntää, että siellä tuo ylhäällä kuvattu kehityskulku on jo paaaaljon pidemmällä. Alla on muutamia huomioita.
Pohjois-Amerikkaan muualta muuttaneet ovat pääsääntöisesti luopuneet entisestä äidinkielestään, eikä heidän jälkeläisensä ole kyseistä kieltä yleensä oppineet. Useimmat pohjoisamerikkalaiset eivät myöskään ole opiskelleet mitään muuta kieltä englannin rinnalle.
Pohjois-Amerikan väestöstä merkittävä osa ei hallitse niin yksinkertaista, tärkeää ja jokapäiväistä taitoa kuin ruoanlaitto. Kuitenkin he ovat kotoisin maista, joissa lapsetkin osaavat ruoanlaiton taitoja.
Pohjois-Amerikan väestön koulutus- ja osaamistaso on hämmentävän matala. On siellä erittäin hyvin kouluttautuneitakin, mutta yleinen taso on hyvin heikko eikä lukutaidottomuus ole harvinaista.
Oppiminen on usein haastavaa, koska koulujen opetus ei ole välttämättä kovin korkeatasoista ja monissa kouluissa oppilaiden joukossa elää vahva oppimisvastaisuus. Osa vanhemmistakin vastustaa opiskelua. Parhaimmat koulut ja jatko-opinnot ovat usein kalliita, eikä kaikilla halukkailla ole niihin muutenkaan mahdollisuuksia esimerkiksi välimatkan vuoksi. Lisäksi on tavallista, että oppilaiden oppimistavoitteet asetetaan matalalle ja arvostelu on löysää. Lapsia kehutaan naurettavan helppojen asioiden oppimisesta ja annetaan kiitosta lähestulkoon kaikesta.
Pohjois-Amerikan aikuiset ovat hyvin laajasti menneet mukaan tähän typeryyteen. Yleisesti ajatellaan, ettei lapsilta saa vaatia mitään (esim. omien lelujen siivoamista), koska he ovat vasta lapsia ja heidän täytyy saada kokea onnellinen lapsuus. Jos joku vaatii lapsiltaan esimerkiksi kotitöihin osallistumista, häntä saatetaan pitää köyhänä, kun hänellä ole varaa palkata esim. siivoojaa tai kokkia kotiin. Tai häntä saatetaan pitää laiskana ja köyhänä, jolloin hän on ns. ilkeä äiti/isä. Vastaavasti jos vanhemmat ohjaavat lapsiaan opiskelemaan tai harrastamaan ahkerasti koulun ulkopuolella, heitä saatetaan pitää liian ankarina ja vaativia vanhempina. Siis teetpä niin tai näin, olet aina huono vanhempi. Moni vanhempi valitsee sosiaalisesti hyväksytyimmän tavan eli mukautuu valtavirtaiseen kasvatustyyliin: Lapset ruokitaan pikaruoalla, lapsille ostetaan niin paljon herkkuja ja leluja kuin lapsi keksii pyytää, lapsen opettaminen jätetään koulun vastuulle ja lapsen annetaan vapaa-aikanaan tehdä melkein mitä tämä vain keksii tehdä. Suuri osa Pohjois-Amerikan lapsista kasvaa television kasvattamina. Se takaa suuret vaikuttamismahdollisuudet niille, jotka tuottavat ohjelmia televisioon...
Kun kansa niin sanotusti "pidetään tyhmänä", heitä on helppo hallita massaviihteen, mainonnan, valeuutisten, sosiaalisen median ja muiden vastaavien ilmiöiden avulla.
Amerikkalaiset on esimerkiksi saatu kuluttamaan yli varojensa ja ajautumaan hallitsemattomiin velkoihin, koska heille hoetaan lakkaamatta kuluttamisen autuutta. Yhdysvalloissa myös hoetaan, että 2/3 maan bruttokansantuotteesta muodostuu kotitalouksien kulutuksesta, joten on isänmaallista ostaa koko ajan kauheasti kaikenlaista. He ovat siis
kulutusorjia. Uskoakseni tuo 2/3-teoria on hevonpaskaa, eikä sen tueksi oikein edes löydy kunnon faktaa. Kaiken lisäksi yhdysvaltalaisten kulutusta ohjataan ulkomaalaisten firmojen hyväksi (esim. H&M, Ikea). Ei muuten ole kovinkaan vaikea selvittää, mitkä firmat hyötyvät amerikkalaisten kulutushysteriasta. Usein myös firmojen omistajat saa selville, vaikka tietoja yritetään piilotella esimerkiksi kansainvälisten sijoitusyhtiöiden avulla.
Kulutuspakko ja ruoanlaittokyvyttömyys ohjaavat ihmisiä syömään pikaruokaa, jota heille myös tuputetaan. Tietyissä piireissä pikaruokaa kutsutaan sattumalta
orjaruoaksi. Tällä on tietysti myös terveydellisiä seuraamuksia.
Huomattavan suuri osa yhdysvaltalaisista on menettänyt kontaktit sukujuuriinsa Yhdysvaltojen ulkopuolella. Monien esivanhemmat tai ainakin osa heistä on asunut Yhdysvalloissa jo sukupolvien ajan, eivätkä heidän nykyään elävät jälkeläiset edes tunne omaa sukupuutaan. Yleensä he ovat myös useiden eri etnisten ryhmien tai ainakin eri kulttuuripiireistä tulevien jälkeläisiä eli "sekarotuisia". Aivan kuten Amerikkaan viedyiltä tummaihoisilta orjilta aikoinaan vietiin nimi ja identiteetti, myös vaaleaihoiset eurooppalaiset usein menettivät kielensä ja moni amerikkalaisti nimensäkin. Nykyään DNA-testaus on tosin yleistynyt Yhdysvalloissa ja sen avulla mm. tummaihoiset amerikkalaiset ovat selvittäneet, mistä päin Afrikkaa heidän sukujuurensa ovat peräisin.