MURHA.INFO

Murto

Yostin Murillo, 23 ja David Beak, 22, olivat tutustuneet toisiinsa asuessaan kodittomien asuntolassa Torontossa. Molemmille maistui alkoholi ja huumeet laidasta laitaan. David Beak oli vielä tuore katujen kulkija eikä hän ollut poliisille tuttu, mutta kaverinsa Yostin Murillo oli kerännyt jo pitkän rikosrekisterin asuntomurroista ja pahoinpitelyistä. Murillo odotti parhaillaan tuomiota kahden kuukauden takaisesta pahoinpitelyryppäästä, kun hän oli lyönyt puistossa naista kasvoihin ja samassa yhteydessä vartijaa jakoavaimella päähän. Murillo oli onnistunut pakenemaan paikalta hyökkäyksen jälkeen, mutta hänen päivänsä jatkui väkivallan merkeissä: Murillo pahoinpiteli tyttöystäväänsä kadulla, kun sivullinen nainen puuttui tilanteeseen. Murillo ensin potkaisi hätiin tullutta auttajaa päähän ja vielä löi tangolla hänet tajuttomaksi. Murillo oli tämän jälkeen pidätetty, mutta vastasi syytteisiin vapaalta takuita vastaan. Muutakin harmia oli niskassa; Kanadan valtio oli määrännyt Murillon karkoitettavaksi Costa Ricaan jo karttuneiden rikostuomioidensa takia, mutta Murillon vetoomus oli vielä käsittelyssä, joten hän sai oleskella maassa.

Toukokuun 25. päivän iltana vuonna 2018 Beak ja Murillo varastivat ensin viinimyymälästä muutaman pullon, ja saivat sekoitettua päänsä lisäksi marihuanalla, kokaiinilla ja parilla snorttauksella metamfetamiinia. Rahat olivat kuitenkin lopussa ja Murillo sai Beakin kaverikseen asuntomurtokeikalle, tarkoituksena oli varastaa myyntikelpoista tavaraa, joista saisi rahaa huumeisiin.

Parivaljakko hiippaili Toronton East Yorkin kaupunginosassa, Torrens Avenuella. Omakotitalojen ja puistojen reunustama rauhallinen katu oli työläisten ja alemman keskiluokan suosimaa aluetta. Yhdessä näistä taloista asui Estradan-Aquinteyn perhe. Filippiineiltä aikoinaan Kanadaan muuttanut pariskunta oli saavuttanut hyvän elämän: oma talo oli ostettu vuoden 2005 paikkeilla ja perhe oli täydentynyt kolmella tyttärellä. Äiti Rhoderie Estrada, 41 vuotta, työskenteli dialyysihoitajana ja isä Gerald Aquintey pyöritti omaa ravintolaa.
25. toukokuuta 2018 Gerald oli tekemässä myöhäistä työvuoroa ravintolassaan ja sen jälkeen hän oli vielä menossa ystävänsä ravintolan avajaisiin, joten hän saapuisi vasta myöhään kotiin. Gerald jutteli puhelimessa illalla yhdeksän aikaan vaimonsa kanssa. Rhoderie kertoi miehelleen viikkaavansa pyykkiä ja katsovansa korealaista saippuasarjaa. Sovittiin, että Gerald koputtaa oveen tultuaan kotiin ja Rhoderie laskee hänet sitten sisään. Rhoderie heräisi kyllä koputukseen, hän oli herkkäuninen.

Rhoderie ja tyttäret olivat jo vetäytyneet yöpuulle, talon valot oli sammutettu kellarissa kajastavaa lamppua lukuunottamatta. Kellarissa oli remontti kesken ja siellä oli työkaluja hajallaan sekä jätesäkkejä purkutavaralle. Kellarissa säilytettävät tavarat oli siirretty laatikoissa olohuoneeseen remontin ajaksi.

Murtokohdetta etsiessään Beak ja Murillo tulivat erään talon kohdalle, jossa valot olivat pimeinä, pihalla ei näkynyt autoa ja kellarissa näytti olevan meneillään remontti. Tämä talo on varmaan tyhjänä asukkaista, he tuumivat. Murillo pakotti kellarin ikkunan auki ja Beak auttoi hänet siitä läpi. Murillo löysi kellarista sorkkaraudan ja mursi sen avulla kellarin ja asunnon keittiön välisen lukitun oven. Päästyään sisään alakertaan hän kävi avaamassa sivuoven Beakille. Sitten Murillo kulki alakerrassa etsien jotain varastettavaa. Hänellä oli edelleen sorkkarauta mukanaan. ”Siltä varalta jos joku onkin kotona ja herää, tällä voi kalauttaa tajun kankaalle”, hän sanoi Beakille.

Murha

Murillo eteni yläkertaan. Miten tapahtumat etenivät sen jälkeen, ei ole tarkasti tiedossa. Syytettyjen kertomuksen mukaan Murillo löysi ensimmäisestä makuuhuoneesta, jossa oli nukkuva lapsi, yhden puhelimen ja otti sen mukaansa. Hän eteni sitten päämakuuhuoneeseen, jossa hän näki yöpöydällä toisen puhelimen ja pikkurahapurkin, joita hän oli ottamassa, kun sängyssä maannut nainen heräsi. Murillon mukaan hän säikähti ja meni paniikkiin, ja löi naista sorkkaraudalla muutaman kerran, kunnes tämä hiljeni. Beak saapui tässä vaiheessa yläkertaan ja Murillo sanoi hänelle tappaneensa jonkun ja nyt täytyy lähteä. Murillo oli sen jälkeen poistunut saaliineen talosta. Hän oli saanut saaliikseen kaksi puhelinta, kannettavan tietokoneen, kaksi meikkipussia, vähän rahaa ja henkilökortin.

David Beak ei poistunut tässä vaiheessa talosta. Hän meni makuuhuoneeseen, otti päiväpeiton ja laittoi sen ikkunan eteen näkösuojaksi. Beak riisui naisen ruumiin ja yritti työntää peniksensä tämän sisään tässä kuitenkaan onnistumatta. Hän oli sitten nuollut naisen rintaa.
Murillo oli selvitellyt ajatuksiaan talon ulkopuolella ja päätti mennä takaisin sisään hävittääkseen murha-aseena käytetyn sorkkaraudan. Hän löysi Beakin makuuhuoneesta ja kysyi, mitä on tekeillä. Beak ja Murillo poistuivat tämän jälkeen talosta. Sorkkarauta jäi makuuhuoneeseen, sängyn jalkopäädyn päälle asetettuna.

Gerald Aquintey saapui kotiovelleen noin kahden maissa aamulla. Hän koputti ja yritti soittaa vaimolleen, jotta tämä avaisi oven. Huolestuneena hän kiersi talon sivulle, missä hän huomasi että sivuovi, jota he eivät koskaan käyttäneet, oli auki. Sisällä hän huolestui entisestään, kun näki murretun keittiönoven ja riensi yläkertaan tarkistamaan, onko hänen perheensä kunnossa. Hän tarkisti lasten makuuhuoneet ja huomasi helpotuksekseen tyttäriensä olevan kunnossa, he nukkuivat edelleen. Mutta kun hän jatkoi käytävää päämakuuhuoneeseen, hän kohtasi näyn, mitä hän ei pysty koskaan pyyhkimään muististaan.

Rhoderie Estrada makasi sängyllä riisuttuna vyötäröstä alaspäin, jalat harallaan ja alushousut toisen pohkeen ympärille kietoutuneina. Hänen yläruumiinsa ja päänsä oli peitetty peitolla ja kun Aquintey veti peiton pois, hän näki vaimonsa tunnistamattomiksi turvonneet ja veriset kasvot. Aquintey soitti hätänumeroon ja yritti elvyttää vaimoaan, mutta puhalluselvytys ei onnistunut: kun hän yritti nipistää vaimonsa sieraimet kiinni, hän ei pystynyt siihen koska Rhoderien nenä oli lyöty kallon sisään, ja kun hän yritti puhdistaa vaimonsa suuontelon verestä avatakseen ilmateitä, hänen suustaan putoili murskautuneita hampaita. Kun ensihoitajat ja poliisit saapuivat paikalle, Gerald oli vaimonsa veren peitossa.

Vanhin tytär, tapahtuman aikaan 14-vuotias Jazmine, muistaa heränneensä hätäpuhelun aikana ja kuulleensa pätkiä isänsä hätääntyneestä puheesta: ”hänen hampaansa putoilevat” – ”täällä on kauheasti verta” – ”hänet on raiskattu” – ”hän on kuollut”. Kotona tapahtuneissa murhissa poliisin käytäntö on, että jäljelle jäänyt vanhempi erotetaan lapsista, kunnes kaikki osapuolet on kuulusteltu. Useita tunteja myöhemmin Gerald päästettiin poliisiasemalla lastensa luokse, jotka kysyivät häneltä: ”Missä äiti on?” Gerald joutui sanomaan tyttärilleen: ”Äiti on poissa”.

Pidätys ja oikeudenkäynti

Poliisi pääsi surmaajien jäljille nopeasti. Murillo ja Beak taltioituvat tulo- ja menomatkallaan läheisen kaupan valvontakameraan. Lisäksi Murillo jätti jälkeensä runsaasti sormenjälkiä ja hänen toimintamallinsa murtomiehenä oli poliisille ennestään tuttu. Yostin Murillo pidätettiin jo heti seuraavana päivänä ja David Beak puolitoista viikkoa myöhemmin. Pidätettäessä Murillolla oli hallussaan Estradan vaaleanpunainen puhelin, jossa oli hänen vertaan.

Oikeudenkäynnissä syyttäjä haki molemmille miehille tuomiota raiskauksesta ja ensimmäisen asteen murhasta. Murillon puolustus pyrki hakemaan alempaa tuomiota taposta ja Beakin puolustus vetosi siihen, että Beak koski Estradaan vasta tämän kuoleman jälkeen, jolloin häntä ei voi tuomita raiskauksesta. Vain Beakin DNA:ta löydettiin Estradan ruumiista. Beak myös kiisti osallistuneensa tappamiseen. Molemmat vetosivat vahvaan päihtymystilaan, minkä takia he eivät olisi olleet kykeneviä muodostamaan harkintaa, joka on edellytys murhaan. Valvontakameran kuvissa molemmat kuitenkin kävelevät normaalisti, jopa ajavat pyörällä osan matkaa, mikä viittaisi siihen, ettei humalatila ollut erityisen voimakas.

Syyttäjän mukaan Estrada oli todennäköisesti herännyt murtoääniin ja oli hereillä siinä vaiheessa, kun miehet tulivat hänen makuuhuoneeseensa, ja he päättivät raiskata naisen. Tämä oli vastustellut ja siitä raivostuneena Murillo alkoi hakata tätä sorkkaraudalla. Syyttäjän mukaan miehet toimivat yhteistuumin ja siksi molemmille tulee langettaa sama tuomio. Syyttäjän versiota tukevat makuuhuoneen sekasorto ja Estradan käsissä olleet puolustusvammat, jotka viittaavat pitkittyneeseen tilanteeseen sen sijaan, että Estrada olisi kuollut välittömästi.
Patologin todistuksen mukaan Estradaa oli lyöty ainakin 8 kertaa sorkkaraudalla: hänellä oli 10 haavaa, puhjennut silmä, kaikki kasvojen luut murskana sekä murtuma aivokopassa ja lukuisia irronneita ja murskattuja hampaita. Kun murhapaikalla ollut kokenut ensihoitaja oli kuvaillut Estradan vammoja puhelimen välityksellä lääkärille, lääkäri oli kysynyt, onko kyse auto-onnettomuuden uhrista. Hänen vammansa olivat niin massiiviset.

Viiden päivän mietinnän jälkeen valamiehistö antoi tuomionsa elokuun 21. päivä 2021: molemmat syytetyt ovat syyllisiä murhaan ja raiskaukseen. Murhasta seuraa automaattisesti elinkautinen, josta tulee kärsiä vähintään 25 vuotta, ennen kuin voi hakea ehdonalaiseen. Vankeus

Yostin Murillo on pidätyksensä jälkeen ilmoittautunut identifioituvansa naiseksi, ja hänet oli vuoden 2021 alussa siirretty provinssin hallinnoimaan naisten vankilaan odottamaan tuomiotaan. Hänen saatuaan elinkautisen tuomion hänet siirretään liittovaltion vankilaan ja rikoksensa luonteen takia todennäköisesti vaarallisten vankien ’maximum security’-laitokseen. Kanadan vankeinhoitolaitos pyrkii sijoittamaan vangit miesten ja naisten laitoksiin sen perusteella, kumpaan sukupuoleen vanki itse identifioituu, mutta muiden vankien turvallisuuteen vedoten transnaisten siirtoja naisvankiloihin voidaan evätä. Murillon hyökkäykset ovat kohdistuneet lähes yksinomaan naisia kohtaan ja hänen kohdallaan pääsy naisvankilaan ei välttämättä toteudu. Transnaisten asema miesvankiloissa on tukala ja heihin kohdistetaan väkivaltaa ja syrjintää niin muiden vankien kuin vartijoidenkin taholta, tai he joutuvat viettämään poikkeuksellisen pitkiä aikoja eristyksissä.

Monikulttuurinen onnela. Ensin nämä Euroopasta tulleet, saatanan karvanaamat ajoivat alkuperäisasukkaat ahdinkoon. Sitten karma kosti, ja tässä ollaan.

Näyttäisivät äkkiseltään kiinalaiselta ja jonkinlaiselta latinolta.