MURHA.INFO

KZA kirjoitti: Pe Joulu 03, 2021 8:20 pm Jaksasko/kerkiiskö joku referoida juttua enemmän?
Vaikka (joillain) kielitaitoa olisikin, koko jutun hahmottaminen ja lukeminen voi olla joillekin ylivoimaista...
Itselläni esim. keskittyminen ei riitä pitkien englanninkielisten tekstien lukemiseen, oli se mielenkiintosta tai ei...

KZA kirjoitti: Pe Joulu 03, 2021 8:20 pm Jaksasko/kerkiiskö joku referoida juttua enemmän?
Vaikka (joillain) kielitaitoa olisikin, koko jutun hahmottaminen ja lukeminen voi olla joillekin ylivoimaista...
Itselläni esim. keskittyminen ei riitä pitkien englanninkielisten tekstien lukemiseen, oli se mielenkiintosta tai ei...

Solttuetsivä kirjoitti: La Joulu 04, 2021 2:49 am

KZA kirjoitti: Pe Joulu 03, 2021 8:20 pm Jaksasko/kerkiiskö joku referoida juttua enemmän?
Vaikka (joillain) kielitaitoa olisikin, koko jutun hahmottaminen ja lukeminen voi olla joillekin ylivoimaista...
Itselläni esim. keskittyminen ei riitä pitkien englanninkielisten tekstien lukemiseen, oli se mielenkiintosta tai ei...

Aika hyvin asiat tulee selville google-kääntäjällä.
Eihan tuo välttämättä kovin hyvää suomea ole joka lause. Mutta ihan kohtalaista.
Jotkut lauseet tai sanat voi mennä vähän väärin mutta suosittelen

kopio tekstiä ja sitten liität tekstin google-kääntäjän kenttään.
google-kääntäjä: https://translate.google.fi/?hl=fi
kannattaa laittaa pienissä osissa kääntäjään ja lukea sillä kääntäjässä on 5000 merkin maksimi.

Arriving at the home of Emma Tustin and Thomas Hughes, social workers were greeted by a ‘playful and boisterous’ six-year-old, his cheeks flushed from running around in the garden.

As for the severe bruising on Arthur’s left shoulder that had prompted his worried grandmother to call in the authorities, all they later recalled seeing was a faint mark.

And, anyway, any lingering concerns were calmed when they quizzed Arthur about the injury. He and one of Tustin’s other sons claimed it had been caused by a play-fight with boxing gloves.

For the social workers, that was good enough. They concluded it was a ‘happy household’ where everyone got on well. Case effectively closed.

Less than two months later, Arthur was dead, having suffered an ‘unsurvivable’ trauma to his head. A total of 130 injuries, both old and new, were found all over his body. He had also been tortured, poisoned with salt and forced to stand on his own for up to 14 hours a day.

A happy household? More like hellish.

The apparent failures of the authorities to safeguard this little boy were numerous and shocking. His school, the police and social workers all had opportunities to intervene.

Why they did not will form the basis of multiple investigations. And at their heart will be their interactions with one individual. Not Arthur, but with Emma Tustin, his stand-in mum.

Kun sosiaalityöntekijät saapuivat Emma Tustinin ja Thomas Hughesin kotiin, heitä tervehti "leikkisä ja riehakas" kuusivuotias, jonka posket olivat punoittavat puutarhassa juoksemisesta.

Arthurin vasemmassa olkapäässä oli vakava mustelma, joka oli saanut hänen huolestuneen isoäitinsä soittamaan viranomaisille, mutta myöhemmin he muistivat nähneensä vain haalean jäljen.

Ja joka tapauksessa kaikki jäljellä olevat huolenaiheet hälvenivät, kun he kyselivät Arthurilta vammasta. Hän ja yksi Tustinin muista pojista väittivät, että se oli aiheutunut leikkitappelusta nyrkkeilyhanskoilla.

Sosiaalityöntekijöille se riitti. He päättelivät, että kyseessä oli "onnellinen perhe", jossa kaikki tulivat hyvin toimeen. Tapaus oli käytännössä loppuun käsitelty.

Alle kaksi kuukautta myöhemmin Arthur oli kuollut saatuaan päähänsä trauman, jota ei ollut voitu korjata. Hänen kehostaan löytyi yhteensä 130 vanhaa ja uutta vammaa. Häntä oli myös kidutettu, myrkytetty suolalla ja pakotettu seisomaan yksin jopa 14 tuntia päivässä.

Onnellinen kotitalous? Enemmänkin helvetillinen.

Viranomaisten ilmeiset laiminlyönnit tämän pikkupojan suojelemisessa olivat lukuisia ja järkyttäviä. Hänen koulullaan, poliisilla ja sosiaalityöntekijöillä oli kaikilla tilaisuus puuttua asiaan.

Miksi he eivät tehneet niin, on monien tutkimusten aiheena. Ja niiden ytimessä on heidän vuorovaikutuksensa yhden henkilön kanssa. Ei Arthurin, vaan Emma Tustinin, hänen sijaisäitinsä, kanssa.

Emma Tustinin ja Thomas Hughesin kotiin saapuvia sosiaalityöntekijöitä tervehti "leikkisä ja röyhkeä" kuusivuotias, jonka posket punastuivat puutarhassa juoksemisesta.

Mitä tulee vakaviin mustelmiin Arthurin vasemmalla olkapäällä, joka oli saanut hänen huolestuneen isoäitinsä soittamaan viranomaisille, he muistivat myöhemmin nähneensä vain heikon jäljen.

Ja joka tapauksessa, kaikki viivyttelevät huolet rauhoittuivat, kun he kysyivät Arthurilta vammasta. Hän ja yksi Tustinin muista pojista väittivät, että se johtui leikkitaistelusta nyrkkeilyhansikkailla.

Sosiaalityöntekijöille se riitti. He päättelivät, että se oli "onnellinen kotitalous", jossa kaikki tulivat hyvin toimeen. Tapaus on käytännössä suljettu.

Alle kaksi kuukautta myöhemmin Arthur oli kuollut, koska hän kärsi "eloonjäämättömästä" traumasta päänsä. Kaikkiaan hänen ruumiistaan ​​löydettiin 130 vammaa, sekä vanhoja että uusia. Häntä oli myös kidutettu, myrkytetty suolalla ja hänet oli pakotettu seisomaan yksin jopa 14 tuntia vuorokaudessa.

Onnellinen kotitalous? Enemmän kuin helvettiä.

Viranomaisten ilmeiset epäonnistumiset tämän pienen pojan turvaamisessa olivat lukuisia ja järkyttäviä. Hänen koulullaan, poliisilla ja sosiaalityöntekijöillä oli kaikilla mahdollisuus puuttua asiaan.

Miksi he eivät tehneet, se muodostaa perustan useille tutkimuksille. Ja heidän sydämensä on heidän vuorovaikutuksensa yhden henkilön kanssa. Ei Arthur, vaan Emma Tustin, hänen varaäitinsä.