MURHA.INFO

Kröhöm, anteeksi tämä makaaberilta kuulostava ketjunavaus. Hukkumiskuolema oli muistaakseni aika korkealla, kun lääkäreiltä kysyttiin toivomusta mahdollisesta kuolintavasta.

Kerron nyt erään esimerkin, jonka kuulin hyvän ystäväni ex-vaimolta. Käytän hänestä nyt nimeä Seija. Vastaavanlaisia tarinoita on viljalti.

Seija harrasti sukeltamista, laitteiden kanssa. Eräänä kertana hän jäi sukellellessaan kiinni johonkin, juuri kun happi oli jo loppumassa. Hän rimpuili ja yritti aikansa, kunnes happi sitten loppuikin. Tämän jälkeen hän tietenkin pyrki pidättämään hengitystään mahdollisimman pitkään. Seija kertoi kuinka tuo "pidätys" oli todella tuskallista. Kun sitten vihdoin joutui antamaan periksi, tuli ensiksi omituinen kipu, mutta pian aivan sanoinkuvaamattoman rauhallinen ja onnellinen tunne. Kertoi kuinka vajosi ihanaan olotilaan, kuin nukahtaakseen, keuhkot vettä täynnä.

Seija pelastettiin juuri ja juuri ajoissa. Hän sai joksikin aikaa kammon vettä kohtaan, mutta ennen pitkää palasi harrastuksensa pariin.

Herää kysymys. Onko ruumiilla jonkinlainen ohjelmisto hyvittää ja armahtaa yksilö kivuista ja peloista, kun peli näyttää menetetyltä?

Kyllä sen verran mitä on kavereita ja tuttuja hoitoalalla ja on tullut juteltua.. Niin esimerkiksi jos ihminen lyö päänsä lujaa johonkin, hän menee tajuttomaksi. Se on ruumiin puolustuskeino. Uskon, että asia kuin asia, ruumiilla on puolustuskeinot vähän kaikkeen. Hukkuminen, väkivalta, sairauskohtaus ym.. Otetaan ihan yksinkertainen esimerkki vielä: Jos painat töitä hullun lailla, ylityötunteja tulee, et ehdi nukkua etkä kunnolla edes syödä, keho puolustautuu sillä, että tulet sairaaksi, eli on pakko pysähtyä.. Tulee joku kunnon flunssa tai vastaavaa. Kokemusta on..

Joo munkin äiti meinas hukkua lapsena ja kerto et aika kulu tosi hitaasti ja oli tosi rauhallista.

En sitten tiedä onko esim. tajuttomuus puolustuskeino vai tuleeko se pakosta, kun aivot tärähtelee nii paljo ettei viestit enää kulje kunnolla. Kun jos vaikka esi-isämme taistelivat toisiaan vastaan henkensä puolesta, tajuttomaksi joutuminen tuskin oli hyödyllisempää, sillä jos saisit pahaa aivovammaa mutta jäisit silti henkiin ja jatkaisit taistelua olisi ehkä parempi kuin tajuttomuus ja kuolema unessa kun voittanut osapuoli ei jätä eloonjääneitä

Mutta en tiedä kun en ole opiskellut.

EuroJR kirjoitti:Herää kysymys. Onko ruumiilla jonkinlainen ohjelmisto hyvittää ja armahtaa yksilö kivuista ja peloista, kun peli näyttää menetetyltä?

Varmasti on, mutta se taitaa olla sivutuote. Elimistö toimii hallitusti, pahimmassakin kriisissä, ihan loppuun asti. Kun veren happi alkaa loppumaan, "suljetaan" astetteittain vähemmän kriittisiä toimintoja. Näin siis ainakin hitaamassa prosessissa. Tajuttomuuskin on lopulta vain aivojen suojamekanismi.

Hukkuvan ihmisen elimistön hiilidioksidin määrä kasvaa hapen puutteen jatkuessa. Hiilidioksidi on narkoottinen aine ja vaivuttaa hukkuvan "uneen" Aivot osaltaan helpottavat tuskaa vapauttamalla endorfiineja POMC-soluistaan. Veden päästessä keuhkoputkien kanssa kosketuksiin kurkunpäähän tulee spasmi, joka antaa vielä jonkun verran peliaikaa, vaikka hukkuva olisikin jo käytännössä tajuton. Kylmä vesi ja nopea jäähtyminen tuovat myös tärkeitä minuutteja, jos ajatellaan pelastumista. Larynxspasmi höltyy jossain vaiheessa ihmisen ollessa jo tajuton ja tällöin keuhkot täyttyvät vedellä. Pienellä osalla spasmi säilyy sydänpysähdykseen saakka niin, etteivät keuhkot koskaan täyty vedellä. Käytännössä kuitenkin jos ruumiinavauksessa vedestä noukitulta uhrilta ei löydy keuhkoista vettä, hän ei ole hukkunut, vaan joutunut veteen vasta kuolemansa jälkeen.

Kiitos infosta tohtori!

Sieltä tuli kylmää faktaa. Taitaa meillä olla ihan oikea Dr. joukoissamme.

DrNo kirjoitti:Hukkuvan ihmisen elimistön hiilidioksidin määrä kasvaa hapen puutteen jatkuessa. Hiilidioksidi on narkoottinen aine ja vaivuttaa hukkuvan "uneen" Aivot osaltaan helpottavat tuskaa vapauttamalla endorfiineja POMC-soluistaan. Veden päästessä keuhkoputkien kanssa kosketuksiin kurkunpäähän tulee spasmi, joka antaa vielä jonkun verran peliaikaa, vaikka hukkuva olisikin jo käytännössä tajuton. Kylmä vesi ja nopea jäähtyminen tuovat myös tärkeitä minuutteja, jos ajatellaan pelastumista. Larynxspasmi höltyy jossain vaiheessa ihmisen ollessa jo tajuton ja tällöin keuhkot täyttyvät vedellä. Pienellä osalla spasmi säilyy sydänpysähdykseen saakka niin, etteivät keuhkot koskaan täyty vedellä. Käytännössä kuitenkin jos ruumiinavauksessa vedestä noukitulta uhrilta ei löydy keuhkoista vettä, hän ei ole hukkunut, vaan joutunut veteen vasta kuolemansa jälkeen.

Tämä onkin milenkiintoista. Tuon mukaan voisi päätellä, että tukehtumiskuolemassa kävisi ihan samalla lailla. Happi vähenee, ja seuraamkset ovat edellä mainitut. Onko tästä havaintoja "melkein tukehtuneilta"?
Mikä siten on alkupeäisen kysymyksen "paras tapa kuolla", niin enpä kuitenkaan usko, että hukkuminen. Olettaisin ainakin itse, että joku mahdollisimman nopea ja vuorenvarma tapa lienee paras. =Esmes kunnon pommivyö, ja blaaast, tuskin siinä ehtii paljon kipua huomata, ainakin jos latoo räjähteet vielä sydämen ja pään kohdalle!

Yliannostus opiaateilla?

Jos nyt joku tapa pitäisi valita, niin ilmaa verisuoneen kuulostaa nopealta ja helpolta (kivuttomalta) tavalta. En kylläkään tästä enempää tiedä, kun en kauheasti näitä asioita ajattele...

Sydärit kuulemma koskee aivan helvetisti...

Eikö just paras ois et fiilis paranee koko ajan ja sit henki ei enää pihisekään?

Mut eikö nyt oo tarkotuksena elää mahdollisimman pitkään? Ei tällaisia keskusteluja!

Pää sekaisin ja makaamaan lumihankeen. Paleltuessakin tulee lämmin ja rauhallinen olo kun loppu on lähellä.

Herkkis kirjoitti:Sydärit kuulemma koskee aivan helvetisti...

Eikö just paras ois et fiilis paranee koko ajan ja sit henki ei enää pihisekään?

Mut eikö nyt oo tarkotuksena elää mahdollisimman pitkään? Ei tällaisia keskusteluja!

Jep, paras kuolema ois hyvällä fiiliksellä loppuun asti.
Se, ettei puhu kuolemasta, ei meinaa ettei sitä tule. Jonain päivänä se tulee.. Ennemmin tai myöhemmin. Kun on tullakseen, niin tyylillä kiitos

Paukkuraudalla tai sitten reisivaltimot auki...

Aariel kirjoitti:Se, ettei puhu kuolemasta, ei meinaa ettei sitä tule. Jonain päivänä se tulee.. Ennemmin tai myöhemmin. Kun on tullakseen, niin tyylillä kiitos

Siis että kun tohtori sanoo että sulla on 2 viikkoo elinaikaa niit suoritat näyttävän itsemurhan?