Mielenkiintoinen artikkeli SK sivuilta josta se kannattaa lukea kokonaan. Molempien konkurssipesien asioissa on tiettyjä samoja piirteitä.
Jutusta poimittu muutama kohta esiin oheisina lainauksina.
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kem ... 9551d4-500
Vatanen ryhtyi teknologiayrittäjäksi. Alkuun hän toimi oululaisen Microcellin hallituksen jäsenenä ja My Origon toimitusjohtajana. Hänen keskeinen kumppaninsa Microcellissä oli Jyrki Hallikainen, sittemmin Uros Oyj:n pääomistaja, jota on epäilty talousrikoksista Suomessa ja Sveitsissä.
Vuosina 2003–2006 Vatanen oli mukana Ailocom Oy:ssä, joka keskittyi turvabisnekseen, muun muassa kameravalvontaan. Yhtiö sai julkista tukea yli 500 000 euroa ennen kuin se haettiin konkurssiin 2009.
Vatasen viime vuosien työ- ja hallituspaikkojen lista on pitkä: Certicom, QMS, Imbera Electronics ja Sensorfab.
Hänelle on myönnetty kymmeniä patentteja ja uusia keksintöjä syntyy jatkuvasti. Uusin patentti liittyy kaivoskoneen lastausoperaatioiden automatisointiin.
Ja uusin aluevaltaus on siis Kemijärven selluhanke.
Tosiasiassa Vatanen käytti valtaa sekä ostajan että myyjän puolella. Hän oli ostajan Vataset Teollisuuden ainoa omistaja ja myyjän eli Boreal Biorefin toiseksi suurin omistaja. Boreal Biorefissä hänen luottomiehensä oli yhtiön hallituksen silloinen jäsen Jouni Leinonen.
Myöhemmin Leinonen vahvisti yhtiön edustajana, että osakeanti oli maksettu osakeyhtiölain mukaisesti. Jari Karppinen antoi vastaavan todistuksen yhtiön KHT-tilintarkastajana. Karppisen työnantaja oli tilintarkastusyhteisö Ernst & Young.
Syyskuun alussa 2021 anti merkittiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin, ja Vatasen valta näytti sinetöidyltä. Hänellä oli yhtiön osakkeista 53, Silvillä 38 ja Kemijärven Kehityksellä 9 prosenttia.
Tilintarkastajia pidetään ammattiryhmänä, jonka tylsyydessä haastavat vain vakuutusmatemaatikot. Tässä suhteessa Jari Karppinen käyttäytyi harvinaisen dramaattisesti, sillä lokakuussa 2021 hän peruutti edellä mainitun todistuksensa 145 000 euron osalta ja erosi Boreal Biorefin tilintarkastajan tehtävästä.
Yhtiökokoukselle hän lähetti kirjeen, jossa hän pyysi yhtiötä korjaamaan osakeannin virheellisen rekisteröinnin. Perusteena oli se, että Boreal Biorefillä ei ollut sitä velkaa, johon osakkeiden maksu oli perustunut suurelta osin. Ilmeisesti Karppinen oli saanut tietonsa kaupungilta.
Vatanen ei kuitenkaan noudattanut Karppisen ehdotusta vaan hankki toisen lausunnon Boreal Biorefin uudelta KHT-tilintarkastajalta Hannu Paunikalliolta, joka edusti tilintarkastusyhteisö KPMG:tä.
Velan siirtymiseen pois Boreal Biorefiltä Paunikallio ei ottanut kantaa. Hänen mielestään kuittaus oli perusteltu, koska Vataset Teollisuus maksaisi velan korotettuna tontinvuokrana tai mahdollisesti myöhemmin osana tontin myyntihintaa. Hänen käsityksensä mukaan kaupunki oli korottanut tontin kirjanpitoarvoa velkasummalla.
Selvityksiä ja tarkastuksia on jatkettu myös Boreal Biorefin konkurssin jälkeen.
Pesänhoitajaksi määrättiin asianajaja, ekonomi, KHT-tilintarkastaja Aarni Oksanen.
Havaintojensa perusteella Oksanen esitti konkurssiasiamiehelle, että konkurssia jatkettaisiin julkisselvityksenä, siis valtion varoilla ja viranomaisten valvonnassa.
Konkurssiasiamies on konkurssipesiä valvova viranomainen. Julkisselvitykseen voidaan ryhtyä, jos konkurssivelalliseen liittyy merkittäviä selvitystarpeita eikä pesässä ole varoja.
Maaliskuussa 2023 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus päätti, että julkisselvitys tehdään ja määräsi Oksasen julkisselvittäjäksi.
Tuomioistuin perusteli päätöstä sillä, että Boreal Biorefin liiketoimintakauppa oli tehty epätavanmukaisilla ehdoilla ja kaupassa oli käytetty maksuvälineenä pääomalainaa, jonka todellinen arvo oli epäselvä. Järjestely oli mahdollisesti ollut sopimaton ja epäedullinen velkojien kannalta.
Julkisselvittäjän tehtäviin kuuluu laatia poliisille tutkintapyyntö mahdollisista rikosepäilyistä sekä nostaa tarvittaessa vahingonkorvaus- ja takaisinsaantikanteita.