Sivu 1/1
Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: La Joulu 04, 2021 1:26 pm
Kirjoittaja CSI
Avataan tänne tämmöinen ketju.
Alustan ensimmäisen kysymyksen: Miksi aina puhutaan kaukomailla kuolleesta, että "lennätetään kotiin sinkkiarkussa"?
Rohkenen epäillä, että asiaan ihan sinkkiarkkua käytetään, jos edes mitään metallista boksia? Jos on metallia, miksi olisi nimenomaan SINKKIÄ? Sehän olisi paskimpia mahdollisia valintoja, ei erityisen luja metalli edes ja painava. Eikä edes antibakteerinen samalla tavalla kuin esim. kupari tai hopea (toki halvempi metallina)
Sinkkiä harvoin käytetään yksin haperuutensa vuoksi. Sen sijaan seosmetallina esim. messingissä kyllä.
Eiköhän lentomuodolla kotiintuotu vainaja tuoda jossain muovilaatikossa, pahviarkussa tai karuimmillaan "nesteet säilyttävässä bodybagissa".
https://en.wikipedia.org/wiki/Body_bag Painolla kuitenkin iso merkitys lentorahdin hinnassa.
Mutta mistä sanonta "tuodaan kotiin sinkkiarkussa" juontaa kun ilmaisu on minusta varsin älytön kaikinpuolin.
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: La Joulu 04, 2021 1:51 pm
Kirjoittaja LexVeritas
^Enimmäkseen mutulla veikkaan, että sanonta juontaa Korean, tai myöhemmin Vietnamin sodassa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden ruumiiden palauttamisesta kotimantereelleen sinkkiarkuissa. Käsittääkseni ruumiit todellakin tuotiin takaisin Yhdysvaltoihin nimenomaan sinkityissä eli sinkillä pintakäsitellyissä/galvanoiduissa peltiarkuissa.
Kuka tarkalleen ottaen oli Jokinen, jonka "eväät levisivät"?
Helsingin kaupunginkirjaston lainaaman Suomalaisen fraasisanakirjan (1981) mukaan vaihtoehtoinen ilmaus sille sanonnalle on mm.:
"Levisi kuin nuottatytön paska rannalle"
Historiallisiksi selitysmalleiksi Jokisen eväiden leviämiselle on tarjottu ainakin:
"Satakunnassa on liikkeellä vanha juttu, jonka mukaan harjavaltalainen Jokinen oli 60-tai 70-luvulla aamulla menossa töihin (Niemisen valimolle muistaakseni). Merstolan risteyksessä mies jäi sitten rekan alle ja eväät lensivät pitkin kakkostietä (=valtatie 2)."
ja
"Jyväskylässä oli 1950-luvun lopulla juttu, jonka mukaan muistaakseni Valmetin Jyskän tehtaalla oli Jokinen, jolle vaimo teki aina herkulliset eväät mukaan. Työtoverit niitä kadehtivat ja monesti hän tarjosikin niitä kavereille; niitä myös näpisteltiin niin, että hänelle itselleen ei monesti jäänyt enää syötävää. Tästä olisi tehtaalla syntynyt sitten tämä hokema."
tai
"Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja asetti eväslaukkunsa vahingossa prässiin, jonka työkaveri käynnisti piloillaan. Laukusta sisältöineen tuli ohut ja leveä levy, eväät levisivät."
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Su Joulu 05, 2021 12:40 am
Kirjoittaja Solttuetsivä
CSI kirjoitti: La Joulu 04, 2021 1:26 pm
Avataan tänne tämmöinen ketju.
Alustan ensimmäisen kysymyksen: Miksi aina puhutaan kaukomailla kuolleesta, että "lennätetään kotiin sinkkiarkussa"?
Rohkenen epäillä, että asiaan ihan sinkkiarkkua käytetään, jos edes mitään metallista boksia? Jos on metallia, miksi olisi nimenomaan SINKKIÄ? Sehän olisi paskimpia mahdollisia valintoja, ei erityisen luja metalli edes ja painava. Eikä edes antibakteerinen samalla tavalla kuin esim. kupari tai hopea (toki halvempi metallina)
Sinkkiä harvoin käytetään yksin haperuutensa vuoksi. Sen sijaan seosmetallina esim. messingissä kyllä.
Eiköhän lentomuodolla kotiintuotu vainaja tuoda jossain muovilaatikossa, pahviarkussa tai karuimmillaan "nesteet säilyttävässä bodybagissa".
https://en.wikipedia.org/wiki/Body_bag Painolla kuitenkin iso merkitys lentorahdin hinnassa.
Mutta mistä sanonta "tuodaan kotiin sinkkiarkussa" juontaa kun ilmaisu on minusta varsin älytön kaikinpuolin.
Sinkki on kevyttä ja halpaa,
Sinkkiarkun saa ilmatiiviiksi, hajut ja nesteet pysyvät sinkkiarkussa sisällä.
Kansainväliset säännöt ja sopimukset määräävät että ruumiit on kuljetettava niin ettei se aiheuta terveydellisiä ongelmia.
Joskus rahtimatkat voi kestää ja ruumisarkku olla pitkäänkin säilössä rahtitiloissa ennen matkaa tai noutoa.
Ilmailu:
Ruumisarkku voi koostua:
- seinämiltään vähintään 20 mm vahvuisesta ulommasta puuarkusta ja sisemmästä arkusta,
joka on tarkasti kiinni juotettua sinkkiä
tai
- seinämiltään vähintään 30 mm vahvuisesta puuarkusta, joka on vuorattu sinkillä.
Kotimainen lentoyhtiö Suomeen tuotavista ruumiista:
a) Ensin vainaja pannaan sinkkiarkkuun
b) sinkkiarkku ruumisarkkuun
c) ruumisarkku kuljetuslaatikkoon
d) kuljetuslaatikko rahtiarkkuun
e) rahtiarkku vielä muovin sisään.
Rahtikirjassa on merkintä HUM (Human remains)
Tässä vanha juttu Länsi-Suomi lehdessä:
https://ls24.fi/stt/viisisataa-vainajaa-joka-vuosi
Viisisataa vainajaa joka vuosi
Hallissa odottaa pieni kärry, jolla makaa verhoiltu kuljetuslaatikko.
Sen sisällä on ilmatiiviisti suljettu sinkkiarkku.
Hautaustoimiston kuljettaja Tommi Kivimäki on tullut noutamaan vainajaa Helsinki-Vantaan lentokentältä.
– Ajan sitten C-ovelle kuten ennenkin, Kivimäki sanoo virkailijalle.
Tällä kertaa rahti- ja tulliselvitysten teko kesti vain vartin. Kivimäki ruuvaa pienen lipputangon autonsa keulaan ja peruttaa lastauslaiturille.
Tavallisesti Monosen hautaustoimisto tekee pari kolme tällaista matkaa kentälle viikossa.
Nyt oli lomaviikko, joten niitä kertyi peräti kuusi.
Arkku nostetaan autoon ja Kivimäki ajaa pois.
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Su Joulu 05, 2021 12:47 am
Kirjoittaja Solttuetsivä
Sanonta:
- Jos jos sanaa ei olisi niin lehmäkin lentäisi -
Mistähän tuollainen on tullut =
Itselle tulee heti mieleen:
- Jos ylitseni lentäisi useampi lehmä ja kertoisin siitä niin olisiko se tarina:
-ylitseni lensi lehmälauma
- ylitseni lensi lehmäparvi
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Su Joulu 05, 2021 12:51 am
Kirjoittaja paccasucco
CSI kirjoitti: La Joulu 04, 2021 1:26 pm
Avataan tänne tämmöinen ketju.
Alustan ensimmäisen kysymyksen: Miksi aina puhutaan kaukomailla kuolleesta, että "lennätetään kotiin sinkkiarkussa"?
Rohkenen epäillä, että asiaan ihan sinkkiarkkua käytetään, jos edes mitään metallista boksia? Jos on metallia, miksi olisi nimenomaan SINKKIÄ? Sehän olisi paskimpia mahdollisia valintoja, ei erityisen luja metalli edes ja painava. Eikä edes antibakteerinen samalla tavalla kuin esim. kupari tai hopea (toki halvempi metallina)
Sinkkiä harvoin käytetään yksin haperuutensa vuoksi. Sen sijaan seosmetallina esim. messingissä kyllä.
Eiköhän lentomuodolla kotiintuotu vainaja tuoda jossain muovilaatikossa, pahviarkussa tai karuimmillaan "nesteet säilyttävässä bodybagissa".
https://en.wikipedia.org/wiki/Body_bag Painolla kuitenkin iso merkitys lentorahdin hinnassa.
Mutta mistä sanonta "tuodaan kotiin sinkkiarkussa" juontaa kun ilmaisu on minusta varsin älytön kaikinpuolin.
Kiinnitin joskus huomiota samaan asiaan. Se jäi silloin selvittämättä.
Muita vastaavanlaisia: " jäljet johtavat sylttytehtaalle" ja "kaikki tiet johtavat Roomaan". Edellinen hokema ilmeisesti jollain tavalla liittyy Tattarisuon mysteeriin, jälkimmäisestä en osaa sanoa mitään kuranttia. Muistui kuitenkin mieleeni, että eräässä YLE:n uutislähetyksessä 1990-luvun lopulla käytettiin ilmaisua "kaikki tiet johtavat Nuijamaalle". Kontrastia vertailukohteena olevaan Roomaan voimme pitää jokseenkin huomattavana.
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Ma Joulu 06, 2021 1:55 am
Kirjoittaja CSI
"Kaikki tiet vievät Roomaan" ilmaisu taitaa olla meille tuontitavaraa.
Sen on ilmeisesti aivan hemmetin vanha ilmaisu ja periytyy Rooman valtakunnan ajoilta. Ehkä joskus 2000 vuotta sitten asia jopa saattoi olla niin, että: Omnes viae Romam ducunt. Kaikki tiet vievät Roomaan.
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Ma Joulu 06, 2021 7:34 am
Kirjoittaja Jack the Ripper
Solttuetsivä kirjoitti: Su Joulu 05, 2021 12:47 am
Itselle tulee heti mieleen:
- Jos ylitseni lentäisi useampi lehmä ja kertoisin siitä niin olisiko se tarina:
-ylitseni lensi lehmälauma
- ylitseni lensi lehmäparvi
Kyllä se olisi lehmäparvi. Kaikki isossa kimpassa lentävät eläimet lentävät parvessa. Lintuparvi, hedelmälepakkoparvi, vaeltajasirkkaparvi. Myös lentokoneiden voidaan sanoa lentävän tietyssä tilanteessa parvessa, sanotaan mm. että Suomen hävittäjäkoneet lentävät neljän parvissa. Laumassa taitavat liikkua vain (maa)nisäkkäät: Lammaslauma, susilauma, teinilauma.
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Pe Joulu 24, 2021 4:42 am
Kirjoittaja Insomnia
Mikä helvetin elämämkoulu!? Mistä tämä väärinkirjoitettu sana kumpuaa jatkuvasti keskusteluihin? Se on elämänkoulu ja jättäkää se vitun ämmä siitä sanasta sivuun

Voi elämäni ämmä

Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: Pe Joulu 24, 2021 9:17 am
Kirjoittaja Tovi
Insomnia kirjoitti: Pe Joulu 24, 2021 4:42 am
Mikä helvetin elämämkoulu!? Mistä tämä väärinkirjoitettu sana kumpuaa jatkuvasti keskusteluihin? Se on elämänkoulu ja jättäkää se vitun ämmä siitä sanasta sivuun

Voi elämäni ämmä
Itse kirjoitit väärin, se on "elämäm koulu".
Re: Kummallisten ilmaisujen etymologia
Lähetetty: La Joulu 25, 2021 4:28 am
Kirjoittaja Insomnia
Tovi kirjoitti: Pe Joulu 24, 2021 9:17 am
Insomnia kirjoitti: Pe Joulu 24, 2021 4:42 am
Mikä helvetin elämämkoulu!? Mistä tämä väärinkirjoitettu sana kumpuaa jatkuvasti keskusteluihin? Se on elämänkoulu ja jättäkää se vitun ämmä siitä sanasta sivuun

Voi elämäni ämmä
Itse kirjoitit väärin, se on "elämäm koulu".
Totta! Ja pahoittelut siitä. Mutta ei se ämmä silti kuulu elämän kouluun.
Mikä v*tun elämäM koulu? Joku rapparin levy?