Tälläisen löysin kun ostin lukuaikaa
HS arkistosta. Perskutarallaa 9,90 € ja 20 hakua. Itsekö nämä pitää maksaa..
Laitoin siksi tämän "laivaotsikon" alle kun puhutaan myös siellä kadonneista.
HS - Kotimaa - 1.3.1996 -
Missä he ovat? 400 ihmistä on kateissa, heistä 30 ehkä surmattu.
31-vuotias suomalainen työnjohtaja matkusti laivalla Ruotsiin yhdessä 9-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tytär oli eron jälkeen jäänyt hänen hoitoonsa. Tyttären mukaan isä oli matkalla käyttäytynyt normaalisti. Isä oli saattanut tyttären nukkumaan, mutta lähtenyt itse ravintolaan. Tytär muistaa isän käyneen hytissä kello 02 aikaan ja olleen silloin vähän humalassa. Isä oli sanonut menevänsä ottamaan vielä yhden kaljan. Tämän jälkeen kukaan ei ole nähnyt työnjohtajaa.
Voiko joku täsmentää ylläolevaa esim. kadonneen nimen muodossa? Jatketaanko kadonneissa vai pidetäänkö tämä kadonnut työnjohtaja tässä osiossa.
Keskusrikospoliisin julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 400 ihmistä kateissa. Poliisi uskoo useimpien heistä kuolleen. He ovat hukkuneet tai tehneen itsemurhan, mutta ruumista ei ole löydetty.
Krp:n apulaispäällikkö
Markku Salmisen mukaan joukkoon mahtuu myös 20-35 henkirikosta.
"Vaikeimmin selvitettävät henkirikokset tulevat poliisille ensin katoamisilmoituksina", Salminen sanoo. Salminen kaipaakin poliisilta lisää tarkkuutta esimerkiksi katoamisilmoitusten kirjaamisessa. Salmisen mukaan ne voitaisiin koota yhteen valtakunnalliseen rekisteriin sen sijaan, että ne jäävät poliisipiirien tehtäväilmoituksiin. Suomessa ilmoitetaan vuosittain tuhansia ihmisiä kadonneiksi, mutta pysyvästi häviää vain muutama kymmenen. "Jos emme ole riittävän tarkkoja, on mahdollista, että syntyy sarjamurhia", Salminen toteaa. Katoamisiin
pitää varautua Salmisen ja oikeustieteen tohtori Jussi Pajuojan tekemä tutkimus ei anna erityisen hyvää kuvaa poliisin toimista katoamistapauksissa. Tutkimuksen mukaan monet poliisit pitävät kadonneiden henkilöiden etsintää välttämättömänä pahana, enemmänkin pakonomaisena valvollisuutena kuin todellisena työtehtävänä.
Ongelmana on ohjeistuksen ja ennakkosuunnittelun puute. KRP aikookin esittää, että sisäministeriö antaisi poliisille uudet ohjeet menettelystä kadonneiden etsimisessä. Salmisen mielestä myös monien laitosten, kuten vanhainkotien, mielisairaaloiden tai kehitysvammalaitosten pitäisi valmistautua katoamistilanteisiin paremmin. "Poliisinkin pitäisi valmistautua paremmin näihin tilanteisiin, koska monet katoamistilanteet liittyvät tällaisiin suljettuihin laitoksiin." Salminen epäilee, että poliisilla ei ole valmiuksia saada riittävän nopeasti laajamittaisia etsintätoimia. "Jos humalainen, dementoitunut vanhus tai lapsi katoaa talvella, meillä on kahdeksan tuntia aikaa etsiä kadonnutta. Sen jälkeen etsintä muuttuu ruumiin etsimiseksi."
Niina oli 16-vuotias nuori nainen. Hän oli Ruotsin-laivalla poikaystävänsä ja erään tuttavapariskunnan kanssa. Matkan aikana seurue käytti runsaasti alkoholia. Puolen yön jälkeen Niina oli mennyt poikaystävänsä kanssa kannelle. Äkkiä hän nousi istumaan reelingille selkä mereen päin ja sanoi näyttävänsä "tempun". Kun niin laskeutui polvitaipeittensa varassa meren puolelle, ote irtosi ja hän putosi mereen. Paikalla oli runsaasti juopuneita matkustajia, mutta kukaan ei ehtinyt tehdä mitään Niinan pelastamiseksi.
"Laivaturvallisuus tulisi järjestää niin, ettei näitä tekoja pääsisi tapahtumaan", Salminen huomauttaa. Ruotsin-laivoilta on kadonnut kymmeniä ihmisiä. Salmisen mukaan itsemurhahakuisuus näyttää kohdistuvan laivoille. Laivoilta putoaa myös mereen kaiteilla retostelevia humalaisia.
Laivoilla on tehty myös rikoksia, mutta tutkimuksessa huomautetaan, että tiedotusvälineissä laivakatoamisten ympärille kudotaan yhä uudestaan salaperäisyyden verhoa. Tiedotusvälineissä esitetään epäilyjä, että Itämeren matkustajalaivoilla liikkuisia rikolliskoplia, jotka huumaisivat uhrinsa, ryöstäisivät heidät ja lopulta heittäisivät yli laidan. Näyttöä tällaisesta ei kuitenkaan ole.
"Suomalaisessa kulttuurissa itsemurhien torjunta on niin voimakasta, että usein tyydytään mielummin myyttisiin selityksiin kuin halutaan nähdä asia paljaaltaan", tutkimuksessa todetaan.