Citykanit söivät Helsingin rahat
Lähetetty: Ti Maalis 18, 2008 4:11 am
Citykanit ovat syöneet Helsingin kassaan satojentuhansien eurojen loven
Puistokanit ovat aiheuttaneet Helsingin kaupungille satojentuhansien eurojen vahingot kahden viime talven aikana.
Tuhot aiheutuvat, kun kanit kaluavat puiden ja pensaiden kuorta ja kasvit kuolevat pystyyn. Kanien vahingoista kärsiviä kasveja on Helsingissä tuhansia.
"Kanit söivät Sörnäisten rantatien jalavat siihen kuntoon, että ne piti poistaa", kertoo luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Helsingin rakennusvirastosta.
Yhden puun uusiminen maksaa yli kaksituhatta euroa. Sörnäisiin niitä olisi pitänyt hankkia 70.
Kanivahinkojen tarkan hinnan arviointi on hankalaa, koska kasvien arvoa on vaikea mitata rahassa.
Helsingin kaupunki on onnistunut suojaamaan puita kaninhampailta tänä vuonna hieman paremmin kuin edellisenä.
Kun pääsy puille on estetty, kanit ovat herkutelleet pensailla. Nyt niille ovat kelvanneet erityisesti Hesperian puiston ja Brahen kentän viereiset syreenit.
Lämmin talvi on edesauttanut kanien lisääntymistä.
Lumettomuuden takia ruokaa on ollut tarjolla rutkasti. Keskustan kanit voivat jopa niin pulskasti, että ne ovat innostuneet lisääntymään talviaikaan.
Normaalisti ne eivät tee poikasia marras–helmikuun aikana, koska olot ovat ankeat.
"Saimme helmikuussa luotettavan havainnon pienistä kaninjäljistä. Se viittaa syntyneisiin poikasiin, ja tässä vaiheessa talvea se on harvinaista", kertoo eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Museo on juuri käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään citypupujen lisääntymistehokkuutta.
Ensi kesä rikkonee kaikki aiemmat kaniennätykset. Helsingissä on arvion mukaan jopa viisituhatta kania.
Yksi kani voi yhden kesän aikana saada jopa 20 poikasta, joista kaikki eivät kuitenkaan selviä täysikasvuisiksi. Helsingin keskusta-alueen kaneilla on vähän vihollisia, joten poikueet selviävät useammin hengissä.
"Täällä on muutamia huuhkajia ja kettuja, mutta ne eivät pysty pitämään kantaa aisoissa. Kasvitieteellisessä puutarhassa asuu kärppä, mutta ei sekään yksin auta", Kinnunen toteaa.
Kanimäärän kasvu ei ole lisännyt petojen määrää, koska kantakaupungin alueella on vähän rauhallisia pesäpaikkoja.
Helsingin kanikanta on jo niin suuri, että eläimet valtaavat elintilaa Espoosta. Havaintoja on tehty esimerkiksi Mankkaalla.
"Moni pientaloasukas tulee huomaamaan pian, että takapihan pensaat on syöty. Ihmiset suuttuvat vasta siinä vaiheessa, kun tihutyö osuu omaan puutarhaan. Silloin loppuu sympatia", Kinnunen ennustaa.
Vantaakaan ei säästyne, sillä kanit ovat jo Haltialassa Pohjois-Helsingissä.
"Ne etenevät jokivarsia ja raiteita pitkin", Ylikotila kertoo.
Helsinki taistelee kasvavia kanikantoja vastaan järein keinoin.
Rakennusvirasto kokeilee verkkopyydystystä kolmella siirtolapuutarha-alueella. Verkkoihin jääneet kanit kaasutetaan hengiltä, pakastetaan ja annetaan näytteiksi niiden lisääntymistä selvittäville kanitutkijoille.
Kaneja ammutaan myös jousella. Kanien ehkäisypillereitä ei ole tiettävästi tarjolla.
Monet muissa maissa hyviksi havaitut hävityskeinot eivät tule kysymykseen Helsingissä, jossa kaniongelma koskee kantakaupunkia. Maailmalla kanit ovat yleensä maatilojen riesa.
"Ei Hesperian puistossa voida käydä ammuskelemaan tai kylvämään myrkkyjä", Kinnunen toteaa.
Töölönlahden ympäristö on varma valinta, jos haluaa bongata pupun Helsingissä. Kansallisoopperan viereinen nurmialue on Helsingin kanipitoisin paikka.
helsingin sanomat
Puistokanit ovat aiheuttaneet Helsingin kaupungille satojentuhansien eurojen vahingot kahden viime talven aikana.
Tuhot aiheutuvat, kun kanit kaluavat puiden ja pensaiden kuorta ja kasvit kuolevat pystyyn. Kanien vahingoista kärsiviä kasveja on Helsingissä tuhansia.
"Kanit söivät Sörnäisten rantatien jalavat siihen kuntoon, että ne piti poistaa", kertoo luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Helsingin rakennusvirastosta.
Yhden puun uusiminen maksaa yli kaksituhatta euroa. Sörnäisiin niitä olisi pitänyt hankkia 70.
Kanivahinkojen tarkan hinnan arviointi on hankalaa, koska kasvien arvoa on vaikea mitata rahassa.
Helsingin kaupunki on onnistunut suojaamaan puita kaninhampailta tänä vuonna hieman paremmin kuin edellisenä.
Kun pääsy puille on estetty, kanit ovat herkutelleet pensailla. Nyt niille ovat kelvanneet erityisesti Hesperian puiston ja Brahen kentän viereiset syreenit.
Lämmin talvi on edesauttanut kanien lisääntymistä.
Lumettomuuden takia ruokaa on ollut tarjolla rutkasti. Keskustan kanit voivat jopa niin pulskasti, että ne ovat innostuneet lisääntymään talviaikaan.
Normaalisti ne eivät tee poikasia marras–helmikuun aikana, koska olot ovat ankeat.
"Saimme helmikuussa luotettavan havainnon pienistä kaninjäljistä. Se viittaa syntyneisiin poikasiin, ja tässä vaiheessa talvea se on harvinaista", kertoo eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Museo on juuri käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään citypupujen lisääntymistehokkuutta.
Ensi kesä rikkonee kaikki aiemmat kaniennätykset. Helsingissä on arvion mukaan jopa viisituhatta kania.
Yksi kani voi yhden kesän aikana saada jopa 20 poikasta, joista kaikki eivät kuitenkaan selviä täysikasvuisiksi. Helsingin keskusta-alueen kaneilla on vähän vihollisia, joten poikueet selviävät useammin hengissä.
"Täällä on muutamia huuhkajia ja kettuja, mutta ne eivät pysty pitämään kantaa aisoissa. Kasvitieteellisessä puutarhassa asuu kärppä, mutta ei sekään yksin auta", Kinnunen toteaa.
Kanimäärän kasvu ei ole lisännyt petojen määrää, koska kantakaupungin alueella on vähän rauhallisia pesäpaikkoja.
Helsingin kanikanta on jo niin suuri, että eläimet valtaavat elintilaa Espoosta. Havaintoja on tehty esimerkiksi Mankkaalla.
"Moni pientaloasukas tulee huomaamaan pian, että takapihan pensaat on syöty. Ihmiset suuttuvat vasta siinä vaiheessa, kun tihutyö osuu omaan puutarhaan. Silloin loppuu sympatia", Kinnunen ennustaa.
Vantaakaan ei säästyne, sillä kanit ovat jo Haltialassa Pohjois-Helsingissä.
"Ne etenevät jokivarsia ja raiteita pitkin", Ylikotila kertoo.
Helsinki taistelee kasvavia kanikantoja vastaan järein keinoin.
Rakennusvirasto kokeilee verkkopyydystystä kolmella siirtolapuutarha-alueella. Verkkoihin jääneet kanit kaasutetaan hengiltä, pakastetaan ja annetaan näytteiksi niiden lisääntymistä selvittäville kanitutkijoille.
Kaneja ammutaan myös jousella. Kanien ehkäisypillereitä ei ole tiettävästi tarjolla.
Monet muissa maissa hyviksi havaitut hävityskeinot eivät tule kysymykseen Helsingissä, jossa kaniongelma koskee kantakaupunkia. Maailmalla kanit ovat yleensä maatilojen riesa.
"Ei Hesperian puistossa voida käydä ammuskelemaan tai kylvämään myrkkyjä", Kinnunen toteaa.
Töölönlahden ympäristö on varma valinta, jos haluaa bongata pupun Helsingissä. Kansallisoopperan viereinen nurmialue on Helsingin kanipitoisin paikka.
helsingin sanomat